MLL:n vuosiraportti - Lapset ja nuoret kärsivät aikuisten henkisestä väkivallasta

Vuonna 2023 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimessa, chatissa ja nettikirjepalvelussa sekä Barn- och Ungdomstelefonissa vastattiin yli 20 000 eri-ikäisen lapsen ja nuoren yhteydenottoon. Lähes 20 %:ssa yhteydenottoja puhuttiin mielenterveyden huolista, joiden taustalla vaikuttivat monesti vaikeudet perhesuhteissa sekä kaltoinkohtelun kokemukset. Pelkkä nuorten oireiden hoitoon keskittyvä tuki ei riitä, vaan tukea tarvitsee usein koko perhe.  

Lasten ja nuorten puhelimen, chatin ja nettikirjepalvelun yhteydenotoissa vuonna 2023 isoimmat keskustelunaiheet olivat aikuisen kaipuu, arjessa koettu yksinäisyys sekä oma psyykkinen hyvinvointi. Keskusteluissa painottui lasten omin sanoin kertomana heidän kohtaamansa henkinen väkivalta, jossa toisena osapuolena oli vanhempi tai muu lähiaikuinen.

– Palveluun yhteyttä ottaneet kertoivat aikuisen taholta tapahtuvasta haukkumisesta, mitätöinnistä, syyllistämisestä ja manipuloinnista sekä kontrolloinnista. Myös vanhemman väkivallalla uhkailu tai hallitsematon raivoaminen kuuluivat monessa yhteydenotossa, kertoo Auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen vastaava asiantuntija Anna Weckström.

Huoli etenkin nuorten hyvinvoinnista on kasvanut ja nuorten palvelujen kehittämistarpeet on tunnistettu. Nuorille suunnatut tuki- ja hoitokontaktit painottuvat yksilölliseen tukeen. MLL:n yhteydenottojen perusteella monien lasten ja nuorten ongelmien syyt löytyvät kuitenkin perheiden sisäisistä vuorovaikutussuhteista.

– Meille yhteyttä ottavat lapset tunnistavat melko hyvin ne kasvatuskeinot ja toimet, jotka ovat kohtuuttomia tai vääriä, mutta keinot niiden ratkaisemiseksi ovat vähäisiä. Yhteydenottojen perusteella lapset jäävät kovin yksin tilanteissa, joissa vanhemman toiminta heikentää heidän hyvinvointiaan, kertoo Auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen päällikkö Tatjana Pajamäki.

– Pelkästään lapseen tai nuoreen kohdistettu oireita hoitava tuki ei ole riittävää silloin, kun lapsi kokee perhesuhteissaan vaikeuksia. Vanhempien rooli lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa on huomioitava, heitä ei saa sivuuttaa tai mitätöidä nuorta tuettaessa, toteaa Pajamäki.

Monet MLL:n palveluihin yhteyttä ottavat nuoret kertovat vanhempien estäneen heidän avunhakemisensa mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Tiedon lisääminen ja luottamuksen rakentaminen vanhempiin on tärkeää nuorten mielenterveyden edistämisessä.

Lasten perheissään kokema henkinen väkivalta on vakava ongelma, joka aiheuttaa mm. arvottomuuden kokemuksia, masennusta ja toivottomuutta sekä käyttäytymisen muutoksia lapsilla ja nuorilla.

MLL:n suositukset lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi:

• Ennaltaehkäisevään ja oikea-aikaiseen varhaiseen tukeen tulee panostaa, sillä se ehkäisee ongelmien monimuotoistumista ja vähentää niiden korjaamisen viemää aikaa.
• Kasvatus- ja perheneuvoloita tulee vahvistaa ja turvata niiden resurssit, jotta perheet saavat kokonaisvaltaista tukea. Tämän tulee koskea myös alaikäisiä nuoria ja heidän perheitään.
• Vanhemman rooli ja vaikutusvalta lapsensa hyvinvointiin on huomioitava mielenterveyspalveluja kehitettäessä niin, että lapsen etu toteutuu.
• Vanhemmille tulee jakaa tietoa lapsille, nuorille ja perheille suunnatuista palveluista sekä vahvistaa heidän luottamustaan niihin.
• Perheille suunnatun tuen tulee olla mahdollisimman helposti arkeen integroitavaa.
• Perheiden ja vanhempien keskinäisen vertaistuki on tärkeä voimavara ja ennaltaehkäisevä tuki. Tällaisia ovat esimerkiksi MLL:n perhekahvilat ja vanhempien vertaistukiryhmät.  Niille on luotava toimivat rakenteet hyvinvointialueilla.

Lue koko raportti täältä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin on vuonna 1980 perustettu valtakunnallinen, maksuton, suomenkielinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 116 111, joka on yleiseurooppalainen lasten auttavien puhelinten numero. Se on yhteinen kaikissa Euroopan maissa. Lasten ja nuorten puhelimen chat on avoinna joka ilta, myös juhlapyhinä. Chattiin voi myös varata ajan ennakkoon. Nettikirjepalveluun voi kirjoittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Ruotsinkielinen Barn- och Ungdomstelefonen samt nätbrevstjänst on toiminut vuodesta 2020 lähtien. Puhelin päivystää neljänä päivänä viikossa maanantaista torstaihin. Nettikirjepalveluun voi kirjoittaa ympäri vuorokauden.

Yhteydenotot

• Anna Weckström, vastaava asiantuntija, Auttavat puhelimet ja digitaaliset palvelut, anna.weckstrom@mll.fi, puh. 050 4646 452
• Tatjana Pajamäki, päällikkö, Auttavat puhelimet ja digitaaliset palvelut, tatjana.pajamaki@mll.fi, puh. 050 5624 299
• Minna Närhilä, viestinnän asiantuntija, minna.narhila@mll.fi, puh. 050 4728 585