Seksuaalisuudesta puhuminen pienelle lapselle

Pientä lasta on hyvä opettaa nimeämään kehon eri osia sekä kunnioittamaan omaa ja toisten kehoja ja niiden rajoja. Kysymykseen siitä, mistä vauvat tulevat, kannattaa vastata totuudenmukaisesti mutta ikätasoisesti. 

Lapsen seksuaalisuus poikkeaa aikuisten seksuaalisuudesta. Se on oman sekä toisten kehojen ja ruumiin osien tutkimista, oman sukupuoliroolin pohtimista, kehollista hyvää oloa ja uteliaisuutta sekä leikkiä, jossa pohditaan ja testataan erilaisia aikuisrooleja.

Aikuisen ensiajatus voi olla, että lapsi ja seksuaalisuus eivät liity toisiinsa mitenkään. Lapsen seksuaalikasvatus ei kuitenkaan ole seksistä kertomista, vaan siihen sisältyy kehon osien nimeäminen, oman ja toisten kehojen kunnioitus, monimuotoisuuden arvostus, sopivuussäännöt ja turvataitokasvatus.

Seksuaalikasvatus on jokaisen lapsen ihmisoikeus. Sen tavoitteena on, että lapsi saa sellaiset tiedot, taidot, asenteet ja arvot, joiden avulla hän osaa huolehtia seksuaaliterveydestään, pystyy aikuisena nauttimaan seksuaalisuudestaan ja on kykeneväinen luomaan sekä ylläpitämään tasa-arvoisia ja tyydyttäviä ihmissuhteita.

On tärkeää, että jokainen lapsi oppii, että hänen kehonsa on arvokas ja sitä täytyy vaalia ja pitää hyvänä. Kosketuksen kautta lapsi oppii kehonsa ääriviivat ja sen, että hyvään kosketukseen kuuluu turvallisuuden ja hyvän olon tunne. Tämä on tärkeää, jotta lapsi oppii pitämään omaa kehollista nautintoaan tärkeänä eikä liitä siihen häpeää, joka voi olla myöhemmässä elämässä seksuaalisen nautinnon esteenä.

Jo aivan pieni lapsi koskettelee itseään sukuelinten alueelta ja oppii, että se tuottaa erityistä nautintoa. Sitä kutsutaan unnuttamiseksi ja se eroaa aikuisen itsetyydytyksestä. Kosketteluun ei liity erotiikka tai toisista ihmisistä fantasiointi, vaan se on mielihyvän tuottamista tai lapsen keino rauhoittua. Tätä ei pidä koskaan paheksua tai liittää asiaan häpeän tunnetta. Lasta voi ohjata lempeästi tutustumaan ja hyväilemään sukuelimiään yksin omassa rauhassaan, sillä se on jokaisen intiimi asia.

Voit sanoa lapselle vaikka näin:  ”Oman pippelin/pimpin koskettelu tuntuu tosi hyvältä ja siihen onkin tärkeä tutustua.  Mutta teethän sen omassa rauhassa. Se on vähän kuin nenän kaivaminen, sitäkään ei ole kohteliasta tehdä muiden nähden.”

Lapsen on tärkeää oppia neutraali nimi jokaiselle kehon osalle. Näin hän oppii, että jokainen paikka kehossa on tärkeä ja sillä on oma, tärkeä tehtävänsä eikä mikään paikka ole sen huonompi kuin toinenkaan.

Kaikkien ruumiinosien nimien tietäminen ja niistä puhuminen ilman häpeää on tärkeää esimerkiksi silloin, jos niihin tulee joskus jokin vaiva, josta täytyy kertoa vanhemmalle tai lääkärille. Sanaston hallitseminen on tärkeää myös, jotta osaa tulevaisuudessa kertoa kumppanille omista toiveistaan.

Kehon osat voi opettaa vaikka peseytymisen yhteydessä, jolloin lasta voi kehottaa pesemään kaikki paikat, myös esimerkiksi pimppi ja häpyhuulten välit, peräaukon seutu ja esinahan alta.

Ihmisen lisääntyminen on asia, joka kiinnostaa jokaista lasta jossain vaiheessa.  Paras aika kertoa perusasiat on jo hyvissä ajoin ennen koulun alkua, jolloin lapsilla on aihetta kohtaan luontainen kiinnostus eikä siihen liity vielä häpeän tunnetta. Kysymyksiin on hyvä vastata totuudenmukaisesti, sillä oikea tieto rauhoittaa ja suojaa lasta.

Jos lapsi kuulee myöhemmin päivähoidossa tai koulussa muilta lapsilta seksiin liittyviä asioita, jotka eivät välttämättä ole totta, hän osaa peilata niitä aikuisilta kuultuun eikä välttämättä usko kaikkia lasten tarinoita.

• Taaperoikäiselle asian voi selittää vaikka näin: “Isä antoi äidille vauvan siemenen, joka alkoi kasvaa äidin mahassa.”
• Leikki-ikäiselle puhuttaessa voi käyttää aivan normaaleja termejä, jolloin hän oppii kerralla oikean sanaston. Ihmisten lisääntymisen voi selittää vaikka näin: ”Miesten kiveksissä kehittyy siittiöitä ja naisten munasarjoissa munasoluja. Kun miehen siittiöitä pääsee naisen vatsassa sijaitsevaan kohtuun, niin nämä sukusolut yhdistyvät ja niistä alkaa kehittyä uusi ihminen.” 
• Kun lapsi kysyy, miten siittiöt pääsevät naisen sisään, voi yhdynnästä kertoa esimerkiksi näin:  ”Kun miehestä tuntuu oikein hyvältä, pippeli eli penis kovettuu. Ja kun naisesta tuntuu oikein hyvältä, niin pimppi kostuu. Silloin, jos molemmat sitä haluavat, mies voi viedä peniksen naisen pimpin sisälle ja miehen peniksen päästä voi purkautua siittiöitä.” 
• Rakastelusta voi kertoa lapselle vaikkapa näin: ”Kun kaksi ihmistä tykkää hurjasti toisistaan, he haluavat olla oikein lähekkäin, pussailla ja helliä toisiaan. Rakastella voi monella tavalla, mutta tärkeintä siinä on, että se tuntuu molemmista tosi hyvälle. Se on asia, johon ei saa ketään pakottaa, vaan jokainen saa itse valita kenen kanssa ja milloin haluaa rakastella.”  

Lapselle voi kertoa samassa yhteydessä myös, että kaikki aikuiset eivät voi saada lapsia, vaikka haluaisivat, mutta silloin voi hakeutua sairaalaan lapsettomuushoitoihin. Samoin, jos kaksi naista, kaksi miestä tai aikuinen ilman puolisoa haluaa lapsen, tarvitaan ulkopuolista apua, koska heillä on vain yhdenlaisia sukusoluja ja lapsen alulle saattamiseen tarvitaan aina sekä siittiö että munasolu. Aikuiset voivat saada lapsen myös esimerkiksi adoptoimalla, ryhtymällä sijaisvanhemmaksi tai kumppanuusvanhemmuuden avulla, jolloin lapsi hankitaan yhdessä sellaisen lasta kaipaavan ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole romanttista suhdetta.

Jo pieni lapsi ilmentää sukupuoltaan leikin, puheen ja vaatetuksen avulla. Lasta ei saisi pakottaa sellaiseen sukupuolirooliin, jota hän ei tunne omakseen, vaikka se olisi ristiriidassa sen kanssa, miksi hänet on syntymässään määritelty. Lapsi saattaa myös toivoa, että hänestä käytetään muuta kuin hänen virallista nimeään.

Sukupuoli-identiteetti on sisäsyntyinen ominaisuus, jota lapsi ei voi itse valita. Tärkeintä on, että lapsi voi tuntea olevansa rakastettu ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on, vaikka vanhempi joutuisivatkin muuttamaan omaa käsitystään lapsestaan.

Lapsi ei pysty itse valitsemaan myöskään sitä, mihin sukupuoleen hän ihastuu ja tuntee romanttista tai seksuaalista vetovoimaa. Perheen puhetavoissa olisikin hyvä ottaa jo alusta alkaen huomioon, että kaikki pojat eivät ihastu tyttöihin tai tytöt poikiin. Hyvä ihmissuhde ei ole kiinni kumppanin sukupuolesta.

Lapsen tulevasta kumppanista kannattaakin puhua vaikka ”puolisona” ennemmin kuin miehenä tai vaimona.  Näin hän oppii, että ihastumisen tai rakkauden tunteet ovat aina ihania eikä niitä tarvitse rajoittaa sen mukaan, mitä sukupuolta toinen ihminen on.

Lasta voi suojella seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja väkivallalta parhaiten kertomalla siitä avoimesti ja lapsen tasoisesti jo hyvissä ennen kouluikää sekä toistuvasti aina sopivan tilaisuuden tullen.

Lapsen on tärkeä tietää, että hänellä on määräysvalta omaan kehoonsa. Jos lapsi ei tiedä omia rajojaan, hän ei tiedä, jos niitä rikotaan.

Esimerkiksi pienten lasten leikkiessä lääkärileikkejä tai kutittaessa toisiaan voi kertoa uimapukusäännöstä:  ”Kukaan ei saa koskea sinua uikkarin alla oleviin paikkoihin ilman lupaa, sillä ne ovat jokaisen omia ja erityisen tärkeitä paikkoja.” 

Lapselle on hyvä opettaa jo etukäteen, mitä on hyvä tehdä, jos joku koskettelee häntä näistä paikoista:

”Jos joku koskettaa sinua uikkarin alla olevista paikoista, tee näin:  
1. Sano kuuluvalla äänellä: Ei!  
2. Poistu heti paikalta. 
3. Kerro asiasta heti jollekin luotettavalle aikuiselle.” 

Lapselle voi kertoa myös hyvän ja pahan kosketuksen eron. Hyvän kosketuksen tunnistaa siitä, että se tuntuu hyvältä ja turvalliselta eikä sitä tarvitse salailla. Huono kosketus taas on sellaista, joka tuntuu ikävältä tai oudolta ja jonka muistelu tuntuu pahalta. Usein huono kosketus käsketään pitää salaisuutena.

Sano vaikka näin:  ”Jos joku koskettaa sinua niin, että siitä jää ikävä olo tai se käsketään pitää salaisuutena, niin siitä on hyvä tulla kertomaan minulle.”

• Lapsella on oikeus seksuaalikasvatukseen. Siihen sisältyy kehon osien nimeäminen, oman ja toisten kehojen kunnioitus, monimuotoisuuden arvostus, sopivuussäännöt ja turvataitokasvatus.
• Jo pienet lapset koskettelevat sukuelimiään eikä siihen liity mitään eroottista. Tätä kutsutaan unnuttamiseksi. Unnuttamista ei pidä koskaan paheksua tai liittää asiaan häpeän tunnetta. Lasta voi ohjata lempeästi tutustumaan ja hyväilemään sukuelimiään yksin omassa rauhassaan.
• Lapsen on tärkeää oppia neutraali nimi jokaiselle kehon osalle. Osat voi opettaa vaikka peseytyminen yhteydessä, jolloin lasta voi kehottaa pesemään kaikki paikat erikseen nimeten.
• Lisääntyminen kiinnostaa lapsia, ja siihen liittyviin kysymyksiin kannattaa vastata totuudenmukaisesti mutta lapsen ikä huomioiden. Katso vinkit, joiden avulla voit vastata, kun lapsi kysyy, mistä vauvat tulevat.
• Lapsen tulevasta kumppanista kannattaa puhua vaikka ”puolisona” ennemmin kuin miehenä tai vaimona. Näin lapsi oppii, että ihastumisen tai rakkauden tunteet ovat aina ihania eikä niitä tarvitse rajoittaa sen mukaan, mitä sukupuolta toinen ihminen on.
• Lapsen on tärkeä tietää, että hänellä on määräysvalta omaan kehoonsa. Opettamiseen voi käyttää esimerkiksi uikkarisääntöä.