Nuoren tunteet kuohuvat

Nuoruusiässä tunteet kuohuvat. Vanhemmalle oman nuoren myllertävien tunteiden vastaanottaminen voi olla kova paikka.

Nuori tuntee ja reagoi usein siksi, että hän pyrkii irti vanhemmistaan. Se on kaikille osapuolille kipeä prosessi, mutta välttämätöntä matkalla lapsesta aikuiseksi. Aikuisen tehtävänä on kestää nuoren kuohut.

Vanhempi vastaa tavallisimmin murrosikäisen kiukun tai pettymyksen purkauksiin lohdutuksella tai moitteella. Neuvot ja opetukset ovat näissä tilanteissa tavallisia: vanhempi kokeneena tietää, miten nuoren olisi viisasta toimia päästäkseen pulmasta.

Lohduttelevan, moittivan tai neuvovan suhtautumistavan tilalle on olemassa toimivampi lähestymistapa: kuunteleva ja ymmärtävä. Voisitko kuvitella sanovasi myrskyävälle murrosikäiselle: Istu hetkeksi ja jutellaan. Olet tosi loukkaantuneen oloinen. Mitä on tapahtunut?

Rauhallinen läsnäolo ja kuuntelu viestittävät hyväksyvää kiinnostusta.

Ihmiselämässä on välillä huonoja päiviä ja murrosikäisen elämään niitä sattuu aika usein. Vanhemman ei tarvitse hätkähtää niitä. Hänen tehtävänsä on olla läsnä ja kuunnella.

Kun vanhempi kestää murrosikäisen kiukun, hän viestittää tälle, että pahoistakin tilanteista voi selvitä. Ei ole mitään hätää, vaikka juuri nyt tuntuu synkältä ja inhottavalta.

Nuori tarvitsee tuekseen aikuista. Hän haastaa vanhemmat mukaan kasvuun: koti on useimmiten paikka, jossa tunteenpurkaukset vyöryvät.

Onnistuneessa kuuntelutilanteessa murrosikäinen saa ilmaista tunteensa ja ajatuksensa. Vanhemman tehtävänä on olla vähäpuheinen, mutta kiinnostunut kuuntelija.

Kun nuori on purkanut tunnemyrskynsä, hänen tunnekuormansa on helpottunut. Silloin tulee tilaa käsitellä tilannetta. Tällöin aikuinen voi olla entistä aktiivisempi. Hän voi kysellä, mitä tilanteelle voisi tehdä, miten nuori on yrittänyt ratkaista tilannetta, mitä nuori itse ajattelee, mikä voisi auttaa, mitä hän toivoo, että tapahtuisi tai mitä muutosta hän odottaa.

Näin vanhempi auttaa murrosikäistä hahmottamaan tilannetta uudelleen ja etsimään ratkaisua. Samalla hän vahvistaa nuoren itseluottamusta ja uskoa siihen, että hän tulee selviämään elämässä erilaisten ongelmatilanteiden kanssa.

Kun murrosikäisen tunteet myrskyävät ja ne uhkaavat saada sinunkin tunteesi imaistua samaan myrskyn silmään, sano itsellesi: SEIS. Nyt on aika toimia eri tavalla kuin ennen. Tavoitteesi on välttää laskeutumasta murrosikäisen tasolle, muuten teitä on kaksi tunteitanne hallitsematonta taistelussa keskenään.

Kokeile seuraavalla kerralla toimia näin:

1. Rauhoitu. Laske mielessäsi rauhallisesti kymmeneen. Vältä provosoitumasta ja menemästä mukaan nuoren raivoon.
2. Kuuntele. Pysähdy ja kuuntele, mitä nuorella on sanottavanaan. Kestä kirosanoja ja huutamista hetki. Älä anna kirosanojen estää sinua kuulemasta, mitä nuorella on mielessä.
3. Älä tarjoa opetuksia. Tunnekuohussa hyvätkään opetukset eivät mene perille.
4. Älä arvostele. Unohda moitteet ja haukut.
5. Ilmaise ymmärrystä. Viestitä, että näet nuoren suuttumuksen, harmin, kiukun ja pettymyksen. ”Näen, että olet tosi vihainen/loukkaantunut.”
6. Anna nuoren puhua, kuuntele!
7. Älä käytä tilanteissa väärällä tavalla isomman tai voimakkaamman valtaa.

Nuoren on voitava tuntea, että vanhemmat rakastavat häntä – vaikka eivät aina hyväksykään hänen tekojaan tai käytöstään.

Yläkoulun alkaminen on lapselle iso juttu. Uusi elämänvaihe ja murrosikä haastaa myös vanhempaa.

Tutustu yläkoululaisen vanhemman lukupakettiin