Miten saada aamulähdöt sujuviksi lapsen kanssa?

Arjen lähdöt ja siirtymät pienen lapsen kanssa voivat koetella vanhemman hermoja. Aamukaaokset ovatkin tuttu ilmiö monessa pikkulapsiperheessä. Kun lapsi ei suostu pukemaan, kiukuttelee tai ei halua lähteä päivähoitoon, aamuista tulee työläitä.

Seuraavat käytännön vinkit voivat auttaa aamukaaoksen kesyttämisessä. Sinä tunnet lapsesi parhaiten, joten sovella keinoja ja muokkaa niistä omaan arkeenne sopivat. Totutelkaa uuteen toimintatapaan johdonmukaisesti parin viikon ajan. Näin ehdit nähdä, onko muutoksesta apua.

Ennakoi

• Käy seuraavan aamun vaiheet läpi mielessäsi jo illalla.
• Katso säätiedotus ja varaa lapselle säänmukaiset vaatteet sekä muut hoitopäivän aikana tarvittavat asiat valmiiksi.
• Arvioi, paljonko aamutoimiinne menee aikaa ja laske päälle vielä ”hässäkkävara”.
• Herää ajoissa ja hoida omat aamutoimesi ennen lapsen herättämistä.

Herätä hellästi

• Herätä lapsi ajoissa.
• Pehmeä puhe ja rauhalliset eleet luovat kiireettömyyden tuntua. Se tuo hyvän mielen molemmille ja aamutoimetkin sujuvat helpommin.

Anna lapsen valita

• Anna lapsen tehdä joitakin sopivan kokoisia itseään koskevia valintoja.
• Voit kysyä esimerkiksi, haluaako hän tänään keltaisen vai vihreän paidan päälleen tai ottaako aamiaiseksi leipää vai muroja.
• Tahto- eli uhmaiässä lapsi harjoittelee oman tahdon ilmaisua. Kun hän saa päättää itse joistain yksinkertaisista asioista, aamutoimet sujuvat helpommin.

Ohita häröily, vahvista hyvää

• Kiireaamuna lapsi saattaa harhautua tekemään jotain aivan muuta kuin piti. Kaikkeen lapsen ei-toivottuun käytökseen ei kannata puuttua. Yritä jättää häröilyä mahdollisimman paljon huomioimatta.
• Ohjaa lapsen huomio johonkin muuhun, jotta saatte tarvittavat toimet tehtyä. Voit jututtaa lasta jostakin häntä kiinnostavasta asiasta.
• Jos hommat eivät etene, ota lapseen kontakti. Mene lapsen viereen ja kosketa vaikka olkapäästä. Kun saat katsekontaktin, anna suora ohje, esimerkiksi ”Nyt mennään pukemaan”. Näin varmistut, että lapsi ainakin kuulee ja ymmärtää, mitä häneltä odotetaan.
• Anna lapselle myönteistä huomiota. Kehu aina, kun siihen on tilaisuus. Se, mistä lapsi saa huomiota, vahvistuu – olipa se toivottua tai ei-toivottua. Kehu voi olla sanallinen ihailu, kiitos tai peukku hymyllä höystettynä.
• Hyvin sujuneesta aamusta voi luvata lapselle merkin tai tarran. Kun ennalta sovittu määrä merkkejä on kasassa, lapsi saa mieleisensä palkkion.

Lähtö yhdessä leikkien

• Pukemista voi helpottaa, kun otat mukaan hieman leikkisyyttä: voitte kuunnella lauluja, laulaa itse, lorutella, pelata arvauspeliä  tai kilpailla pukemisnopeudessa.
• Suunnitelkaa, mitä mukavaa teette yhdessä hoitopäivän jälkeen. Se voi helpottaa päivän erossa oloa.
• Mukavasta lähdöstä jää sekä lapselle että vanhemmalle hyvä mieli päiväksi!

Lapsen kehityksessä on vaiheita, jolloin oman tahdon harjoittelu ja rajojen koettelu ovat normaalia ja tarpeellista itsenäisyyteen kasvua.

Etenkin lapsen ollessa tahto- eli uhmaiässä, noin 2–3-vuotias, aiemmin mahdollisesti mukavasti sujuneet arjen perustoiminnot saattavat muuttua takkuisiksi. Esimerkiksi syöminen tai pukeutuminen aiheuttavat hankaluuksia. Lapsi hakee käyttäytymiselleen rajoja ja testaa, mikä on sallittua ja mikä ei.

Arjen sujumiseen vaikuttavat lisäksi lapsen temperamentti, eli luontainen tapa toimia ja suhtautua asioihin, sekä muutokset lapsen elämässä, kuten muutto tai vanhempien ero.

Aamujen kaoottista tunnelmaa voi helpottaa, kun yrittää ymmärtää syitä lapsen käyttäytymisen taustalla. Miksi lapsi hidastelee pukiessa? Onkohan päivähoitoon jostain syystä vaikea lähteä?

Lähteminen aamulla voi oikeasti olla lapselle hankalaa, eikä hän vaikeuta sitä tahallaan. Lapsenkin käyttäytymisellä on aina jokin mieli, joka tekee käytöksestä ymmärrettävää. Jos vanhempana malttaa pysähtyä pohtimaan lapsen käytöksen taustalla olevia syitä, saattaa sitä kautta löytää toimivia tapoja aamujen helpottamiseksi.

Jos aamuista lapsen kanssa on vaarassa tulla yhtä hoputtamista ja hampaiden kiristelyä, kannattaa jotain tehdä toisin. Pienillä muutoksilla voi olla iso merkitys koko perheen hyvinvointiin. Sujuva arki tukee myönteisempää vuorovaikutusta ja vahvistaa lapsen ja vanhemman suhdetta.

Arjen koetellessa on hyvä muistaa, että haastavia aikoja seuraa kyllä seesteisempi vaihe. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee vanhemman tukea toimintoihin. Kun lapsi kasvaa ja kehittyy, hän oppii säätelemään omaa toimintaansa ja tunteitaan paremmin.