Miten puhua lapsen ja nuoren kanssa sodasta?

Sota huolettaa niin aikuisia kuin lapsia ja nuoriakin. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen ja chattiin tulee yhteydenottoja sotaa pelkääviltä lapsilta ja nuorilta. Monet ovat nähneet mediassa ja somessa järkyttäviä videoita sodan uhreista. Heitä pelottaa, voiko sota tulla myös Suomeen. Joidenkin vanhemmat ovat tilanteesta hyvin hädissään.

Lapsia ja nuoria ei saa jättää yksin pelkojensa kanssa. 

Onkin tärkeää, että sodasta keskustellaan lasten ja nuorten kanssa kotona ja koulussa. Tarve keskustelulle voi olla myös päiväkodissa, vaikka pieniä lapsia onkin syytä suojata sotaan liittyviltä asioilta.

Vanhempia ja muita lähellä olevia aikuisia tarvitaan luomaan turvaa ja toivoa. MLL on koonnut tähän ohjeita, miten käsitellä sotaa lapsen tai nuoren kanssa.

Ennen keskustelua lapsen tai nuoren kanssa, yritä rauhoittaa oma mielesi, koska tunteet tarttuvat.

Voit kysyä, mitä lapsi tai nuori on kuullut tai nähnyt sodasta ja miten hän ymmärtää tilanteen. Ota vastaan kaikki lapsen ajatukset ja tunteet. Lapset ovat erilaisia ja kokevat asioita eri tavalla.

Huomioi, ettei lapsen ole aina helppo kertoa tuntemuksistaan. Lapsella ei ole välttämättä käsitteitä ja sanoja kuvata huoliaan. Lapsi ei kykene aikuisen tavoin analysoimaan ja käsittelemään kuulemaansa ja näkemäänsä. Anna lapselle aikaa ja tilaa kertoa kokemuksestaan omin sanoin ja ole valmis kuuntelemaan.

Kerro lapselle, mitä tiedät sodasta lapsen ikätaso huomioiden. ​Ikätason ​huomioiminen on sitä, että puhuu niillä sanoilla ja käsitteillä, jotka lapsi tuntee. Sen lisäksi kannattaa vielä tarkistaa, onko lapsi ymmärtänyt, mitä sanoit. Lasta voi vaikka pyytää kertomaan omin sanoin, miten hän ymmärsi aikuisen puheen. Anna lapselle aikaa ja tilaa kysellä.

Lapsen esittämät kysymykset kuvastavat hänen tapaansa ymmärtää tapahtunutta, ja niihin kannattaa vastata samantapaisesti. Vastauksissa on hyvä olla rehellinen ja kertoa lyhyesti tosiasiat. Mitä pienempi lapsi on, sitä yleisemmällä tasolla kerro tapahtumista. Voit kertoa, että kyse on eri valtioiden välisistä ristiriidoista, joita aikuisenkin on vaikea ymmärtää. Isommalle lapselle voit kertoa enemmän tilanteen taustoista. Nuorilla voi olla paljon tiedon tarvetta ja silloin on tärkeä auttaa heitä ymmärtämään, mistä tilanteessa on kysymys.

Vältä omien pelkojesi siirtämistä lapseen tai nuoreen. Lapsi aistii herkästi aikuisen ahdistuksen. Puhu lapsen kanssa vasta, kun olet ensin käsitellyt omaa ahdistustasi jonkun toisen aikuisen kanssa.

Voit sanoa, että olet surullinen tilanteesta, mutta meillä ei Suomessa ole mitään hätää. Auta lasta ymmärtämään ja hahmottamaan, että uutisissa kerrotut asiat eivät uhkaa häntä. Lapsi ei välttämättä ymmärrä etäisyyksiä tai kriisien luonnetta, ja mielikuvitus voi luoda turhia uhkakuvia. Korosta, että useiden valtioiden johtajat hakevat parhaillaan ratkaisua tilanteeseen.

Jotkut lapset ja nuoret reagoivat herkemmin ja voimakkaammin kaikkiin ympärillä tapahtuviin asioihin ja saattavat tarvita paljon rauhallista puhetta ja tyynnyttelyä. Tärkeää on selvittää, mitä lapsi tai nuori tarkalleen ottaen pelkää tai mikä häntä huolestuttaa, ja hälventää hänen huoltaan.

Sekin on normaalia, ettei lapsi reagoi tilanteeseen millään tavalla. Jotkut lapset ja nuoret käsittelevät asiaa huumorin keinoin, esimerkiksi vitsailemalla. Lapsella ja nuorella on oikeus reagoida omalla yksilöllisellä tavallaan.

Joskus taas lapsella tai nuorella on niin paljon omia murheita, että ne vievät kaiken huomion.

Sota ja siitä kertovat uutiset voivat järkyttää erityisesti niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat kokeneet sodan tai joilla on läheisiä sota-alueilla. Korosta, että lapsi on turvassa ja että uhan alla oleville ihmisille pyritään varmistamaan apua. Kerro, että Suomi ja muut maat ottavat sotaa pakenevia vastaan ja tarjoavat heille suojaa.

Sota ahdistaa yhtä lailla lapsia ja nuoria, joiden tausta on sodassa hyökänneissä maissa, ja he voivat kokea sen johdosta jopa häpeää ja syyllisyyttä. Heille on tärkeä korostaa, ettei heillä ole asian kanssa mitään tekemistä. Korosta, että heillä on oikeus olla ylpeä juuristaan ja identiteetistään. Kenelläkään ei ole oikeutta kiusata tai syrjiä heitä sodan takia, eikä muutenkaan. Pyydä kertomaan, jos sellaista tapahtuu ja ota siinä tapauksessa yhteyttä kouluun tai muihin viranomaisiin.

Korosta, että vastuu sodan aloittamisesta on aina valtion johdolla, ei kansalla. Sodasta kärsivät kaikki osapuolet. Puhu siitä, että Suomessakin asuu sodassa hyökänneistä maista kotoisin olevia lapsia ja nuoria, ja heitä on kohdeltava yhtä ystävällisesti kuin muitakin. Ketään ei saa syrjiä tai kiusata taustansa takia. Lapset ja heidän vanhempansa eivät ole vastuussa sodasta. Kysy, onko lapsesi havainnut kiusaamista tai syrjintää, ja onko siihen puututtu. Kannusta lastasi olemaan reilu kaveri kaikille.

Älä siirrä lapseen mahdollisia omia kielteisiä asenteita tai tunteita, vaan käsittele niitä muiden aikuisten kanssa, ja niin ettei lapsi ole läsnä.

Jos huomaat lapsen pelästyvän jotain mediassa tai somessa näkemäänsä, varmista, ettei hän joudu jatkamaan katselua.

Lohduta lasta välittömästi esimerkiksi ottamalla hänet kainaloon tai syliin ja osoita, että lapsi on turvassa. Kerro lapsen ikä huomioiden, mistä uutisessa on kyse. Pysy rauhallisena. Jo pienikin lapsi aistii vanhemman järkytyksen ja surun huolimatta siitä, mitä vanhempi puhuu. Kun vanhempi pystyy välittämään lapselle turvallisuuden tunteen, lapsen olo helpottuu, vaikka häntä saattaisikin vielä pelottaa.

Jos olet itse syvästi järkyttynyt lapsen näkemistä kuvista, keskustelua kannattaa lykätä tai miettiä, voisiko joku toinen lapsen läheinen tarjota hänelle turvaa.

Kerro lapselle, että sosiaalisen median käyttöä on hyvä rajoittaa hänen itsensä suojelemiseksi, jotta lapsi ei joutuisi näkemään ahdistavia sisältöjä. Sosiaalisen median kautta levitettävät uutiset ovat usein dramaattisia ja niiden tarkoituksena on järkyttää. Ne eivät aina ole luotettavista lähteistä, vaan osa kuvista voi olla vanhoista uutisista tai jopa otettu videopeleistä.

Vältäthän itsekin uutisten ja median seuraamista lapsen läsnä ollessa. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän häntä on syytä suojella kaikenlaisilta kriisiuutisilta. Älä katso tai keskustele uutisista lapsen kuullen.

Nuorten kohdalla somen käytön rajaaminen voi olla hankalaa, mutta heidänkin kanssaan kannattaa keskustella median haitallisista vaikutuksista omaan mielenrauhaan.

Lapsen kanssa on hyvä keskustella uudelleen, jos lapsi näyttää huolestuneelta tai alakuloiselta, sota tulee jatkuvasti uniin, puheisiin, leikkeihin tai piirustuksiin.

Vanhemmat lapset keskustelevat myös keskenään heitä koskettaneista tapahtumista ja muiden tarinat voivat lisätä ahdistusta. Siksi on hyvä seurata myös nuoren mielialaa ja puheita ja tarjota mahdollisuus keskustella asiasta.

Jos lapsen tai nuoren ahdistusoireet ovat kovin voimakkaita, eivätkä mene pois päivien kuluessa, on hyvä kysyä neuvoa ammattilaiselta (esimerkiksi terveydenhoitajalta tai koulupsykologilta) ja pohtia yhdessä, mitä tilanteelle voisi tehdä.

Painota, että vaikka uutisissa esitetään huolestuttavia asioita, on myös paljon aikuisia, jotka tälläkin hetkellä pyrkivät ratkomaan tilannetta. Korosta, että sodan jatkuminen ei ole kenenkään etu. Kerro, että kaikesta huolimatta sodat ovat maailmassa vähentyneet ja ihmisten hyvinvointi on kohentunut, ja että sen eteen tehdään työtä, että näin olisi jatkossakin.

Luo rauhallista tunnelmaa ja pidä yllä arjen rutiineja. Ole lapselle läsnä. Lapset ja nuoret pitävät yhdessä olemisesta ja tekemisestä. Voitte pelata lautapelejä, lukea kirjaa, ulkoilla, askarrella, leipoa, katsoa perhe-elokuvia.

Kannattaa vähentää uutisten ja somen seuraamista, jos ne aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa. Jaa ajatuksesi ja huolesi muiden aikuisten kanssa. Huolehdi itsestäsi, jatka harrastuksiasi, tee mukavia asioita.

Tekeminen ja liikkuminen ja huomion suuntaaminen arjen askareisiin helpottaa ahdistusta. Hae apua, jos tuntuu, ettet jaksa. Apua on tarjolla niin lapsille, nuorille kuin vanhemmillekin.

1. Anna lapselle aikaa ja tilaa kertoa tuntemuksistaan. Voit aloittaa kysymällä, mitä lapsi itse ajattelee ja miettii asiasta ennen kuin vastaat hänen kysymyksiinsä.
2. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän häntä on syytä suojella kaikenlaisilta kriisiuutisilta. Älä katso tai keskustele uutisista lapsen kuullen.
3. Kouluikäisen kanssa voi keskustella konflikteista ja sodan uhasta. Kerro lapselle tosiasioita, vältä dramatisointia.
4. Painota, että vaikka uutisissa esitetään huolestuttavia asioita, on myös paljon aikuisia, jotka tälläkin hetkellä pyrkivät ratkomaan tilanteita. Korosta, että kenenkään etu ei ole, että konfliktit ja sodat laajenisivat.
5. Auta lasta ymmärtämään ja hahmottamaan, että uutisissa kerrotut asiat eivät uhkaa häntä. Lapsi ei välttämättä ymmärrä etäisyyksiä tai kriisien luonnetta.
6. Luo toiveikkuutta kertomalla, että uutisista huolimatta sodat ja konfliktit ovat vähentyneet ja ihmisten hyvinvointi on kohentunut, ja että sen eteen tehdään työtä, että näin olisi jatkossakin.
7. Suojaa lasta aikuisten huolelta. Jos huoli painaa omaa mieltä, varmista ettei lapsi kuule aikuisten välisiä keskusteluja aiheesta. Aikuisen kannattaa myös itse vähentää uutisten seuraamista, jos ne aiheuttavat aikuisessa ahdistusta ja pelkoa.

MLL tarjoaa keskusteluapua lapsille, nuorille ja aikuisille.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin, chat ja kirjepalvelu

Ruotsinkielinen Lasten ja nuorten puhelin ja kirjepalvelu

Vanhempainpuhelin, -chat ja kirjepalvelu