Lapsi kertoo seksuaalisesta kaltoinkohtelusta
Kun lapsi tai nuori kertoo seksuaalisesta kaltoinkohtelusta kuuntele, usko, välitä lämpöä ja varmista avun saaminen.
Lapsen on monesti hyvin vaikea kertoa seksuaalisen häirinnän tai kaltoinkohtelun uhriksi joutumisesta. Tapahtumaan liittyvä häpeä ja syyllisyys voivat saada lapsen salaamaan tapahtuneen kaikilta lähellään olevilta aikuisilta. Pelkona voi myös olla, ettei häntä uskota. Myös suhde kaltoinkohtelun tekijään, saattaa olla nuorelle tärkeä ja vaikka suhteessa tapahtuisi jotain hämmentävää, epämiellyttävää tai ikävää, ei hänelle haluta aiheuttaa ongelmia. Tekijä usein kieltää uhria puhumasta asiasta eikä lapsi helposti riko tätä lupausta. Tärkeää olisikin, että kun lapsen käytös jollain tavalla muuttuu, aikuiset kartoittaisivat lapsen elämää myös kysymällä: onko tapahtunut jotain ikävää tai jotain, josta haluaisit puhua? Onko joku tehnyt sinulle jotain pahaa tai epämiellyttävää?
Jos lapsi tai nuori on itse rohkaistunut kertomaan asiasta aikuiselle, on hyvä muistaa seuraavat asiat:
- Ota kerrottu vastaan rauhallisesti: älä suutu tai hätäänny. Älä kyseenalaista lapsen kertomusta.
- Kehu siitä, että hän on uskaltanut puhua asiasta ja hän on toiminut rohkeasti ja oikein.
- Välitä lapselle lämpöä, turvaa ja hyväksyntää: Puhu rauhallisesti ja lämpimästi. Lohduta ja vakuuta, että lapsi on turvassa ja hän saa tilanteeseensa apua, eikä jää yksin.
- Kerro lapselle, ettei hän ole tehnyt mitään väärää. Monet lapset saattavat kokea syyllisyyttä tapahtumista ja pohtivat omaa osuuttaan ja rooliaan tilanteissa. Viestitä lapselle, että vastuu kaltoinkohtelusta on aina aikuisella, syy ei ikinä ole lapsen.
- Etsi lapselle ammattiapua. Ota yhdessä lapsen kanssa yhteyttä lähimpään toimijaan, jolta saat ohjeet jatkoon. Yhteyden voi ottaa yhdessä lapsen kanssa esim. kouluterveydenhuoltoon tai lastensuojeluun (sosiaalitoimeen). Häirintää tai kaltoinkohtelua kokenut lapsi tarvitsee ensiavukseen aikuisen mutta myös tapahtuman vakavuuden ja vointinsa mukaista ammattiapua.