Kiusaaminen – mitä vanhemmat voivat tehdä?

Vanhemman tulee osoittaa kiinnostusta lapsen maailmaa kohtaan. Yhteiset keskustelut ja kysymysten esittäminen antavat lapselle mahdollisuuden kertoa kuulumisistaan ja mieltään painavista asioista.

Yksinkertaiset kysymykset kuulumisista ja koulupäivän kulusta osoittavat, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsen elämästä, koulunkäynnistä ja kaverisuhteista. Kysymykset voivat toimia avauksina keskustelulle mahdollisesta kiusaamisesta tai kaverisuhteisiin liittyvistä ongelmista.

Kaikissa oppilaiden välisissä erimielisyyksissä ja konflikteissa ei ole kyse vakavasta koulukiusaamisesta: lasten välillä on paljon ihan tavanomaista vitsailua, nahistelua ja härnäämistä. Kaverisuhteet voivat välillä takkuilla. Välillä loukataan ja loukkaannutaan, sovitaan taas ja pyydetään anteeksi ja jatketaan leikkejä. Näistäkin asioista on hyvä jutella lapsen kanssa: kuinka muiden käytös vaikuttaa minuun, entä minun käytökseni muihin? Lasta helpottaa, kun hän saa jakaa murheensa ymmärtävän vanhemman kanssa.

• Keskustele kiusaamisesta lapsesi kanssa, vaikka asia ei koskettaisikaan perhettänne juuri nyt.
• Kerro lapsellesi, että kiusaaminen on aina väärin.
• Eläytykää pohtimaan miten pahalta, yksinäiseltä ja surulliselta kiusatusta tuntuu. Tämä auttaa lapsen empatiakyvyn kehittymistä.
• Kysy, miten lapsesi on toiminut tai mitä hän tekisi, jos hän huomaisi, että jotakuta kiusataan. Meneekö hän mukaan ja alkaa ilkkua vai vetäytyykö pois, etteivät kiusaajat ottaisi häntäkin silmätikukseen? Kerro lapselle, että on rohkeaa asettautua puolustamaan lasta, joka on joutunut toisten syrjimäksi. Puolustaminen on paljon vaikeampaa kuin mukana ilkkuminen. Muutkin lapset arvostavat varmasti sellaista, joka rohkeasti puuttuu kiusaamiseen, vaikka eivät sitä itse uskaltaisikaan tehdä. Kerro, että kiusaamisesta pitää kertoa jollekin aikuiselle, vaikka opettajalle tai vanhemmalle.
• Tue lapsesi ystävyyssuhteita koulukavereihin. Kutsukaa yhdessä kavereita kotiin. Lisää vinkkejä lapsen kaverisuhteiden tukemiseen
• Osallistu luokan järjestämiin tilaisuuksiin ja tutustu toisiin vanhempiin. Vanhempien keskinäinen yhteistyö ehkäisee kiusaamista.
• Havainnoi herkästi lapsesi mielialaa. Yksinäisyys ja kiusaamisen aiheuttama kurja mieli voivat viedä lapsesi hymyn ja tehdä hänestä alakuloisen. Kiusattu lapsi kokee usein, että kiusaamisen syy on hänessä itsessään ja rakentaa häpeissään hiljaisuuden muurin ympärilleen. Erilaiset epämääräiset säryt ja kivut voivat lisääntyä. Lapsen voi olla vaikea mennä nukkumaan ja uni voi muuttua levottomaksi. Koulumatka voi pidentyä, kun lapsi yrittää löytää turvallisia reittejä.
• Jos huomaat lapsesi olemuksessa jotain poikkeavaa, kysy asiasta. Älä tuomitse, vaan pyri kuuntelemaan. Kannusta lastasi kertomaan omista kokemuksistaan. Varaudu myös siihen, että lapsi ei välttämättä halua kertoa kiusaamisesta, vaan hän saattaa ensin kieltää asian. Lapsesta voi tuntua nololta. Hän kenties ajattelee, että hänessä on jotain vikaa. Hän voi pelätä, että hän on pettymys äidilleen tai isälleen. Hän ei ehkä tahdo huolestuttaa vanhempaansa. Hän voi aistia, että vanhempi ei ehkä kestäisi kuulla hänen ikävistä kokemuksistaan ja pahasta mielestään.

Ota yhteyttä opettajaan ja kysy häneltä, miten tilanne näkyy luokassa. Kouluissa on olemassa toimintamallit, joilla kiusaamiseen puututaan. Kysy, minkälaisia ne ovat. Vanhempana voi olla vaikea käsitellä omaan lapseen kohdistuvia ikäviä asioita. Huoli ja paha mieli saavat helposti etsimään syyllistä.

Tilanteessa tarvitaan vanhemman ja koulun henkilökunnan vahvaa yhteistyötä. Vanhemman tärkein tehtävä on rakastaa lastaan varauksettomasti ja kannustaa tätä. Koulun velvollisuus on puuttua kiusaamiseen koko luokan tai ryhmän kanssa.

Koulusta saatetaan ottaa yhteyttä myös silloin, jos lapsesi on käyttäytynyt ikävästi ja kiusannut toista lasta. Rauhoita silloin mielesi. Yritä olla reagoimatta liian voimakkaasti syyttämällä tai puolustamalla lastasi, itseäsi tai koulua. Keskustele asiasta opettajan ja lapsesi kanssa, kuuntele mitä on tapahtunut ja yritä ymmärtää tilannetta. Asiaan on puututtava, mutta lasta ei pidä tuomita liian ankarasti eikä hylätä. Tee selväksi, ettet hyväksy kiusaamista, mutta hyväksyt lapsesi ja rakastat häntä. Lapsi tarvitsee tukea pahaan mieleensä, mutta myös harjoitusta sosiaalisiin tilanteisiin. Apua voi saada opettajan lisäksi esim. koulun kuraattorilta, psykologilta tai terveydenhoitajalta.

On kaikkien velvollisuus puuttua kiusaamiseen. Joskus ikäviin asioihin puuttuminen pelottaa aikuisiakin niin paljon, että he torjuvat tilanteen mielestään eivätkä ”näe sitä”. Vanhempia ja koulun aikuisia tarvitaan katkaisemaan kiusaaminen, nostamaan ongelma esiin ja vastuuttamaan ryhmän lapset jatkossa toimimaan uudella tavalla. Aikuisia tarvitaan seuraamaan, että kiusaaminen varmasti loppuu. Kiusatun pitää saada tukea, mutta myös rohkaistua uudella tavalla puolustamaan omaa henkistä ja ruumiillista koskemattomuuttaan.

• Jos lapsesi kertoo tulleensa kiusatuksi, suhtaudu asiaan vakavasti. Rauhoitu kuuntelemaan ja ota lapsi lähellesi. Älä hermostu kuulemastasi – ainakaan lapsesi nähden. Kysy lapselta, mitä on tapahtunut. Miten tilanne alkoi? Ketkä osallistuivat kiusaamiseen? Mitä he sanoivat tai tekivät? Mitä itse teit? Miltä sinusta tuntui? Auttoiko kukaan? Saiko opettaja tietää asiasta? Kerro, että kiusaaminen saa nyt loppua ja että sinä autat lastasi. Sano lapselle selvästi, että kiusaaminen on väärin.

Kiusaamista tapahtuu myös netissä, somessa ja peleissä. Viestit, kuvat ja sisällöt voivat levitä nopeasti, joten nettikiusaamiseen on tärkeää puuttua välittömästi. Katso vinkit asiasta keskusteluun ja nettikiusaamisen ehkäisyyn.

Lue lisää