Vanhemman tunteet ja tarpeet

Vauvan ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavat monet seikat, esim.

• vauvan temperamentti ja terveydentila
• vanhemman persoonallisuus
• vanhemman aiemmat elämänkokemukset ja nykyinen elämäntilanne
• muiden sisarusten tarpeet.

Täydellistä vanhempaa tai vuorovaikutussuhdetta ei ole olemassakaan, riittävän hyvä riittää. Vauva-aika on myönteisyydestä, onnesta ja ilosta huolimatta myös vaativaa. Jonkin asteinen synnytyksen jälkeinen alakulo ja herkkyys on tuttua lähes kaikille äideille. Se helpottuu usein ensi viikkojen ja kuukausien aikana. Vauvan hoidostakin pitää välillä saada pientä taukoa ja aikaa omaan lepoon ja virkistäytymiseen. Myös isään kohdistuu uudenlaisia paineita, ja isän mielessä voi olla ristiriitaisia tunteita.

Jos vanhemman mielen täyttää jatkuva alakulo ja elämä ja vauvanhoito tuntuvat lähes koko ajan liian raskailta velvoitteilta, apua kannattaa hakea ajoissa, esim. neuvolasta. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta arvioidaan kärsivän lähes kymmenesosan kaikista vanhemmista. Masennusta on kaikenlaissa perheissä ja kaikenlaisilla vanhemmilla.

Hoitamattomana vaikea masennus on uhka vauvan ja vanhemman hyvälle varhaiselle vuorovaikutukselle. Apua on saatavilla, avun hakeminen osoittaa välittämistä ja pärjäämistä. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita ovat mm.:

• epätoivon tunteet
• itkuisuus
• väsymys, jota nukkuminen ei helpota
• tuskaisuus, pelokkuus ja suoranaiset paniikkitunteet
• kireys ja vihamieliset ”räjähtelyt”
• keskittymiskyvyn vaikeudet
• ruokahalun muutokset ja uniongelmat
• mielen täyttävät pakkoajatukset, joille ei usein ole perusteita.