Vanhempi ja päihteidenkäyttö
Alkoholin, huumeiden ja tupakan vahingollisuudella tarkoitetaan lyhyt- tai pidempiaikaisia haittoja, joita käytöstä seuraa elimistölle, henkiselle hyvinvoinnille tai sosiaalisille suhteille. Tässä yhteydessä käsitellään erityisesti alkoholia. Aikuisten päihteiden käyttö on yleistä ja alkoholia käytetään runsaasti myös lapsiperheissä.
Alkoholi vaikuttaa monella tapaa elimistöön. Toimintakyky laskee, humalasta seuraa krapula, käyttöön kehittyy vähitellen riippuvuus ja pitkäaikaisesta käytöstä aiheutuu maksa- tai haimasairauksia ja muutoksia aivojen toiminnassa. Jos nainen juo alkoholia tai käyttää huumeita raskautensa aikana, hän ottaa suuren riskin altistaessaan sikiön päihteiden vaikutuksille.
Alkoholin käytöllä on yhteys henkiseen hyvinvointiin. Juomisesta seuraa henkistä haittaa, jos alkoholin nauttiminen laukaisee kielteisiä ajatuksia ja tunteita ennen käyttöä, sen aikana tai käytön jälkeen. Alkoholi voi muodostua hyvin keskeiseksi tavaksi rentoutua tai viettää vapaa-aikaa. Taustalla on usein silloin käyttöön kehittynyt riippuvuus. Henkisen riippuvuuden havaitseminen taas aiheuttaa käyttäjässä yleensä voimakkaita ahdistuksen ja syyllisyyden tunteita.
Nautintoaine tuo mukanaan hetken huolihelpotuksen, mukavan ilmavan tai iloisesti turtuneen olotilan, mutta valitettavasti myös kielteiset tunteet voimistuvat. Perheissä alkoholin käyttö aiheuttaa usein riitoja puolisoiden välillä. Lievästikin humaltunut vanhempi voi olla lapsen silmissä outo ja pelottava. Lasittunut katse, sammaltava puhe, horjuva askel, oudosti haiseva hengitys, kova nauru ja puhe eivät jää lapselta huomaamatta.
Runsaammasta juomisesta seuraa väistämättä krapula. Jo pienet alkoholimäärät aiheuttavat aivotoiminnoissa muutoksia, joiden seuraukset näkyvät masentuneiden ja ahdistuneiden ajatusten ja tunteiden vahvistumisena. Voimakkaaseen krapulaan liittyy usein morkkis, vaikeasti siedettävä pahan olon tunne, jossa on häpeän, syyllisyyden ja huonommuuden elementtejä. Ryyppyillan jälkeen vointi on tavallista väsyneempi muutaman päivän ajan ja tunne-elämän, muistitoimintojen ja keskittymiskyvyn tasapaino palautuu vasta vähitellen.
Lapset oppivat suhtautumistavan alkoholiin vanhemmiltaan. Oman perheen aikuiset näyttävät toimillaan lapselle, miten suuri alkoholin merkitys on yhteisessä vapaa-ajassa ja minkä verran alkoholia käytetään aikuisena. Lasten kanssa voi keskustella alkoholin käytöstä: miksi aikuisista on mukava ottaa joskus lasi viiniä, mitä haittoja liiallisesta käytöstä on, mitä itse ja lapsi ajattelee alkoholista.
Perheväkivaltatilanteita edeltää usein alkoholin käyttö. Humalassa tunteet ylikuumenevat ja itsekontrolli heikkenee. Tästä seuraa syyttelyä, mustasukkaisuutta, jopa toisen fyysistä satuttamista ja monenlaisia pelottavia ja rankkoja tilanteita. Lasten tilanne on perheessä kaikista vaikein, koska heillä on hyvin vähän mahdollisuuksia itse vaikuttaa vanhempien riitelyyn ja pelottavaan tilanteeseen. Pelottavat ja väkivaltaiset tilanteet aiheuttavat pysyviä vaurioita lapsen turvallisuuden ja omanarvon tunteelle kehitykseen. Vaikutukset ovat sitä voimakkaampia, mitä toistuvampaa ja vakavampaa väkivaltaa lapsi joutuu vierestä todistamaan tai itse kohtaamaan.