Vanhemman omat tarpeet

Vapaa-aikaasi voi sisältyä tarkkoja suunnitelmia kotiaskareista, sukulaisten ja ystävien tapaamisesta, lasten kanssa puuhailusta, harrastuksista. Koti voi vaikuttaa työsiirtolalta, jossa valmista ei tule, vaikka jokaisen vapaan minuutin käyttäisit askareisiin. Sinusta saattaa tuntua, että vapaa-aikaa tapaamisineen ja harrastuksineen pitää suorittaa kuin ostoksia kauppalistalta.

Tekemättä oleminen on tekemättömien töiden ja reippausvaatimusten keskellä vaikea taito. Monelle aikuiselle se on lähes mahdotonta. Laiskottelu edellyttää joustavuutta ja kykyä vastustaa omia pakottavia ja käskeviä ajatuksia. Laiskottelun taito kannattaa itselleen hankkia, koska tekemättömyys ja ohjelmoimattomuus vaikuttavat myönteisesti mielen hyvinvointiin. Taito hankitaan altistumalla vähitellen laiskottelulle. Taidon hankkimista voi edistää kokeilemalla vähittäistä altistumista laiskottelulle. Seuraavaan tehtävään voi suhtautua vakavasti tai pilke silmäkulmassa.

Toiminta, ajatukset ja tunteet ovat yhteydessä toisiinsa. Jos sinulla on paha mieli, olet vaikkapa kiukkuinen, surullinen tai häpeissäsi, et voi päätökselläsi poistaa tunnettasi tai muuttaa sitä myönteiseksi. Helpotusta toisi tietysti niiden ajatusten käsittely, jotka ovat vaikean tunteen taustalla. Mutta aina ei jaksa käsitellä. Onkin olemassa ajatusten tarkastelua helpompi, nopeampi ja jopa tehokkaampi tapa lisätä omaa jaksamistaan ja parantaa mielialaansa. Tämä tapa on lisätä mukavien asioiden tekemistä

Yhteys toisiin ihmisiin, yhdessä oleminen, tekeminen ja asioiden jakaminen on tärkeää kaikkien ihmisten hyvinvoinnille. Yhteys toisiin ihmisiin voi kantaa vaikeidenkin aikojen ja asioiden ylitse. Jaettu ilo kasvaa, ja jaettu suru puolittuu.

Oletko miettinyt ihmissuhteittesi määrää ja laatua? Minkälainen on hyvä ja antoisa ihmissuhde? Jos tavoittelet täydellisyyttä ihmissuhteissasi, tämä johtaa varmaankin siihen, että kukaan ei lopulta ole riittävän vastavuoroinen, luotettava, ystävällinen, avulias, antelias, mielenkiintoinen tai hauska ja jäät yksin. Jos taas ystävien suuri määrä on tärkeintä, voi olla, että joudut joustamaan itsellesi olennaisista, ystävyydelle asettamistasi toiveista kuten yhteisestä aaltopituudesta, vastavuoroisesta antamisesta ja saamisesta, luotettavuudesta ja toisen kunnioittamisesta.

Onko lasten syntymä muuttanut ihmissuhteitasi? Voit miettiä, miten olet itse muuttunut ja miten arkesi on muuttunut. Voi olla, että sinua eivät kiinnosta enää ihan samat asiat kuin ennen vanhemmaksi tuloa. On luonnollista, että samassa elämäntilanteessa elävän henkilön kanssa yhteistä jaettavaa löytyy helpommin. Erityisesti jos olet yksinhuoltaja etkä voi jakaa arjen kokemuksia toisen aikuisen kanssa, on tärkeää, että löydät lähellesi ja tueksesi muita aikuisia: ystäviä, sukulaisia ja ammattilaisia.

Vertaistuki ja asioiden jakaminen toisen vanhemman kanssa on parhaimmillaan antoisaa ja kannattelevaa. Vertaisryhmä toimii parhaiten silloin, kun sen jäsenet luottavat toisiinsa niin paljon, että he uskaltavat olla mahdollisimman aitoja ja jakaa vanhemmuuden vaikeitakin kokemuksia.

Kun kohtaat ihmisen, josta välität niin paljon, että teille muodostuu ystävyyssuhde, ei kannata kohdella ihmissuhdetta kuin se olisi itsestään selvä asia. Pidä yhteyttä tärkeisiin ihmisiin, kuuntele, miten he voivat ja mitä heille kuuluu. Ilmaise omia tuntemuksiasi ja ajatuksiasi luottavaisesti ja avoimesti. Iloitkaa yhdessä, surkaa yhdessä, riidelkää ja sopikaa. Riidat eivät ole vaarallisia, mutta ne kannattaa selvittää.

Sisäisellä lapsella tarkoitetaan tässä aikuisen spontaania ja leikkisää puolta sekä vaikeampia tunteita, jotka saattavat yllättäen herätä. Leikkisyytesi kumpuaa perheen ja lasten iloksi nauruna ja hassutteluna. Mutta samasta sisäisestä lapsesta löytyy myös lapsuudessasi kokemia turvattomuuden tai häpeän tunteita ja muistoja, jos olet sellaisia joutunut kokemaan. Lähes jokainen on, ainakin jonkin verran. Nämä hankalat tunteet pulpahtavat esiin usein odottamatta tilanteissa, joihin ne eivät voimakkuutensa puolesta oikein sovi. Jos vaikka jokin puolisosi harmittomaksi tarkoittama lause tai tietty äänensävy saa sinut yhtäkkiä kokemaan syvää huonommuuden tunnetta, tämä voi olla viesti menneisyydestä.

Oma suhtautumistapasi sisäiseen lapseesi muistuttaa hyvin pitkälle sitä, miten vanhempasi suhtautuivat sinuun. Väheksytkö tarvitsevaa ja tukea kaipaavaa puoltasi? Vai hyväksytkö vaikeatkin tunteet, ja annatko itsellesi luvan tehdä virheitä, käyttäytyä ”lapsellisesti”. Uskallatko heittäytyä tilanteisiin ja nauttia ajattelematta liikaa, onko tämä sopivaa, aikuismaista?

Onneksi jokaisen on mahdollista tulla myöhemmin elämässään hyväksi vanhemmaksi itselleen. Tämä tarkoittaa, että kun tutustuu sisäiseen lapseensa, joka on välillä yksin, peloissaan ja häpeissään, tätä puolta voi aikuisena ymmärtää, lohduttaa ja hoivata.
Naura ja ole huumorintajuinen

Naurun edut ovat vahvat ja tieteellisesti todeksi osoitetut. Nauraessasi rentoudut ja elimistösi stressitaso laskee, samalla hyvänolon aineet, endorfiinit aivoissa vapautuvat. Valitsetko rentoutuaksesi makean, hersyvän naurun vai ohjatun rentoutumisen kasetin avulla? Vaikutus on sama.

Elämässä tulee vastaan tilanteita, jolloin ei todellakaan naurata eikä nauru olisi edes sopivaa. Mutta hyvin usein voisimme ottaa asiat vastaan myös pilke silmäkulmassa. Aikuisen elämän ei tarvitse olla äärimmäisen vakavaa ja rasittavaa suorittamista. Aikuisuus ei varmasti vaikuta lapsistakaan kovin tavoiteltavalta tai mukavalta, jos se näyttäytyy jatkuvana ryppyotsaisuutena, huolestuneisuutena ja jäykkinä käyttäytymistapoina.

Naura itsellesi, omalle vakavuudellesi, kaikille niille ajatuksille, joilla uskottelet itsellesi, että vain sinulle tapahtuu jotain näin kauheaa tai hävettävää. Kun naurat ja lasket leikkiä lapsesi kanssa, tulet samalla opettaneeksi hänelle terveellisen ja monikäyttöisen puolustuskeinon ikäviä tunteita vastaan. Taidosta on luultavasti hyötyä elämässä vähintään yhtä paljon kuin hyvistä käytöstavoista tai kielitaidosta.

Täydellisyyden tavoittelu äitinä, isänä, puolisona, työntekijänä tai ystävänä tekee meistä itsellemme ankaria, vertailevia ja uhrautuvaisia. Omista, inhimillisistä tarpeista huolehtiminen jää silloin helposti sivuun ja keskitymme suorittamaan ”hyvää vanhemmuutta”, ”ahkeraa työntekijyyttä”, ”uhrautuvaa ystävyyttä” jne.

Hallinnan tarve voi näyttäytyä haluna pystyä ennustamaan elämää. Kuitenkin jokainen kohtaa ympäristössään, muiden käyttäytymisessä, terveydessään jne. asioita, joita ei voi ennustaa eikä hallita. Elämässä voi tulla vastaan ajanjaksoja, jolloin kaikki tuntuu sekavalta, vaikealta, jopa kaoottiselta. Jokaisen on kuitenkin mahdollista harjoitella ottamaan elämä vastaan sellaisena kuin se tulee ja oppia heittäytymään mukaan yllättäviin tilanteisiin. Siis se on mahdollista, mutta ei helppoa. Jälleen on palattava omien ajatustensa äärelle.

Itselleen voi vakuutella esim.

• Voin sietää epätäydellisyyttä ja ottaa rennommin.
• Opettelen suhtautumaan itseeni ja asioihin vähemmän vakavasti.
• Suunnilleen kaikki asiat lopulta järjestyvät, tiedän sen kokemuksestakin.
• Opettelen sietämään tilapäistä, kaoottista tilannetta.
• Ratkaisu löytyy ajallaan. Voin edetä asiassa, vaikka en vielä lopullista ratkaisua tiedäkään.