Parisuhde eri perhetilanteissa

Uusi rakkaus antaa luottamusta ja vahvistaa oman arvon tunnetta. Toki kumppanin löytyminen tuo ilon ja onnen ohella uudenlaisia kysymyksiä, etenkin jos taustalla on ero lapsen toisesta vanhemmasta. Uutta parisuhdetta ei voi silloin aloittaa tyhjästä, sillä lapsi ja hänen toinen vanhempansa on otettava huomioon.

Vaikka parisuhde ex-puolisoon on päättynyt, vanhemmuussuhde häneen säilyy. Ei ole kuitenkaan tavatonta, että mustasukkaisuus ja luottamukseen liittyvät tunteet ja kysymykset nousevat pintaan. Moni uusi kumppani voi olla mustasukkainen paitsi kumppaninsa lapselle myös tämän entiselle puolisolle. Kun yhteydenpito entiseen puolisoon liittyy vain yhteiseen lapseen, uuden kumppanin mustasukkaisuutta voi olla vaikea ymmärtää ja se voi tuntua ikävälle.

Helposti voi myös syntyä vertailua siitä, miten minun ja nykyisen kumppanin vuorovaikutus- ja vanhemmuussuhteet entiseen puolisoon toimivat. Vertailu vie voimia, joten on hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka tilannetta voi helpottaa.

Joskus puolison kokemat vaikeat tunteet lasta kohtaan voivat säikäyttää. Myös puoliso itse voi olla hämmentynyt suuttumuksestaan, turhautumisestaan tai muusta vaikeasta tunteestaan puolison lasta kohtaan. Silloin on hyvä antaa tilanteelle aikaa ja rauhoittaa mieli. Luottamukseen ja mustasukkaisuuteen liittyvät tunteet on syytä selvittää keskustelemalla. Niitä ei tarvitse hävetä eikä kantaa niistä syyllisyyttä. Kukaan ei ole vaikeita tunteita itselleen valinnut.

Keskustelut puolison, ystävän tai muun luotettavan aikuisen kanssa voivat auttaa. Hankalien tilanteiden selvittämiseen on hyvä ottaa yhteyttä ammattiapuun, jossa tilannetta katsotaan ulkoapäin ja voidaan löytää ratkaisuja.

Hyviä julkisia palveluita on esimerkiksi perheneuvola, neuvola ja terveyskeskuksen psykiatrinen sairaanhoitaja. Työelämässä olevat voivat hakea apua esimerkiksi työterveyspsykologilta.

Milloin on sopiva hetki tutustuttaa uusi kumppani ja lapsi tai lapset toisiinsa? Kysymystä miettivä tekee jo tärkeää työtä: pohtii, mikä on sopivin tapa juuri omalle perheelle ja parisuhteelle. Voisiko olla viisasta kertoa uudesta puolisosta lapsen toiselle vanhemmalle ennen kuin lapselle? Näin lapsen ei tarvitsisi kantaa mahdollista salaisuutta. Myös toinen vanhempi voisi tukea lastaan uutisen vastaanottamisessa.

Lapsen suhtautumiseen vanhempansa uuteen kumppaniin vaikuttaa lapsen temperamentin ohella hänen ikänsä. On eri asia, esitteleekö uuden kumppanin vauva- tai taaperoikäiselle kuin koululaiselle tai murrosikäiselle.

Tilanne on usein lapselle ristiriitainen. Lapsi toivoo vanhemman olevan onnellinen, mutta toisaalta uusi ihminen on aluksi vieras ja vie vanhemman huomiota pois lapsesta. Lapsi miettii, mitähän erossa asuva vanhempi asiasta ajattelee. Saanko hän tykätä vanhemman uudesta kumppanista?

Ristiriita on olemassa erityisesti silloin, kun lapsi tietää, että oma vanhempi ei pidä entisen puolisonsa uudesta kumppanista. Lasta voi helpottaa, kun hänelle sanoo ääneen, että hän saa pitää toisen vanhempansa uudesta kumppanista. Luvan voi antaa, vaikkei itse voisi sietää tätä eikä uutta suhdetta.

Ensitapaamiseen on hyvä luoda mahdollisimman myönteinen ilmapiiri. Isompi lapsi, etenkään murrosikäinen ei ole aina halukas tapaamaan vanhempansa uutta kumppania, jos ero on tuore. Tätä on kunnioitettava.

Nuoren on saatava surra pettymyksensä perheen hajoamisesta ennen kuin hän pystyy käsittelemään uusia asioita. Samalla hän saattaa ottaa etäisyyttä omasta vanhemmastaan ja pitää välimatkaa niin kauan kuin vanhempien eroon liittyvä kipuilu on kesken.

Tunteiden myllerryksessä ei ole sinällään mitään vaarallista. Yleensä lapset hyväksyvät uuden kumppanin, jos tämä hyväksyy heidät. Uusi elämäntoveri tekee viisaasti kunnioittaessaan kumppaninsa entistä parisuhdetta ja elämäntilannetta.

Parisuhteen edetessä pohdittavaksi voi tulla yhteisen kodin hankinta. Yhteinen koti tarkoittaa arjen jakamista, yhdistämistä ja joustamista.

Vaikka parisuhde on aikuisten keskinäinen asia, lasta on viisasta kuunnella, kun suunnitellaan parisuhteen vakiinnuttamista ja yhteistä elämää.

Jos molemmilla aikuisilla on murrosikäinen lapsi, kahden perheen tutustuminen ja yhteensovittaminen voi olla haasteellista. Etenkin nuoret tarvitsevat runsaasti aikaa tutustua toisiinsa.

Se, kenen säännöillä eletään, aiheuttaa usein keskustelua. Omalle lapsella vanhempi on aina vanhempi, mutta uusperheessä molemmat kumppanit ovat perheen aikuisia. Aikuisten onkin tärkeä keskustella keskenään perheen yhteisistä pelisäännöistä, jotta erilaiset käsitykset esimerkiksi rajoista ja niiden valvomisesta eivät aiheuta kiilaa puolisoiden välille.

Mitä vanhempi lapsi on, sitä paremmin voidaan yhdessä neuvotella säännöistä. Myös säännölliset kahdenkeskiset palaverit kumppanin kanssa, perheen yhteisen palaverin ohella, ovat usein tarpeen. Yhteiset säännöt hyödyttävät niin lasta, vanhempaa, kumppania kuin parisuhdetta.

Lapsen arkielämää koskevista säännöistä ja niiden yhdenmukaisuudesta on hyvä keskustella myös lapsen toisen vanhemman kanssa, mikäli se on mahdollista. Vanhempien yksimielisyys säännöistä viestittää lapselle, että omat vanhemmat välittävät hänestä.

Uuden puolison ei tarvitse yrittää korvata lapselle tämän oikeaa vanhempaa. Hänen on viisasta pyrkiä olemaan lapselle aikuinen ystävä, joka suhtautuu arvostavasti lapsen omiin vanhempiin.

Haastavia tilanteita voi kuitenkin sattua. Jos kouluikäinen tai murrosikään tullut lapsi kieltäytyy kuuntelemasta ja tottelemasta perheen toista vanhempaa ja ärhentelee sanomalla ”Et sinä ole minun isä/äiti/vanhempi, ei minun tarvitse sinua kuunnella”, häntä usein rauhoittaa, kun aikuinen myöntää tyynesti ”En ole vanhempasi, mutta olen tämän perheen toinen aikuinen”.

Lapselle on hyväksi, että hän voi viettää aikaa oman vanhempansa kanssa. Kahdenkeskinen yhteinen aika on usein molemmille tärkeää. Murrosikäinenkin hyväksyy helpommin vanhemman uuden puolison, jos hänelle annetaan mahdollisuus säilyttää hyvät suhteet molempaan omaan vanhempaansa.

Myös näitä yhteiseen elämään liittyviä arjen asioita on hyödyllistä tarkastella:

• Millainen on perheen työnjako silloin, kun lapsi on kotona?
• Miten sovitetaan yhteen kahden eri perheen tavat? Toisessa perheessä on ehkä totuttu kulkemaan viikonloppuna yöpuvussa ja toisessa noustaan reippaasti kello kahdeksan arkena ja pyhänä.
• Miten perheen kustannukset jaetaan?

Tärkeä kysymys parisuhteen hyvinvoinnille on se, kuinka aikuisten yhteinen aika järjestetään. Uusperheessä eläminen, jos mikä, on parisuhteen korkeakoulu. Siinä suhdetta kannattaa hoitaa erityisellä antaumuksella.