Lapsen ikään sopivat pelit

Alkuperäinen teksti on julkaistu artikkelissa “Kenellä on peliohjain? Pelikasvatus lapsiperheessä”, Pelikasvattajan käsikirja 2.  

Pelien ikärajat eivät kerro pelin sopivuudesta tietyn ikäiselle lapselle, vaan varoittavat haitallisista sisällöistä. Ikärajaltaan tietyn ikäiselle sallittu peli saattaa kuitenkin olla osalle lapsista liian jännittävä, pelottava tai motorisesti vaikea. 

Yksivuotiaan ja sitä nuoremman lapsen pelaamisen mielekkyyttä kannattaa pohtia tarkkaan. Pieni lapsi ei varsinaisesti tarvitse digitaalista mediaa ja ehtii hyvin nauttia pelaamisesta myöhemminkin. Pienelle lapselle sopivat esimerkiksi perinteiset palapelit ja muistipelit.

Taaperoikäiselle sopivat iloiset, värikkäät ja rauhalliset pelit, joissa on ystävällisiä hahmoja ja joita voi helposti ohjata esimerkiksi kosketusnäytöltä. Kun pieni lapsi kohtaa digitaalista mediaa, aikuisen kannattaa olla läsnä ja auttaa lasta sanallistamaan ja ymmärtämään näkemäänsä ja kokemaansa. 

Leikki-ikäiseltä usein onnistuu jo hiiren tai peliohjaimen käyttäminen. Pelien tarinat voivat olla monipuolisempia ja sisältää jo hieman jännitystäkin. Tässä iässä lapsen oma mediamaku alkaa pikkuhiljaa muodostua ja omia lempipelejäkin saattaa jo löytyä. Leikki-ikäinen ei jaksa keskittyä kauaa kerrallaan ja peliaika kannattaa pitää lyhyenä. 

Kouluikäisten pelaaminen ja pelitarjonta on monipuolista. Pelaaminen muuttuu entistä sosiaalisemmaksi. Kavereiden kanssa pelataan usein yhdessä. Joissain peleissä saatetaan olla verkon kautta yhteyksissä muihin pelaajiin, myös sellaisiin, joita lapsi ei ole koskaan tavannut. Lapsi tarvitsee opastusta siitä, millaisia asioita itsestä voi ja ei pidä kertoa tuntemattomalle.

Pelitarjonta ja -seura voivat moninaistua myös kielitaidon kehittyessä. Moni oppii pelatessaan englantia ja saattaa pelata verkossa myös muissa maissa asuvien pelaajien kanssa. Pelien avulla lapsi voi myös testata erilaisia rooleja pelien tarinoiden ja hahmojen avulla.

Kouluikäinen useimmiten jo ymmärtää, että esimerkiksi pelien tarinat, hahmojen kiinnostavuus ja pelin aikapaine ovat pelin tekijöiden aikaansaamia, ja siksi pelien tekeminen voi alkaa kiinnostaa lasta. Myös pelikokemuksia halutaan jakaa oman lempipelin pelaajien kanssa. Moni kouluikäinen seuraa ja osa myös tuottaa pelaamiseen liittyvää sisältöä nettiin. Kenellä on peliohjain?

Nuorten pelaamissa peleissä toiminnallisuus ja tarinat korostuvat ja lähestyvät myös aikuisille suunnattua pelimaailmaa. Nuoren peliyhteisö saattaa koostua osittain samoista ja osittain eri kavereista, joita hänellä on esimerkiksi koulussa ja harrastuksissa. Pelaaminen ei välttämättä ole nuorelle ”vain pelaamista”, vaan tärkeä osa identiteettiä ja kuulumista kaveriporukkaan. Tämä on tärkeää ymmärtää, kun perheessä pohditaan esimerkiksi peliajan rajaamista.

Vaikka nuori usein valikoi pelaamansa pelit itsenäisemmin, on aikuisen kuitenkin hyvä muistaa, että digitaalisissa peleissä K-18 ikäraja on ehdoton. Muiden kuin ikärajan 18 kohdalla voi lain mukaan käyttää kolmen vuoden joustoa, jos lapsen seurassa on 18 vuotta täyttänyt aikuinen. Alaikäinen ei saa edes huoltajan luvalla tai seurassa pelata ikärajamerkinnällä 18 merkittyä peliä.  

Lue lisää lapsen ikään sopivista elokuvista

Palaa lapsen ikärajat mediassa -etusivulle