Pelihaitat ja niiden ehkäisy

Artikkelin on kirjoittanut Tampereen yliopiston pelikasvatustutkija Mikko Meriläinen.

Digitaalinen pelaaminen ei ole täysin riskitön harrastus. Pelaamiseen liittyy erilaisia haittoja, liittyen harrastuksen eri puoliin. Vaikka julkiseen keskusteluun nousee välillä hyvinkin dramaattisia esimerkkejä, nämä poiminnat edustavat pientä osaa kokonaisuudesta. Valtaosa pelihaitoista on lieviä, arkisia ja helposti ehkäistävissä. Alla on esitelty tyypillisiä pelihaittojen tyyppejä ja neuvoja niiden ehkäisemiseksi. Kaikkien pelihaittojen ehkäisyssä on hyötyä siitä, että pelaaminen on vanhemmalle tuttua ja että aiheesta voidaan helposti puhua kotona.

Niska-, hartia- ja rannekivut ovat pelaajille tavanomaisia. Käytännössä nämä vastaavat pitkälti toimistotyöläisten vaivoja, ja ehkäisykeinot ovat siten samanlaisia. Keskeistä on erityisesti pelipisteen ergonomiasta huolehtiminen, mutta myös pelitottumusten muokkaaminen on tärkeää.

Pelaajan ergonomiasta voi huolehtia sijoittamalla näytön, pöydän ja tuolin sopiville korkeuksille, sekä asettelemalla hiiren ja näppäimistön oikein. Hyvästä, selkää tukevasta työtuolista on siitäkin paljon hyötyä. Jos tietokone on koko perheen yhteiskäytössä, tuolin ja pöydän korkeus on yleensä mitoitettu aikuiselle. Tällöin lapset joutuvat usein istumaan huonossa asennossa.

Liian pitkää yhtäjaksoista pelaamista kannattaa välttää, ja koneen äärestä on syytä nousta aika ajoin liikkumaan. Tauottamista helpottaa jaksottaminen pelin syklien mukaan: pienen jaloittelutauon pitäminen esimerkiksi aina läpäistyn tehtävän tai pelatun ottelun jälkeen. Pelaajalle voi muistuttaa pitkän yhtäjaksoisen pelaamisen heikentävän pelisuoritustakin, kun keskittymiskyky herpaantuu ja päätöksenteko vaikeutuu.

Pelien sisältöhaitat ovat erityisesti nuoremmilla lapsilla hyvin konkreettisia. Liian hurja, esimerkiksi väkivaltainen tai pelottava, kuvasto voi aiheuttaa ahdistusta ja painajaisia. Vanhempien lasten kohdalla pelien maailman- ja ihmiskuvat sekä toimintamallit kaipaavat välillä huomiota osakseen. Vaikka pelien kerronta kehittyy jatkuvasti monipuolisempaan suuntaan, ongelmia ratkotaan silti useimmiten väkivallalla ja esimerkiksi sukupuoliroolit ovat monesti hyvin perinteisiä.

Hyvä tapa sisältöhaittojen ehkäisyyn on tutustua pelien ikäraja- ja sisältömerkintöihin ja noudattaa niitä pelihankinnoissa. Suojelunäkökulmasta laaditut merkinnät löytyvät kaikista Suomessa kaupoissa myytävänä olevista peleistä, ja enenevässä määrin myös digitaalisesti jaeltavista peleistä. Kasvattajan on samalla hyvä kuitenkin muistaa, että vaikka merkinnät antavat yleiskuvan pelistä, ne eivät korvaa kasvattajan omakohtaista tutustumista peliin. Kaikki lapset ovat yksilöllisiä suhtautumisessaan mediasisältöihin, ja vanhemman kannattaakin käyttää omaa harkintaansa etenkin pienten lasten kohdalla. Peleistä löytyy runsaasti videoita YouTubesta, joten niiden sisältöön tutustuminen on helppoa. Pelivideoita löytää helpoimmin hakusanoilla “gameplay [pelin nimi]”.

Joidenkin pelaajien käytös voi aiheuttaa toisille päänvaivaa. Kuten verkossa laajemminkin, myös peleissä keskustelukulttuuri on monesti hyökkäävää ja välillä hyvinkin asiatonta. Peleissä esiintyy myös tarkoituksellista kiusaamista ja häiriköintiä, joka voi helposti pilata pelikokemuksen.

Huonon pelikäytöksen kohteeksi joutumista on vaikeaa ehkäistä, etenkin jos pelaa tuntemattomien pelaajien kanssa. Vanhemman kannattaa käydä lapsen kanssa läpi tällaisten tilanteiden mahdollisuus, ja selvittää esimerkiksi miten toisilta pelaajilta tulevat viestit voi estää. Tärkeää on myös puhua asiattoman käytöksen kohteeksi joutumisesta. Mikäli asiatonta pelikäytöstä esiintyy tuttujen pelaajien – esimerkiksi koulukaverien –  taholta, asiaa käsitellään aivan kuten vastaavaa kasvokkaistakin käytöstä.

Monet pelaajat omaksuvat itsekin huonoja pelikäytöksen malleja, ja saattavat toistaa niitä vaikka kokisivat ne itseensä kohdistuneena epämiellyttäviksi. Tämä kannattaa ottaa kotona puheeksi, ja huolehtia siitä että omat lapset käyttäytyvät peleissä asiallisesti.

Elämänhallintaan liittyviä eri tasoisia haittoja voi esiintyä pelaamisen yhteydessä. Useimmiten kyseessä ovat lievät haitat, kuten satunnaisesti pelaamisen vuoksi liian lyhyiksi jäävät yöunet. Pelaamiseen on helppo upottaa runsaasti aikaa, joskus silloinkin kun sitä ei olisi. Elämänhallintataitojen rooli kasvaa merkittävämmäksi kun siirrytään lapsuudesta nuoruuteen ja vapaus päättää omasta ajankäytöstä lisääntyy. Samalla tarvitaan pelikasvatuksellista keskustelua ja sen kautta pelaamisen sijoittamista sopivaan rooliin elämässä.

Konkreettisimmillaan elämänhallinnan kysymykset tulevat esiin nukkumisen ja erilaisten velvollisuuksien, lapsilla ja nuorilla etenkin koulunkäynnin suhteen. Liian vähäiseksi jäävät yöunet heijastuvat monella tapaa negatiivisesti hyvinvointiin, ja riittävästä unensaannista huolehtiminen on hyvin tärkeää. Jos pelejä pelataan illalla, pelaaminen on syytä lopettaa viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa, että keho ja mieli ehtivät rauhoittua.

Jos lapsi tai nuori pelaa, muun elämän murheet voivat näkyä pakopelaamisena, jossa pahaa oloa hoidetaan tai vältellään pelaamalla. Tällainen käytös voi kehittyä ongelmalliseksi pelaamiseksi, jossa pelaaminen ei ole välttämättä pelaajan hallinnassa eikä hauskaa tai miellyttävää. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää selvittää taustalla olevia ongelmia, tarvittaessa ammattilaisen avustamana. Esimerkiksi heikot sosiaaliset taidot, stressi tai vaikea tilanne perheessä tai koulussa voivat olla liiallisen pelaamisen taustalla.