Pieni lapsi tutustuu median maailmaan
Pieni lapsi saattaa havitella puhelinta, lumoutua television liikkuvasta kuvasta tai vaatia pelikonsolin ohjainta itselleen. Mediasuhde alkaakin rakentua osana lähipiirin median käyttöä jo ennen kuin lapsen varsinainen oma median käyttö alkaa.
Vähitellen kehittyvien mediataitojen pohja on tavallisissa vuorovaikutuksen tilanteissa ja mediaan tutustumisessa. Kirjat, musiikki ja kuvat ovat hyviä ensimmäisiä medioita, joiden rinnalle lapsen kasvaessa voidaan tuoda digitaalisia laitteita ja sisältöjä. Vanhemman turvallisessa seurassa ja tukemana laitteista kiinnostunut lapsi voi vähitellen tutustua arjessa mukana kulkevaan teknologiaan ja hänelle sopiviin sisältöihin.
Poimi kuvakarusellista vinkit 0-3-vuotiaiden digimedian turvalliseen käyttöön.
Lapselle on luontaista oppia ottamalla mallia aikuisen ja muiden ihmisten tavoista toimia erilaisissa tilanteissa. Aikuisen ja myös sisarusten tavat käyttää mediaa antavat pienelle lapselle mallia siitä, miten digitaalisten laitteiden parissa voi toimia.
Aikuinen ei välttämättä aina tule huomanneeksi lapsen seuraavan hänen median käyttöään. Lapsi voi peilata tarkkaan median vanhemmassa herättämiä reaktioita ja sitä mikä saa vanhemman huomioita ja saattaa haluta osallistua aikuisen mediakokemukseen. Perheessä voidaan kiinnittää huomiota yhteisissä mediankäytön hetkissä esimerkiksi television äärellä ja siihen millaista puhetta tai mahdollisia asenteita tilanteissa tullaan välittäneeksi esimerkiksi kommentoimalla ruudulla näkyviä ihmisiä tai tapahtumia.
Vanhempi on lapselle myös mediasisältöjen tulkki, joka sanoittaa ja nimeää lapselle mediassa esiintyviä tapahtumia ja asioita. Vanhempi tarjoaa myös tärkeää tukea median lapsessa herättämien tunteiden jakamiselle ja käsittelyssä.
Media voi näkyä jo taaperoikäisen lapsen leikeissä. Kaukosäätimeen vastataan kuin puhelimeen, kuvakirjaa painellaan kuin tablettia tai pehmolelut halutaan ikuistaa valokuviin. Lapsen medialeikkien seuraaminen ja niihin osallistuminen ovat aikuiselle hyvä tapa ymmärtää lapsen muodostamaa käsitystä median käytön tavoista ja digilaitteilla tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.
Lapsen keskittymiskyky kehittyy vaiheittain. Alle kouluikäisten lasten toiminta on lyhytjänteistä ja keskittymiskykyä on vielä vähän. On tärkeää, että lapsi toimii myös sellaisten asioiden parissa, joissa palkinto ei heti näy.
Katso aivotutkija Minna Huotilaisen video lasta kehittävästä median käytöstä. Voit testata tietosi videon alta löytyvällä visalla.
Median turvallinen kokeileminen ja käyttäminen yhdessä voi kehittää paitsi pienen lapsen mediataitoja, myös tukea tämän sosiaalisia ja tunnetaitoja.
Kokeilkaa pienen lapsen kanssa yhdessä esimerkiksi:
- Nimeä lapselle tämän tunteita ja kiinnostuksenkohteita, esimerkiksi “Ahaa, taidat haluta, että luetaan yhdessä tätä kirjaa.” “Sinua kiukuttaa, kun telkkaria ei saanutkaan katsoa niin läheltä.”
- Etsikää kirjoista tai lehdistä erilaisia tunteita ilmentäviä kuvia tai piirroksia. Sanoita tunteita ja jutelkaa siitä millaisiin tilanteisiin erilaiset tunteet voivat liittyä. Tunnekuvien avulla voitte myös käydä läpi päivän tapahtumia. “Minua harmitti, kun unohdin maidon kauppaan ja jouduin tekemään toisen kauppareissun. Mutta samalla tulin iloiseksi, kun tapasin matkalla naapurin.”
- Lasta voi pyytää näyttämään kuvien avulla, miltä esimerkiksi päiväkotipäivän aikana tuntui.
Leikkikää yhdessä lapsen lempilauluun, satuun tai ohjelmaan liittyvä roolileikki, jossa eläydytään roolihahmon asemaan. - Kuunnelkaa erilaista musiikkia. Miettikää yhdessä millaisen tunteen jokin laulu tai kappale herättää. Tekeekö sen kuullessaan mieli halata, hyppiä vai tanssia?
- Arvailkaa erilaisia tunnetiloja. Toisen tehtävä arvata, mitä tunnetilaa toinen ilmeillä tai eleillä esittää. Apuna voi hyödyntää kuvia erilaisista tunnetiloista.
- Lukekaa satu tai katsokaa yhdessä ohjelmaa. Jutustelkaa hahmojen tunteista eri tilanteissa. “Miltähän nallesta tuntui, kun apina härnäsi sitä noin?” “Mitä apina mahtoi ajatella?” “Mikä auttaa, jos harmittaa?“
Lue lisää pienistä lapsista ja mediasta Vanhempainnetistä.
Lähteet:
Mediapoluilla taitavaksi mediakasvattajaksi. Sommers-Piiroinen, Johanna; Valkonen, Satu & Salomaa, Saara. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti 2020.
Älylaitteet, tunteet, empatia ja vuorovaikutus. Saarikivi, Katri & Martikainen, Silja 2019, Lapset, nuoret ja älylaitteet: Taiten tasapainoon. Kosola, Silja, Moisala, Mona & Ruokoniemi, Päivi (toim.). Helsinki: Duodecim, s. 43-83.
Palaa Vauvana ja taaperona digiajassa -etusivulle
Aiheeseen liittyvät
Vauvana ja taaperona digiajassa -aineisto
- Vauvana ja taaperona digiajassa -etusivu
- Pienenä digiajassa -podcast
- Varhaisen vuorovaikutuksen rakentuminen digiajassa
- Digitaalinen hyvinvointi lapsiperheessä
- Hyvinvointia digimaailmassa pienen lapsen silmin
- Median vaikutuksista pienen lapsen elämässä
- Pieni lapsi tutustuu median maailmaan
- Lapsen kuvaaminen sosiaalisessa mediassa
- Median käytön pelisääntöjä pienen lapsen perheessä
- Vanhempi, pidä huolta digihyvinvoinnistasi
- Vanhempana digiajassa: Millainen mediakasvattaja olen? -testi