Miten pieni lapsi hahmottaa mediaa?
Kunkin lapsen taidot kehittyvät omaa yksilöllistä vauhtiaan. Lapsen havainnot ja tulkinta maailmasta, myös mediasta, syntyy vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön ja läheisten ihmisten kanssa.
Esimerkiksi tunne-elämän kehitystä ei pidä kiirehtiä. Lasta ei pidä ”karaista” näyttämällä lapselle hänelle vielä liian jännittäviä sisältöjä, joita hän ei pysty käsittelemään.
Lapsen tarvitsemaa kasvurauhaa on hyvä ajatella myös lapsen käyttämän median näkökulmasta. Ikärajojen noudattaminen ja lapselle turvallisista mediakokemuksista huolehtiminen ovat keinoja luoda kasvurauhaa digiajassa. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen tukea median äärellä.
Pienten lasten kyky käsitellä median herättämiä pelkoja on vielä rajoittunutta. Kun vanhempi lapsi voi jo muistuttaa itselleen, että jokin pelottava asia ei ole totta tai helpottaa oloaan ajattelemalla jotain muuta asiaa, ovat pienen lapsen keinot tavallisesti vielä varsin konkreettisia tapoja kuten käsien silmille laittaminen, turvallisen lelun halaaminen tai syliin hakeutuminen.
Pieni positiivinen jännitys ei ole vaarallista, mutta ei ole tarkoituksenmukaista, että taaperoikäinen lapsi pelkää tosissaan median äärellä. Vanhempien tulisi havainnoida lapsen pelkoa ja muita tunnetiloja herkästi ja valita mediasisällöt niin, että ne ovat lähtökohtaisesti myönteisiä.
Pieni lapsi ei jäsennä näkemiään asioita aikuisen lailla eikä esimerkiksi hahmota vielä median tarinoiden juonta, vaan ohjelmat ovat hänelle sarja yksittäisiä tapahtumia. Hieman isommilta lapsilta voi jo kysellä ajatuksia ja kokemuksia erilaisista asioista, mutta pieni vauva tai taapero ei osaa pukea tarpeitaan sanoiksi. Tällöin vanhemman keinoja havainnoida median käytön herättämiä tuntemuksia muilla keinoin, esimerkiksi havainnoimalla lapsen tunnetiloja ja käyttäytymistä.
Vanhempi voi koittaa eläytyä lapsen kokemukseen ja pitää mielessään erilaisia vaihtoehtoja miksi lapsi reagoi kuten reagoi. Oliko mediasisältö vielä liian jännittävää tai virittävää? Tuliko lapsi iloiseksi näkemästään tai kokemastaan? Miten taapero elehtii tai käyttäytyy median käytön tilanteessa?
Vanhempi voi auttaa lasta jäsentämään ja ymmärtämään juonta sanoittamalla lapselle tarinaa ja sen tapahtumia. Pienen lapsen näkökulmasta esimerkiksi ohjelman hahmo häviää kokonaan, jos hahmo liikkuu kuvassa jonkin asian taakse tai katoaa leikkauksen vuoksi hetkiseksi. “Nalle on piilossa, pian nalle taas näkyy.”
Toisen ihmisen mieltä ei ole mahdollista täysin varmuudella saavuttaa, mutta vanhemman pyrkimys pohtia ja selvittää lapsen kokemuksia auttaa ymmärtämään lasta ja tämän mediakokemuksia paremmin. Tämä auttaa juuri omalle lapselle sopivan median käytön tukemisessa.