Julkaisua lapsen kannalta parhain päin
Jos julkaiset lasten kuvia, valitse häntä arvostavia ja kunnioittavia kuvia. Lasta on mahdollista kuvata ja perheen arjesta voi somessa kertoa myös tavoilla, jotka suojaavat yksityisyyttä. Kuvissa ei välttämättä tarvitse näkyä kasvoja. Jos lapsen asioista kerrotaan somessa julkisesti, on hyvä tehdä se niin, ettei lapsen henkilöllisyyttä voi tunnistaa. Vastuu lapsen digitaalisesta jalanjäljestä on vanhemmalla.
Aikuisesta julkaisu voi olla hauska tai harmiton, mutta onko lapsi samaa mieltä nyt tai viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Lasten kustannuksella pilaileminen tai naureskelu ei ole eettistä toimintaa verkossa. Toisen kokemusta ei voi kysymättä tietää eikä tulevaisuuden kokemuksia voi ennustaa. Lapselle myöhemmin netissä nousevat vanhat kuvat ja tekstit voivat tuottaa harmia.
Kuvittele tilanne, jossa joku toinen ihminen tai läheisesi julkaisee sosiaalisessa mediassa lupaa kysymättä sinusta postauksen, jossa on kasvokuvasi, nimesi ja asioita, joita olet tehnyt tai sanonut. Mitä ajatuksia ja tunteita tapaus herättää? Mitä ajattelisit, jos kuva olisi otettu uimarannalta, suihkusta tai kun olet sairaana? Entä jos tiedot eivät pidä paikkaansa tai vastaa ajatuksiasi?
Lapsestaan kuvia somessa julkaisevan vanhemman on hyvä pohtia alustojen ja oman profiilin julkisuutta ja yksityisyyttä. Miten laajan yleisön kuvat ja tiedot saattavat tavoittaa? Yksityisyyskään ei täysin takaa sitä, etteivät kuvat leviäisi. Ylipäänsä kuvia on teknisesti helppo tallentaa itselleen esimerkiksi ruutukaappauksin ja levittää eteenpäin.
Käytätkö aihetunnuksia eli hashtageja käytät julkaisuissasi? Aihetunnukset lisäävät julkisen postauksen näkyvyyttä netin hakukoneissa ja sosiaalisen median palveluissa, jotta samoista aiheista kiinnostuneet ihmiset löytävät julkaisujen äärelle. Lapsista seksuaalisessa mielessä kiinnostuneille tai kuvia rikollisessa mielessä etsiville rantaelämästä tai pottatreeneistä kertovat aihetunnukset voivat olla keino löytää arkaluonteisia kuvia.
On tärkeää, että digitaalista ja sosiaalista mediaa käyttävissä lapsiperheessä keskustellaan jo odotusaikana tai varhaisessa vaiheessa, miten sosiaalisessa mediassa toimitaan suhteessa uuteen perheenjäseneen. Miten lapsen yksityisyyttä turvataan? Millaisia asioita on ok jakaa? Millä kanavilla ja millaisille ryhmille tai yleisöille? Perheen toiveista ja tavoista toimia on hyvä kertoa myös digitaalista mediaa käyttävälle lähipiirille, kuten isovanhemmille. Vanhempien ja läheisten kannattaa vetää asiassa yhtä köyttä.
Nettiin ladattu kuva tai tieto säilyy periaatteessa ikuisesti. Ei voida täysin taata, mihin tarkoituksiin kuvia ja tietoja saatetaan käyttää jatkossa tai miten ne voivat levitä. Teknologiset alustat kehittyvät, käyttöehdot voivat muuttua eivätkä kaikki ihmiset liiku verkossa vilpittömin aikein. Vaikka oikeus tulla unohdetuksi internetissä koskee erityisesti lapsia, voi menetettyä yksityisyyttä olla vaikea saada takaisin.
Tietomurtoja ja muita verkkorikoksia tapahtuu ja eikä sataprosenttisia takeita ole, että nettiin yksityiselle tilille ladatut tiedot säilyvät aina yksityisinä. Perheen älylaitteiden ja kodin tietokoneiden tietoturvasta on hyvä pitää huolta.
Lue lisää perheen tietoturvasta
On vaikea ennustaa millaiseksi digitaaliset alustat ja teknologiat kehittyvät ja miten eri tavoilla yksityisiä tietojamme käytetään tulevaisuudessa. Nykyisillä ilmaiseksi käytettävillä sosiaalisen median alustoilla tietomme, kuvamme ja kiinnostuksen kohteemme muodostavat dataa, joka toimii kauppatavarana teknologiayritysten ja mainostajien välillä.
On hyvä tutustua käyttämiensä palvelujen käyttöehtoihin ja miettiä, missä määrin tietoa itsestään tai perheestään on valmis jakamaan kaupallisten toimijoiden käyttöön. Netin yhteisöpalvelujen tarjoajien käyttöön päätyy informaatiota meistä ja toiminnastamme sekä suorasti että epäsuorasti. Tekoäly ja algoritmit tekevät käyttäjistä johtopäätöksiä tietojen ja verkkokäyttäytymisen perusteella.
Oikeus yksityisyyteen on osa lapsen oikeuksia. Myös lainsäädännön mukaan jokaisella ihmisellä, myös alaikäisillä on oikeus yksityisyyteen. Näin ollen kuvaa ei siis saa julkaista ilman kuvassa esiintyvän lupaa, oli hän lapsi tai aikuinen. Jos kuva lapsesta on tunnistettava, se kuuluu henkilötiedon piiriin. Vaikka aikuisen lapsesta laittamat kuvat ja tiedot vaikuttaisivat viattomilta ja neutraaleilta, lapsella tulee olla oikeus itse päättää niiden julkaisemisesta. Pienen lapsen osalta vanhemman on hyvä käyttää erityistä harkintaa.
Vanhemmat voivat ottaa lähtökohdaksi, ettei julkaise lapsesta kuvia ja tietoja digitaalisessa mediassa. Lapsen ikä ja kehitystaso ratkaisevat, voidaanko jotain julkaista, jos lapselta on saatu lupa. Lapsen toiveet ja mielipiteet tulee huomioida.
Jos lapsi on vielä niin pieni, ettei vielä kykene ilmaisemaan itseään tai käsitä julkaisun seurauksia, on hyvä pohtia asiaa lapsen yksityisyyden suojan kannalta. Onko julkaiseminen välttämätöntä? Mitä seurauksia julkaisemisella voi lapsen myöhemmässä elämässä olla?
Jos lapsi ymmärtää jo asian merkityksen (käyttää digitaalisen median palveluita jo itse) ja antaa suostumuksen, voit vanhempana kuitenkin pohtia, onko julkaiseminen välttämätöntä ja mitä seurauksia julkaisemisella voi myöhemmin olla.
Muista, ettei arkaluonteisia tietoja tai kuvia lapsesta tule laittaa digitaaliseen mediaan.
Lähteet:
Lapsi verkossa – Näkökulmia lasten oikeuksiin ja tietosuojaan digitaalisessa ympäristössä. Lastensuojelun Keskusliitto 2019.
Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa. Lastensuojelun Keskusliitto 2016.