Lapsen kuvaaminen sosiaalisessa mediassa

Sosiaalista mediaa käytetään monenlaiseen yhteydenpitoon useimmissa perheissä. Somessa jaettaviin oman elämän pilkahduksiin päätyy usein myös perheenjäseniä ja läheisiä. Halu jakaa sosiaalisessa mediassa onnellisia perhetapahtumia ja pienen lapsen kanssa elettävää arkea on hyvin ymmärrettävää.

Oikeus yksityisyyteen kuuluu kuitenkin kaikille, myös pienille lapsille. Vanhempi ei omista lapsensa yksityisyyttä. Lapsen tunnistettavien kuvien ja henkilökohtaisten tietojen jakamisessa onkin hyvä toimia tarkkaan harkiten.

Vaikka yleensä kyse olisikin viattomista, neutraaleista ja tavanomaista asioista, lapsella on oikeus yksityisyyteen heti syntymästään alkaen. Lapsen henkilökohtaisten tietojen ja kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa edellyttää vanhemmilta aina tarkkaa harkintaa.

Arkaluonteiset tiedot, kuten lapsen terveyteen liittyvät tai lastensuojelun piiriin kuulumisen tiedot ja kaikenikäisten lasten alastonkuvat tulee jättää julkaisematta. Moni haluaa suojella lapsensa yksityisyyttä, mutta digitaalisten ympäristöjen riskien tiedostaminen ei ole aina yksiselitteistä.

Jos lapsi on tunnistettavissa julkaistavasta kuvasta, täytyy ottaa huomioon henkilötietojen käsittelyyn liittyvät lainsäädännön velvoitteet, kuten EU:n tietosuoja-asetus ja Suomen tietosuojalaki. Lapsella on oikeus yksityiselämän suojaan myös perhepiirissä. Yksityiselämän suojaan kuuluu jokaisen oikeus määrätä itse siitä, miten ja missä yhteydessä hän julkisuudessa esiintyy. Huoltajat ovat ensisijaisessa vastuussa siitä, että lapsen yksityiselämän suoja toteutuu.

Korkein oikeus on ottanut kantaa ratkaisussaan (KKO 2018:81) lapsen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen internetissä. Asiassa oli kysymys siitä, voiko lapsen huoltaja julkaista sosiaalisessa mediassa lapsensa yksityiselämää koskevia tietoja. Korkein oikeus linjasi, että huoltajan tehdessä tällaisia lapsen yksityiselämän suojaan vaikuttavia päätöksiä ratkaiseva kriteeri on lapsen etu. Huoltajalla oli lähtökohtainen päätösvalta alaikäistä koskevissa asioissa, mutta lapsen ja hänen huoltajiensa oikeuksia yhteensovitettaessa lapsen etu oli ensisijainen arviointiperuste. Arkaluontoisten tietojen julkaisemista ei voitu pitää lasten edun mukaisena.

Yksityisyyden suojalle ei löydy lainsäädännöstä tarkkaa määritelmää. Voidaan kuitenkin todeta, että yksityisyyden suoja kattaa esimerkiksi:

• itseään koskevan tiedon kontrolloinnin
• arvokkuuden tunteen säilyttämisen
• fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden
• mahdollisuudet torjua sivullisten tunkeutumiset omaan elämään

Lähde: Lastensuojelun Keskusliitto

Arkaluontoisten tietojen tai niitä paljastavien kuvien tai videoiden jakamisen suhteen on syytä olla erityisen varovainen somessa ja netissä toimiessa. Toisen henkilön, lapsen tai aikuisen arkaluonteisia tietoja tai niitä paljastavia kuvia ei tule julkaista lainkaan.

Arkaluonteisia tietoja ja niitä paljastavia kuvia ovat lainsäädännön ja eettisten periaatteiden nojalla esimerkiksi:

• tieto lapsen terveydentilasta
• kuvat vauvasta tai lapsesta alastomana tai vaipoissa
• tieto lastensuojelun piiriin kuulumisesta
• tieto lapsen seksuaalisesta suuntautumisesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta
• muut kuvat tai tiedot, joiden julkaisu voi aiheuttaa häpeän tunnetta lapsessa

Lähde: Lastensuojelun Keskusliitto

Lue millaisten kuvien ja tietojen julkaisua lapsesta on syytä välttää netissä kokonaan.

Millaisia asioita lapsesta on ainakin syytä jättää netissä julkaisematta?

Pienen lapsen digitaalinen jalanjälki voi olla suuri jo ennen, kuin hän kykenee päättämään itse asioistaan saatikka ymmärtää, mikä internet on. Vanhemman vastuulla on huolehtia, millaista kuvaa tulee rakentaneeksi lapsesta. Lapsella tulee olla oikeus vaikuttaa siihen, millaista kuvaa hänestä internetiin muodostuu.

Yksityisyyden suojaan liittyy keskeisesti mahdollisuus vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Lapselta tulisikin aina pyrkiä kysymään lupa julkaisemiselle ja selittää hänelle, mistä on kyse ja keille tiedot tai kuvat näkyvät.

Pienen vauvan tai taaperon suostumusta ei saa vielä selville, ja silloin vanhemman onkin syytä käyttää tarkkaa harkintaa julkaisuissaan. Jos lapsi ei ikänsä tai kehitystasonsa osalta vielä asiaa ja sen seurauksia ymmärrä, on varmempaa jättää julkaisematta. Näin on hyvä toimia erityisesti sellaisten julkaisujen suhteen, joissa lapsi on tunnistettavissa tai sisältö on arveluttavaa.

Harkinnan käyttäminen tarkoittaa nimenomaan pysähtymistä sen äärelle, että tiedostetaan keille kuvia voi turvallisesti jakaa. Yhteydenpito ja arjen kuulumisten ja kuvien jakaminen perheen lähipiirin ja luotettavien läheisten kanssa, erityisesti poikkeusoloissa, on eri asia kuin julkinen jakaminen laajemmin someen tai internetiin. Digitaalinen yhteydenpito läheisiin on tutkimusten mukaan hyvinvointia lisäävää ja lähisuhteita vahvistavaa median käyttöä.

Lue lisää lapsen kuvaamisesta ja fiksujen kuvaustilanteiden harjoittelusta lapsen kanssa.

Julkaisua lapsen kannalta parhain päin

Hyvän tavan mukaisen kuvaamisen harjoittelua

Kertaa kuvakarusellista viisi vinkkiä lapsen yksityisyyden suojasta huolehtimiseen sosiaalisessa mediassa.

Lähteet:

Lapsi verkossa – Näkökulmia lasten oikeuksiin ja tietosuojaan digitaalisessa ympäristössä. Lastensuojelun Keskusliitto 2019. 

Lapsen yksityisyyden suoja digitaalisessa mediassa. Lastensuojelun Keskusliitto 2016.

Palaa Vauvana ja taaperona digiajassa -etusivulle