Lasten omat laitteet ja ruutuaika

Digilaitteilla on paikkansa tämän päivän lasten ja nuorten elämässä. Niistä on monella tavoin sekä hyötyä että iloa. Jo taaperoiässä lapselle saatetaan antaa tablet-laite käyttöön ja näyttää viihdesisältöjä TV:stä ja netistä. Lapsi saattaa myös pelata pelejä, joiden parissa viihdytään ja opitaan uusia asioita. Medioiden ääreltä voi moni lapsi ja nuori löytää itselleen mieluisen harrastuksen ja tavan olla yhteydessä kavereiden ja perheenjäsentenkin kanssa.

Vastuullisen ja terveellisen digitaalisen median käytön harjoittelu alkaa ensimmäisistä digitaalisten sisältöjen käytöstä yhdessä vanhemman kanssa. Kouluikään tullessa digitaalisten laitteiden parissa käytetty aika eli ruutuaika kasvaa tavallisesti nopeasti ja kasvaa yläkouluiässä yhä suuremmaksi osaksi nuoren ajankäyttöä.

Kuuntele Hyvä, paha digi -podcastin jakso: Lapset ja nuoret ruutujen lumossa

Mitä ruutuajalla tarkoitetaan?

Ruutuajalla tarkoitetaan digitaalisten laitteiden ja sisältöjen parissa vietettyä aikaa. Digitaalisiin laitteisiin luetaan televisio, pelikonsolit, kännykät, tablet-laitteet ja muut tietokoneet. Digitaalisia sisältöjä ovat mm. elokuvat ja videot, nettisivustot, sosiaalisen median palvelut sekä mobiilisovellukset ja pelit.

Ruutuaikana tarkoitetaan yleensä lasten ja nuorten vapaa-ajalla tapahtuvaa viihdekäyttöä, ei koulussa tapahtuvaa digitaalisten opetussisältöjen ja oppimisympäristöjen käyttöä. Kotona tietokoneella tai kännykällä tapahtuvaa koulutehtävien tekoa, tiedonhakua tai työskentelyä verkkoympäristöissä ei tavallisesti lasketa mukaan ruutuaikaan.

Sopivaa ruutuaikaa pohtiessa ajan mittaamista tärkeämpää on tarkastella kokonaisuutta. Lapsen päivään tulisi sisältyä riittävästi unta ja liikuntaa, säännöllisiä ruokailuja, kasvokkaisia kontakteja ja vuorovaikutushetkiä, perheen kanssa vietettyjä hetkiä, kavereita, ulkoilua ja uuden oppimista. Hyvinvointia on, kun kaikki arjen asiat ovat tasapainossa keskenään. Silloin myös mediankäytölle löytyy oma aikansa.

Artikkelin on kirjoittanut yrittäjä, kouluttaja ja tietokirjailija Harto Pönkä yhteistyössä MLL:n asiantuntijoiden kanssa.