Valmiudet koulunkäyntiin

Kouluun valmiilla lapsella on tiettyjä taitoja ja valmiuksia, joita matkan varrella yhä hiotaan ja harjoitellaan. Yleensä 6–7-vuotias lapsi onkin innokas ja valmis kohtaamaan haasteita ja oppimaan uusia asioita. Vaikka täysin koulukypsä ei tarvitsekaan olla, niin lapsen itsetunnon kannalta on suotavaa, että hänellä on riittävät taidot, jolloin hän itse myös uskoo selviävänsä. Jatkuvat liian suuret vaatimukset ja epäonnistumiset lannistavat ja vievät ilon koulutyöstä. On hyvä myös muistaa, että lapset ovat yksilöitä ja jotkut ovat kypsiä koulutielle vasta 8–9 vuoden iässä.

Lapsi on valmis aloittamaan koulun, kun hän muun muassa:

• kykenee suoriutumaan tietyistä perustarpeista itsenäisesti, esimerkiksi wc:ssä käynnistä, käsien pesusta, syömisestä, riisumisesta, pukemisesta ja takin ripustamisesta naulaan.
• pystyy olemaan erossa vanhemmistaan koulupäivän ajan ja tarvittaessa toimimaan itsenäisesti koulupäivän jälkeenkin. Lapsen pitää tietää kuka aikuinen hänestä kulloinkin huolehtii.
• on fyysisesti valmis koulutyöhön. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että lapsi jaksaa kulkea koulumatkan ja toimia koulussa, ja että silmän ja käden yhteistyö ja kynäote ovat niin kehittyneet, että lapsi voi opetella kirjoittamista.
• on riittävän pitkäjänteinen. Hän jaksaa keskittyä ja istua paikoillaan, tehdä tehtäviä ja ottaa vastaan uusia asioita ja ohjeita.
• ymmärtää puhetta ja osaa ilmaista itseään puhumalla.
• osaa odottaa, malttaa vuorotella ja sietää pettymyksiä ja turhaumia riittävän hyvin.
• pystyy hakeutumaan muiden lasten seuraan ja toimimaan kavereiden kanssa.
• ymmärtää esimerkiksi mitä vähentäminen ja lisääminen tarkoittavat tai miten esineet voivat kuulua samanaikaisesti eri luokkiin.

Jokin koulukypsyyden osa-alue voi olla vahva ja joku toinen vaatia vielä harjoitusta. Koulussa ja kotona näitä valmiuksia edelleen harjoitellaan ja tuetaan ensimmäisinä kouluvuosina. Jokainen lapsi on arvokas oma persoonansa, joka kehittyy omassa tahdissaan.