Vinkkejä ekaluokkalaisen oppimisen tukemiseksi

Lapselle muodostuu totuudenmukainen kuva itsestään, kun hän huomaa oppivansa uutta ja saa aitoja onnistumisen kokemuksia sekä itsekseen että perheen ja muiden lasten kanssa. Vanhemman on hyvä tarjota lapselle tilaisuuksia opetella uusia asioita.

Uuden harjoittelu kannattaa aloittaa asioista, jotka sujuvat lapselta luontaisesti ja siirtyä onnistumisten kautta lapselle vaikeampiin taitoihin. Toisaalta epäonnistumisia ei kannata pelätä, eikä lapsen osaamista pidä verrata toisten saman ikäisten lasten taitoihin.

Varhaislapsuuteen kuuluu olennaisesti leikkimällä oppiminen. Koulussa oppimisen painopiste siirtyy tietoiseen harjoitteluun ja opettelemiseen. Osoita lapselle luottavasi siihen, että yrittämällä ja harjoittelemalla hän kyllä oppii tarvittavat taidot ja valmiudet. Hankalia asioita voidaan harjoitella yhdessä, eikä mitään tarvitse hallita heti. Myös opettaja auttaa lasta koululaiseksi. Koulun ja opettajan tehtävänä on tehdä koulun aloituksesta mahdollisimman miellyttävä ja luoda luokasta innostava ympäristö oppimiselle.

• Aloittakaa uuden asian opetteleminen sellaiselta tasolta, että lapsesi varmasti oppii sen.
• Kytke opetettava asia jollain tavoin laajemmin lapsen elämään. Innostu itsekin aiheesta ja tee siitä mielenkiintoinen ja kiehtova.
• Jätä epäonnistumiset vähemmälle huomiolle. Anna lapsellesi reilusti palautetta hyvästä yrityksestä ja itsensä voittamisesta. Jos lapsesi vähättelee itseään, sano hänelle, että hän on rakas ja osaa jo monenlaisia.
• Kerro, että oppiakseen ja onnistuakseen on harjoiteltava ja välillä epäonnistuttava. Voitte muistella lapsen pyörällä ajon, uimisen tai jonkun muun jo opitun taidon opettelemista.
• Muistakaa, että päivät ovat erilaisia. Jos väsyttää, on nälkä tai muut asiat pyörivät mielessä, ei oppiminen suju. Sano asia ääneen lapsellesi: ”Päivät ovat erilaisia, yritetään huomenna, kun ei olla näin väsyneitä.”
• Miettikää yhdessä, mitä kivaa voisitte tehdä, kun lapsi suoriutuu jostain koulu-urakasta. Jäätelö? Yhteinen peli-ilta? Elokuvan katsominen? Uurastuksen jälkeen voi rentoutua ja nauttia työn tuloksista.

• Lue lapsellesi. Lue vielä silloinkin, kun hän osaa jo itse lukea.
• Hankkikaa kirjastokortti ja käykää yhdessä kirjastossa valitsemassa kirjoja.
• Leikkikää kirjaimilla, sanoilla ja numeroilla: riimitelkää, keksikää eri kirjaimilla alkavia sanoja, tunnistakaa ja laskekaa ohi ajavien autojen rekisterinumeroita, jakakaa asioita (esim. omenoita tai pelikortteja) tasan perheen jäsenten kesken…
• Anna lapsen auttaa arkisissa tehtävissä kuten kauppalistan kirjoittamisessa ja ruokaohjeen lukemisessa.

• Ottakaa läksyjen teko säännölliseksi koulun jälkeiseksi iltapäivärutiiniksi, josta ei saa poiketa. Mitä nopeammin läksyjen tekemisestä tulee rutiini, sen parempi. Rutiineista on ainakin se hyöty, että joka iltapäivä ei tarvitse erikseen miettiä tekisikö läksyt vai ei. Kun läksyjen tekeminen on säännöllinen, toistuva tapa, lapsen sisäinen vastustus läksyjen tekoon vähenee.
• Jos lapsesi tarvitsee apuasi läksyjä tehdessään, huolehdi, että yhteinen aika löytyy.
  Auta lastasi hahmottamaan opeteltava kokonaisuus osina. ”Ensin opettelen tämän kohdan, sitten seuraavan ja vasta sitten tuon viimeisen osion…”
• Kun autat lasta, anna ohjeet yksi kerrallaan ja pyydä lasta toistamaan se. Pitkät ja monimutkaiset ohjeet unohtuvat helposti ja lapsen voi olla vaikeaa hahmottaa, missä järjestyksessä ne tulisi tehdä.
• Kokeilkaa, onko lapsen helpompi jaksaa istua paikoillaan, jos hän saa sopivin välein vähän liikkua tai pyöritellä käsissään jotain.

Koulun alkuvaihe tuo selvästi esille lasten kehityksen yksilöllisyyden ja mahdolliset oppimisvaikeudet. Oppimisen esteiden havaitseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukee lapsen kehitystä ja ehkäisee mahdollisia muita kouluun liittyviä ongelmia, kuten kouluhaluttomuutta ja koulupelkoa.