Huoli nuoren koulunkäynnistä

Koulunkäynti on nuorelle vaativaa työtä. Nuori tarvitsee vanhemmat, jotka ovat kiinnostuneita hänen koulunkäynnistään. Esimerkiksi luvattomat poissaolot koulusta, oppimisvaikeudet, häiritsevä käytös ja haluttomuus opiskella ovat asioita, joihin tulee puuttua mahdollisimman ajoissa. Vaikeudet koulussa voivat altistaa tulevaisuudessa vaikeuksille selvitä elämästä.

Opettaja ottaa yhteyttä kotiin yleensä silloin, kun nuoren koulunkäynnissä on vaikeuksia. Yhteydenotto on harvoin hetken päähänpisto. Opettaja on usein saattanut ennakkoon konsultoida muita opettajia tai oppilashuollon ammattilaisia. Hän on useimmiten hankkinut tietoa siitä, miten oppilas toimii muilla tunneilla: näkyvätkö vaikeudet vain tietyillä oppitunneilla tai oppiaineissa vai liittyvätkö ne laajemmin nuoren koulunkäyntiin.

Vanhemmista saattaa olla yllättävää, että opettaja ja koulu puuttuvat nuoren koulunkäyntiin. Vaikka vanhempien mielestä oman nuoren tilanteessa ei ole mitään huolestuttavaa, koulusta tuleva huoli kannattaa kuunnella tarkkaan: nuori saattaa käyttäytyä hyvin eri tavalla koulussa kuin kotona.

Koulussa esiintyvät vaikeudet voivat ilmetä oppimisen pulmina, vuorovaikutukseen liittyvinä ongelmina, tunne-elämän häiriöinä tai käytöshäiriöinä. Toisaalta myös ”kilteillä oppilailla” voi olla ongelmia. He unohtuvat helposti muun hälyn keskellä omiin pulpetteihinsa niin, että kukaan ei häiritse heitä eivätkä he häiritse ketään. Kiltit ja hyvät oppilaat saattavat olla hyvinkin väsyneitä, vailla kiinnostusta mihinkään. Hyvä koulumenestys ei automaattisesti takaa nuoren hyvinvointia.

Erityisesti murrosikäisillä pojilla jonkun asteiset koulunkäyntiin liittyvät huolet tulevat ajankohtaisiksi yläkouluvaiheessa, jolloin nuori kohtaa monta suurta muutosta. Oppiaineet monipuolistuvat ja muuttuvat entistä vaativimmiksi ja oppilaan vastuu omasta opiskelusta lisääntyy. Keho ja mieli muuttuvat samanaikaisesti, ja muutokset vaativat sopeutumista. Toisilla sopeutuminen muutoksiin vie paljon psyykkistä energiaa, eikä koulunkäyntiin riitä tarpeeksi puhtia.

Vanhempien olisi hyvä suhtautua opettajan yhteydenottoon huolenpitona: kasvattamiseen on mahdollisuus saada koulusta tukea.

• nuori on jatkuvasti haluton käymään koulua
• nuori on luvattomasti pois koulusta
• nuorta kiusataan koulussa
• nuorella ei ole koulussa kavereita
• nuori kokee, että (tietty) opettaja kohtelee häntä epäreilusti
• nuoren arvosanat laskevat äkillisesti

Vanhemmat ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita ja tietävät, mikä oman lapsen tilanteessa ja toiminnassa on poikkeavaa ja huolestuttavaa. Jos nuoren koulunkäynnistä herää huoli, vanhemman kannattaa ensimmäisenä keskustella asiasta nuoren kanssa ja kertoa tälle omista havainnoistaan ja huolestaan. Nuoren mahdolliseen ”ei tässä mikään” -vastaukseen ei kannata tyytyä, vaan yrittää saada tietoa tarkemmilla kysymyksillä: mikä koulunkäynnissä on ikävintä, keiden kanssa nuori viettää aikaa koulussa jne.

Koulunkäynnin ongelmien taustalla voivat olla perheen ongelmat tai kriisit. Nuori saattaa reagoida esimerkiksi perheriitoihin tai avioeroon. Lintsaaminen voi olla viesti vanhemmille: välittäkää minusta, puuttukaa minun asioihini. Nuori kokeilee, huomaako kukaan hänen poissaolojaan.

Koulunkäynnin ongelmat voivat liittyä myös kouluun ja kavereihin: koulukiusaamiseen, kaveriporukan päihdekokeiluihin tai nuoren seurustelusuhteen katkeamiseen.

Koulussa itsessään saattaa olla myös jotain, mikä pelottaa tai ei motivoi. Vatsaan tai päähän saattaa koskea, kun pelottaa tai tuntuu, ettei osaa mitään. Mä en tajuu mitään – tyyppisen lausahduksen takana saattaa olla isojakin oppimisvaikeuksia.

Usein yhtäkkiselle muutokselle nuoren koulunkäynnissä tai siihen suhtautumisessa löytyy selkeä syy, kuten riita koulukaverin kanssa tai vanhempien ero. Vähitellen tapahtuva passivoituminen ja useat oireet ovat syy huoleen ja mahdollinen merkki vakavasta ongelmasta.

Toisinaan elämä kotioloissa voi nuoren kanssa takkuilla, mutta koulu sujuu moitteettomasti. Kyse on useimmiten normaalista murrosikään liittyvästä tunteiden kuohunnasta ja rajojen testaamisesta. Toisaalta turhankin tunnollisesti opiskelunsa hoitava nuori kaipaa vanhemmilta viestiä, että häntä arvostetaan ilman loistavia arvosanojakin; koulun ja koulusuoritusten ei tarvitse olla nuoren elämän keskipiste.

Vanhemmat ovat avainasemassa auttamaan nuorta hoitamaan opiskelunsa ja selvittämään koulunkäynnin tiellä olevia vaikeuksia.

• Tarkista, ovatko opiskelun perusedellytykset kunnossa
• Nukkuuko nuori tarpeeksi? Ei vain ole omassa huoneessaan ovi kiinni, vaan oikeasti nukkuu. Viekö tietokone tai televisio yöunia?
• Syökö nuori tarpeeksi ja säännöllisesti?
• Onko nuorella kotona työ- ja leporauha? Äänekkäästi puuhastelevien pikkusisarusten paikka ei ole nuoren läksyjentekohuoneessa.
• Ulkoileeko nuori tarpeeksi? Pitkien koulupäivien ja istumisen vastapainona on hyvä liikkua, mieluiten raikkaassa ulkoilmassa.
• Onko nuorella vapaa-aikaa ja mieleistä tekemistä koulutyön vastapainoksi?

• Miten nuori suhtautuu yleisesti kouluun (esim. kouluarvosana-asteikolla 4-10)? Mistä koulussa pitää? Mistä ei pidä? Miksi?
• Onko nuorella kavereita koulussa? Tässä ikävaiheessa kavereilla on hyvin tärkeä merkitys ja huoli on suurempi, jos nuorella ei ole yhtään kaveria. Varmista, ettei nuori tule kiusatuksi koulussa.
• Onko koulussa ilmenneitä vaikeuksia selvitetty tarkemmin? Onko esim. nuoren oppimisvalmiuksia kartoitettu nyt tai alakouluaikoina? Joskus selvittämättömät oppimisen pulmat saattavat aiheuttaa levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä. Kysy nuorelta ja opettajalta, millä oppitunneilla vaikeudet ilmenevät. Onko kyse yleisestä levottomuudesta vai tiettyjen oppiaineiden tunneilla ilmenevistä vaikeuksista, joita voitaisiin korjata tukiopetuksella tai osa-aikaisella erityisopetuksella.
• Onko viime aikoina kotitilanteessa tapahtunut muutoksia (avioero tms.)? Miten nuori reagoi tilanteeseen? Vaikeiden kotitilanteiden työstäminen voi vaatia nuorelta paljon energiaa ja näkyä keskittymiskyvyn puutteena ja levottomuutena.
• Onko nuori masentunut? Nuoren masennus ei välttämättä näy ulospäin surumielisyytenä tai vetäytyvyytenä. Masentunut nuori saattaa käyttäytyä levottomasti, aggressiivisesti tai välinpitämättömästi. Tämä asia on hyvä selvittää yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa asiaa. Myös omalta terveysasemalta voi pyytää apua.

Nuoren tilanteen parantaminen aloitetaan selvittämällä syyt koulussa esiintyviin ongelmiin. On äärettömän hyvä, jos nuoren asioissa tehdään koulun kanssa aktiivista yhteistyötä. Nuorelle on syytä antaa osallistua keskustelun aktiivisesti. Yhdessä pohditaan, mitkä tekijät helpottaisivat hänen tilannettaan ja auttaisivat ongelmatilanteissa. Yhdessä kouluhenkilöstön kanssa voidaan sopia esimerkiksi säännölliset seurantatapaamiset sekä konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet nuoren tilanteen parantamiseksi. Nuori tarvitsee ympärilleen aikuisten tukiverkoston, joka auttaa ja seuraa tilannetta. Joistakin asioista, kuten luvattomista poissaoloista, nuoren kanssa kannattaa tehdä konkreettinen sopimus. Sopimus sisältää muun muassa sen, mitä tapahtuu, jos nuori ei hoida omaa osuuttaan ja mikä mahdollinen palkkio sopimuksen noudattamisesta seuraa.

Vanhemman on huolen ja vaikeuksien keskellä hyvä muistaa vahvistaa nuoren hyviä puolia ja muistaa myös kertoa hänelle niistä. Nuoren mahdollisesti uhmakkaan kuoren alla asuu epävarma mieli, joka on herkkä ympäristöstään saamalleen palautteelle, niin negatiiviselle kuin positiivisellekin.

Ole aidosti kiinnostunut nuoren koulunkäynnistä ja elämästä yleensä. Kerro hänelle, että hänestä välitetään mahdollisista virheistä huolimatta. Kerro, että teette yhdessä työtä sen eteen, että nuoren koulunkäynnin ongelmat ratkeavat ja nuoren tilanne helpottuu.