7–9-vuotiaan fyysinen kehitys

Kouluiässä lapsi muuttuu ulkomuodoltaan. Hampaat vaihtuvat maitohampaista pysyviin hampaisiin, lapsenomainen pyöreys häviää ja vartalon mittasuhteet muuttuvat: lapsen pää on kokonaispituuteen verrattuna pienempi kuin pikkulapsena ja raajat kasvavat usein pitkiksi ja hoikiksi. Ekaluokkalainen lapsi onkin usein ulkomuodoltaan varsamainen.

Koulun aloittamisen aikoihin, 6–8 vuoden iässä, useiden lasten pituuskasvu nopeutuu tilapäisesti. Muuten lapsen pituuskasvu on alakouluvuosina tasaista ja hitaampaa kuin aiemmin. Pituutta tulee vuodessa lisää noin 2–5 senttiä ja painoa noin 2–3 kiloa.

Lasten väliset kokoerot voivat olla suuria. Luokan pisimmällä ja lyhyimmällä voi olla pituudessa eroa jopa 20 senttiä. Lapsi, joka on ollut leikki-iässä ikäänsä nähden pitkä, pysyy usein kouluiänkin pitkänä ja lyhyt lyhyenä.

Tyttöjen ensimmäinen fyysinen murrosiän muutos, rintarauhasen kasvu, voi varhaisimmillaan ilmetä 8-vuotiaana. Joillakin tytöillä ilmaantuu ensin häpykarvoitusta, sitä voi varhaisimmillaan kasvaa 9 vuoden iässä. Rintarauhasen kasvu on usein aluksi toispuoleista.

Pienen koululaisen hiessä voi jo tuntua pistävää hajua. Apua on kainaloiden päivittäisestä pesusta saippualla ja tarvittaessa miedosta deodorantista.

Lasten unentarve vaihtelee. Keskimäärin pieni koululainen tarvitsee unta 10 tuntia vuorokaudessa. Lapsi tarvitsee riittävästi unta oppiakseen ja jaksaakseen uusissa haasteissa. Unen tuloa helpottavat tutut iltarutiinit ja mahdollisuus purkaa päivän tapahtumat vanhemman kanssa keskustelemalla.

Ensiluokkalaisista noin joka 10. kastelee öisin tai päivisin. Asia voi olla lapselle nolo, minkä vuoksi kasteluun on suhtauduttava hienotunteisesti. Asia kannattaa ottaa puheeksi kouluterveydenhoitajan kanssa.

Keskimäärin 5–6-vuoden iässä irtoavat lapsen ensimmäiset maitohampaat, joiden tilalle kasvavat pysyvät, niin sanotut rautahampaat. Samoihin aikoihin lapselle puhkeaa hammasrivistön viimeisiksi hampaiksi kuudennet hampaat, jotka ovat alun perin pysyvät hampaat.

Hampaiden vaihtuminen jatkuu useilla lapsilla läpi koko alakouluiän. Viisaudenhampaita lukuun ottamatta lapsen kaikki pysyvät hampaat puhkeavat noin 12 ikävuoteen mennessä, tällöin niitä on yhteensä 28.

Hampaat ovat kaikkien herkimpiä reikiintymään puhkeamisaikana ja heti puhkeamista seuraavina vuosina. Hampaista huolehtiminen on nyt erityisen tärkeää.