5–6-vuotiaan persoonallisuuden kehitys

Voiko uhmaikä kestää 5-vuotiaaksi? Mitä 5-vuotias osaa? 5-vuotias suosii toista vanhempaa.

5-vuotias lapsi on monella tapaa sekä että: lapsi saattaa olla aiempaa aloitteellisempi, sopeutuvampi ja omatoimisempi. Hän saattaa olla mielellään avuksi ja  osallistua kotitöihin.

Toisaalta 5-vuotias on vielä monin tavoin pieni lapsi. Hän haluaa välillä heittäytyä pienen rooliin ja tulla hoivatuksi. Kiukunpuuskat ja tunteiden ailahteleminen ovat nekin osa normaalia arkea. Lapsen itsekritiikki saattaa nostaa päätään ja hänen luottamuksensa omiin kykyihinsä voi horjua. Lapsella voi myös olla erilaisia pelkoja, esimerkiksi epäonnistumisesta. Rohkaisu, kannustus ja vahvuuksien huomioiminen ovat tärkeitä.

Tässä iässä lapsen luonteenpiirteet ja persoonallisuus näkyvät entistä selvemmin. Elämää leimaa edelleen voimakas mielikuvitus. 5-vuotias ymmärtää paremmin kuin 4-vuotias, mikä on oikeasti totta ja mikä satua: ”Tää on oikeesti meidän mattopiiska, mut leikisti tää on nyt mun lumikenkä.”

Lapsi nauttii vitseistä ja sanaleikeistä, mutta ei halua olla huumorin kohteena. 5-vuotias voi pahoittaa mielensä herkästi.

Tässä iässä lapset alkavat hahmottaa sukupuoltaan. Lapsi voi myös samaistua vanhempaansa ja idealisoida häntä. Idealisointikohteita voivat olla myös joku muu läheinen aikuinen tai vanhempi sisarus.

Myös idealisoitu vanhempi voi 5-vuotiaan mielessä olla maailman tyhmin. Kun lapsi hermostuu vanhempaansa, hän voi olla hyvinkin ärhäkkä: ”Ole hiljaa tyhmä! En jaksa kuunnella!” Lapsen tunnesäätelykykyä tukee parhaiten vanhempi, joka pystyy pysymään mahdollisimman rauhallisena ja osoittaa lapselle, että yrittää ymmärtää lapsen tunteen. Lapselle voi sanoa: ”Sinua taitaa harmittaa tosi paljon”. Lapsen rauhoituttua kannattaa jutella siitä, miltä haukkuminen toisesta tuntuu. On myös hyvä pohtia yhdessä lapsen kanssa, mitä muita tapoja voisi olla ilmaista omaa harmitusta.