Siirry sisältöön

Vauvan liikunnallinen kehitys

Milloin vauva alkaa liikkua? Milloin vauva osaa kannatella päätään? Saako vauvaa istuttaa? Milloin vauva ryömii?

Lapsen liikunnallinen kehitys etenee kaikilla lapsilla omassa tahdissaan. Kehitys etenee päästä jalkoihin: vauva oppii päänsä hallinnan ennen alavartalonsa hallintaa. Toisaalta kehitys etenee keskialueelta reunoille: vauva hallitsee keskivartaloaan ennen kuin hän hallitsee raajojaan.

Vauvalla kehittyy ensiksi suurten lihasten hallinta, niin sanottu karkeamotoriikka, ja sen jälkeen pienten lihasten hallinta, ns. hienomotoriikka. Lapsi esim. heiluttaa lelua ensin koko kädellään, sitten hän tarttuu leluun nyrkillään ja lopulta hän poimii esineitä peukalonsa ja etusormensa avulla.

Vauvalla on luontainen halu kokeilla erilaisia liikunnallisia taitoja jo ennen kuin hänellä on niihin vaadittavia taitoja. Tätä vanhemman kannattaa tukea: lapsi oppii uusia asioita parhaiten, kun hän harjoittelee niitä omatoimisesti siinä vaiheessa, kun hänellä on siihen halu ja valmius.

On mahtavaa seurata lapsen ponnisteluja ja sinnikkyyttä. Vauvan kanssa on mukava leikkiä ja auttaa häntä leikin lomassa harjoittelemaan taitoja, joita hänellä ei vielä ole. Muista kuitenkin, että yksilöllistä kehitysvauhtia ei voi nopeuttaa. Kunnioita sitä, mitä lapsesi osaa, anna hänen itse löytää taitonsa. Sen hän joka tapauksessa tekee ajallaan. Uuden taidon oppiminen vaatii lapselta aina tietyn kypsyystason.

Se, missä iässä suurin osa lapsista oppii tiettyjä liikunnallisia taitoja, voidaan karkeasti määrittää. Jokainen lapsi on kuitenkin yksilö eikä kehityksessä ole välttämättä kyse häiriöstä, vaikka lapsi oppisikin jonkin taidon omassa tahdissaan. Lapsen kasvua ja kehitystä pitää aina arvioida kokonaisuutena, ei vain jonkin yksittäisen taidon mukaan.

  • 1–2 kk:n iässä lapsi alkaa nostella päätään maatessaan vatsallaan.
  • 2–4 kk:n iässä lapsi alkaa nojata kyynärvarsiinsa ollessaan vatsamakuulla. Vauva tavoittelee esineitä molemmin käsin ja yrittää tarttua niihin. 3-kuinen on kova potkiskelemaan.
  • 4–5 kk:n iässä vauva tarttuu esineisiin kahdella kädellä ja vie kaiken tutustumisen arvoisen suuhunsa. Vauva myös oppii 5 kk:n kieppeillä siirtämään esineitä kädestä toiseen.
  • 5–6 kk:n iässä lapsi pystyy potkimaan esineitä jaloillaan. Hän kääntyy selinmakuulta kyljelleen, siitä edelleen vatsalleen, ja kohta myös vatsamakuulta selinmakuulle.
  • 6–7 kk:n iässä lapsi pystyy istumaan tukea vasten tai tukemalla itseään käsiinsä. Moni istuu ilman tukea 7–8 kk:n iässä.
  • 8–10 kk:n iässä lapsi oppii ryömimään ja sitten konttaamaan. Osa lapsista ryömii ensin takaperin, joku jättää konttaamisvaiheen kokonaan väliin. Lapsi osaa jo istua selkä suorana ja seistä tuettuna. 9-kuinen seisoo jo usein tukea vasten ja saattaa yrittää kohottautua seisomaan. Lapsi pystyy tarttumaan lusikkaan ja kupin korvaan. Lapselle kehittyy niin sanottu pinsettiote eli hän osaa poimia pieniä esineitä peukalonsa ja etusormensa avulla.
  • 12 kk:n iässä lapsi jo usein seisoo ilman tukea ja kävelee tuettuna tai ottaa ensiaskeleitaan. Lapsi osaa laskeutua seisoma-asennosta istuma-asentoon. Lapsi voi alkaa opetella syömään itse ja riisumaan vaatteitaan.

Lapsen liikunnallinen kehitys etenee joskus yllättävän nopeasti ja aikuisen kannattaa olla yksi askel edellä varmistamassa, että lapsen ympäristö on turvallinen. Esimerkiksi pientäkään vauvaa ei saa koskaan jättää itsekseen hoitopöydälle, jotta hän ei pääsisi vahingossa kierähtämään lattialle.

 

Aiheeseen liittyvät

Tukea vanhemmalle

Anna joululahja kotimaan lapsille

Lasten ja nuorten puhelin ja chat on läsnä lasten arjessa vuoden jokaisena päivänä. Viime vuonna palveluumme tuli lähes 120 000 yhteydenottoa. Näistä pystyimme vastaamaan vain noin 10 prosenttiin. Lahjoita lapsille ja nuorille välittävän aikuisen aikaa!

Lahjoita nyt!

Takaisin ylös