Lapsen kasvu ja kehitys
Millainen on 1-vuotias lapsi? Miksi 2-vuotias heittäytyy hankalaksi? Mitä 5-vuotias osaa? Mitä voi odottaa 10-vuotiaalta? Mikä on normaalia murrosiässä?
Täältä löydät tietoa kuhunkin ikäkauteen kuuluvista kehitysvaiheista.
0–1-vuotiaat
Vauva tarvitsee kehittyäkseen vuorovaikutussuhteen toiseen ihmiseen. Vauvalla on valmiuksia ja tarve vuorovaikutukseen syntymästä alkaen.
Pysyvä ja läheinen suhde vanhempaan on ensiarvoista. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänelle kehittyy vauvavaiheessa ja varhaisvuosina hyvä perusturvallisuus.
1–2-vuotiaat
Toisella ikävuodella lapsi pystyy vaikuttamaan entistä enemmän asioihin ja tapahtumiin. Lapsi oppii kävelemään ja ilmaisemaan itseään ja hän tutustuu itseensä, läheisiinsä ja ympäristöönsä innokkaasti. Lapsi oppii koko ajan uusia asioita – omassa tahdissa.
Vanhemman tärkeä tehtävä on asettaa rajoja ja kestää lapsen kiukkua.
2–3-vuotiaat
Kolmannella ikävuodella lapsesta tulee yleensä rauhallisempi ja mukautuvampi kuin ennen. Hän tarkkailee, touhuaa ja oppii uusia taitoja.
Lapsi tarvitsee kuitenkin vielä aikuisen jatkuvaa huolenpitoa ja suojelua.
3–4-vuotiaat
Neljännellä ikävuodella lapsella on usein vilkas mielikuvitus, joka voi heijastua lapsen nukkumiseen ja aiheuttaa esimerkiksi pelkoja.
Lapsi tarvitsee aikuista pettymysten ja epäonnistumisten sietämisessä sekä toisinaan rauhoittamaan leikkiä.
4–5-vuotiaat
Tullessaan viidennelle ikävuodelle lapsi lapsi on monessa asiassa itsenäinen, mutta tarvitsee kuitenkin vielä vanhempaansa moneen.
Lapsi tarvitsee rohkaisua ja tukea aloitteellisuuteen, omaehtoiseen leikkiin sekä sosiaaliseen ja moraaliseen kehitykseensä.
5–6-vuotiaat
Vaikka lapsi voi jo näyttää isolta, hän tarvitsee yhä päivittäistä huolenpitoa ja hellyyttä.
Vanhemman on hyvä tulee tukea lapsen kaveripiiriin ja liikkumiseen liittyvää itsenäistymistä sekä moraalin kehittymistä. Lapsi kaipaa vanhemmalta rohkaisua sekä kiitosta yrittämisestään.
6–7-vuotiaat
Seitsemänvuotiaan lapsen elämässä koulun aloittaminen tuo uusia asioita koko perheen elämään.
Lapselle tapahtuu päivän aikana paljon sellaista, mitä vanhempi ei näe. Vanhemman tärkeä tehtävä on tukea, kannustaa ja rohkaista lasta pärjäämään itsenäisesti näissä tilanteissa.
7–9-vuotiaat
Eka–tokaluokkalainen lapsi voi olla ajoittain vanhempaan takertuva, uhmakas ja tarvita vanhemman erityistä huomiota ja tukea uusissa haasteissa. Välillä lapsi haluaa olla iso ja itsenäinen, välillä taas käpertyä vanhemman syliin.
9–12-vuotiaat
Kaverisuhteet vaikuttavat vahvasti 9 – 12-vuotiaan itsetuntoon. Myös lähestyvä murrosikä voi vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen.
12–15-vuotiaat
Missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laaja-alaista kehitystä kuin nuoruudessa.
Oma keho muuttuu lapsen vartalosta aikuisen mittoihin, seksuaalisuus voimistuu ja tunne-elämässä kuohuu. Kehittyvät ajattelutaidot avaavat nuorelle uuden maailman ja suhde muihin, erityisesti omaan vanhempaan, muuttuu merkittävästi.
15–18-vuotiaat
Peruskouluiän ohittaneiden nuorten elämään kuuluvat kokeilut ja irtiotot. Nuori etsii uudenlaista identiteettiä.
Nuori tarvitsee tilaa itsenäistyä, mutta edelleen vanhempansa tukea ja aikaa.
Haluatko tukea MLL:n työtä lasten hyväksi?