MLL:n strategia

Suunta 2024–2026 on MLL:n strategia vuosille 2024–2026.

Hyväksytty MLL:n liittokokouksessa 11.6.2023.

MLL on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta ja hyvinvointia.

Suomi on lapsi- ja perheystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen oikeudet asetetaan etusijalle.

Lapsuuden ja vanhemmuuden arvostus, yhdenvertaisuus ja ilo

• Väestökehitys: Syntyvyys, lasten ja lapsiperheiden määrä pienenee, väestö ikääntyy ja keskittyy, maahanmuutto lisääntyy ja monikulttuurisuus vahvistuu
• Luonnon ja maapallon kestokyky: Luontokato ja ilmaston lämpeneminen kaikkine seurauksineen; Miten nykyiset ja tulevat lapsisukupolvet huomioidaan?
• Hyvinvoinnin haasteet: Hyvinvointi ja pahoinvointi kasvavat samanaikaisesti, eriarvoistumiskehitys syvenee, on kasvava joukko huonommin voivia lapsia ja nuoria, koulutuksellinen tasa-arvo heikentyy, oppimiserot ja koulutustaso laskevat Suomessa
• Julkisen talouden haasteet kasvavat: syntyvyyden laskulla, väestön ikääntymisellä, työvoimapulalla ja ilmastonmuutoksella on huomattavat vaikutukset talouteen; Ymmärretäänkö lasten ja nuorten erityinen asema ja tarpeet resurssipäätöksiä tehtäessä?
• Yhteiskunnan yhä syvempi digitalisaatio: Digitalisaatio ja informaatiotekniikka kehittyvät ennen näkemättömällä tavalla (mm. tekoäly), jolloin myös lasten, nuorten ja perheiden arki ja tapa toimia muuttuvat, lapsuus ja nuoruus digitalisoituvat yhä vahvemmin
• Kilpailu arvomaailmojen välillä syvenee niin kansainvälisesti kuin kansallisesti: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokraattisia yhteiskuntia haastetaan yhä vahvemmin ulko- ja sisäpuolelta, populismi kasvaa, syrjintä, rasismi ja vihapuhe uhkaavat lisääntyä entisestään ja ne ovat yhä suurempi uhka lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja kehitykselle.
• Järjestöjen toimintaympäristön haasteet: Yhteiskunnan rakenteellisten muutosten, kuten väestökehityksen, alueellisen eriytymisen, julkisen talouden ja järjestörahoituksessa tapahtuvien muutosten ohella järjestöjen toimintaympäristössä vaikuttavat kansalaisten muuttuvat yksilölliset ja yhteisölliset odotukset. Ne haastavat järjestöjä kehittämään toimintatapoja ja osallistumisen muotoja.

Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteisiin, joiden toteuttamisessa koko yhteiskunnalla on tärkeä rooli. Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Kestävän kehityksen tavoitteet konkretisoidaan MLL:n Suunta 2026 strategian toimeenpanossa kolmivuotiskauden aikana. Kestävän kehityksen tavoiteohjelma on toivoa ja tulevaisuususkoa vahvistava ihmisoikeus- ja lapsenoikeusperustainen kuvaus siitä, miten MLL edistää omassa toiminnassaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuutta lapsille ja nuorille.

Valmistelu käynnistyy vuoden 2023 aikana ja siinä hyödynnetään sekä digitaalista osallistumista että työpajoja ja yhteistyötä kumppaneiden kanssa. MLL tarjoaa vapaaehtoisille ja työntekijöille myös valmennusta kestävän kehityksen toiminnassa.

Vapaaehtoistoiminta

MLL tarjoaa vapaaehtoistoiminnalle ympäristön, jossa vapaaehtoisena saa kehittyä, oppia uutta ja kokea arvostusta omana itsenään. Vapaaehtoisilla on oikeus saada järjestössä tukea. Onnistumista, osaamista, toiminnan iloa ja jaksamista vapaaehtoistehtävässä tuetaan valmennuksin, tapaamisin ja koulutuksin. MLL tarjoaa mielekkäitä vapaaehtoistehtäviä eri elämäntilanteessa oleville ja huolehtii tehtävien vetovoimasta sekä kaupunki- että maaseutuympäristöissä. MLL edistää lasten ja nuorten sekä perheiden toimijuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kolmivuotiskauden painopisteet:

• Keskeisimpiin vastuutehtäviin paikallisyhdistyksissä ja muihin erityistä tukea vaativiin vapaaehtoistehtäviin on tarjolla perehdytys, tukimateriaalit ja ammatillinen tuki.
• Selvitetään monipuolisesti uusia toimintamuotoja paikallisen vapaaehtoistoiminnan elinvoimaisuuden vahvistamiseksi ja hallitustyöskentelyn tukemiseksi.
• Jäsenrekisterin yhteydessä oleva vapaaehtoisrekisteri laajennetaan koskemaan kaikkia liiton vapaaehtoistehtäviä.
• Valtakunnallinen vapaaehtoisten johtamiskoulutus (VJK) toteutetaan vuosittain.
• Kaikille vapaaehtoistoiminnassa mukana oleville tarjotaan jäsenyyttä.
• Kehitetään perhekeskuskumppanuutta kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa MLL:n kaikilla tasoilla.

MLL:n ohjelmatyöllä vahvistetaan toimintojen yhtenäisyyttä, laatua ja tuloksellisuutta. Ohjelmat kokoavat yhteisten teemojen alle toimintoja, joilla MLL:n toimijat edistävät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Ohjelmatyö vahvistaa liiton eri toimijoiden osaamisen jakamista sekä toiminnan kehittämistä ja arviointia. Se helpottaa liiton työstä viestimistä ja tunnetuksi tekemistä. Yhteisen ohjelmatyön lisäksi MLL:ssa toteutetaan ja kehitetään myös muuta paikallista ja alueellista toimintaa.

Kolmivuotiskauden ohjelmat ovat:

• Lasten ja nuorten osallisuuden tuki (tukioppilastoiminta, nuortennetti, mediakasvatus, kerho- ja harrastustoiminta, Leikkipäiväohjelma)
• Lasten ja nuorten mielenterveyden tuki (lasten ja nuorten puhelin- ja nettipalvelut, kiusaamisen ehkäisy ja jälkihoito, kaveritoiminta)
• Vanhemmuuden tuki (perhekahvilat, kohtaamispaikat, vanhempainryhmät, tukihenkilötoiminta, vanhempien puhelin- ja nettipalvelut).

Kullekin ohjelmalle nimetään ohjausryhmä, jossa on edustus liiton eri tahoilta ja asiantuntijajäseniä. Ohjausryhmä vastaa yhteisten kehittämisfoorumien toteuttamisesta ja tukee liittoyhteisön ohjelmallista yhteistyötä.

MLL on yksi Suomen tunnetuimmista järjestöistä (3.), jonka valtteina ovat luotettavuus, asiantuntemus ja toiminnan vaikuttavuus. Viestinnän strategisena tehtävänä on nostaa liiton monimuotoisesta toiminnasta esiin ajankohtaiset ja yhteiskunnallisesti merkittävät teemat, joiden eteen työskennellään sekä valtakunnallisesti, alueellisesti että paikallisesti.

Tavoitteena on näkyä yhtenäisenä MLL:nä sekä ilmeen että sisältöjen osalta.  Näkyvyyttä ja sisäistä viestintää vahvistetaan yhdistämällä keskustoimiston, piirien ja yhdistysten voimia viestinnässä yhteisten vuosisuunnitelmien ja kampanjamateriaalien avulla sekä toteuttamalla viestintää yhdessä. Yhdessä toimimalla ja viestimällä MLL on vaikuttava ja erottuu viestinnän tulvassa.

Kauden aikana kehitetään jäsenviestintää kohderyhmän tarpeiden mukaisesti ja arvioidaan lapsiperhearkeen ja vanhemmuuden tukeen suuntautuneen Lapsemme -lehden merkitystä osana jäsenviestinnän kokonaisuutta. Vanhemmuutta tukevaa viestintää ja asiantuntijatietoa tuotetaan entistä enemmän digitaalisessa ympäristössä.

Kolmivuotiskauden painopisteet:

• Keskeisten teemojen esiin nostaminen (esim. lasten ja nuorten osallisuus ja mielenterveyden tuki sekä vanhempien vertaistuki)
• Viestinnän tuki maan kattavalle vapaaehtoistoiminnalle ja varainhankinnalle
• Liittoyhteisön yhteisen viestinnän vuosisuunnitteluprosessin toteuttaminen
• Liittoyhteisön sisäisen viestinnän ja jäsenviestinnän kehittäminen

MLL:n vaikuttamistyö kohdistuu julkisen vallan toimijoiden eli valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden lapsi- ja perhepoliittiseen päätöksentekoon. Keskusjärjestö vaikuttaa valtakunnallisesti, piirijärjestöt alueellisesti ja paikallisyhdistykset paikallisesti. Keskusjärjestö tukee piirien ja yhdistysten vaikuttamistyötä ja piiri tukee alueensa yhdistysten vaikuttamistyötä.

MLL:n vaikuttamistyö on oikeusperustaista pohjautuen ihmisoikeuksiin ja perusoikeuksiin. Erityisen merkittävässä roolissa on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. MLL:n vaikuttamistyön keskeiset sisällöt linjataan liittohallituksen vuosittain hyväksymässä vaikuttamissuunnitelmassa sekä politiikkaohjelmissa, joita ovat kunta- ja aluevaali-, eduskuntavaali- ja eurovaaliohjelmat.

Kolmivuotiskauden painopisteet:

• Lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin vakiinnuttaminen vaikuttamistyössä.
• Yhteisen vaikuttamistyön suunnitelmallisuuden vahvistaminen vaikuttamissuunnitelmaan ja lapsipoliittisiin ohjelmiin perustuen.
• Vaikuttamistyön valmennus liiton kaikilla tasoilla.

Tehdään selvitys MLL:n järjestörakenteen toimivuudesta nykyisessä toimintaympäristössä. Edistetään eri tasojen yhteistoimintaa, ehkäistään päällekkäisyyttä toiminnassa ja rakennetaan yhdessä tekemisen kulttuuria. Tavoitteena on yksi yhteinen MLL, jossa kaikki tukevat toisiaan onnistumaan. Vahvistetaan järjestön sisällä suunnitelmallista yhteistyötä ohjelmatyössä, vaikuttamistyössä ja viestinnässä. Järjestörakennetta kehitetään ja toimijoiden rooleja selkeytetään varmistaen kestävät edellytykset alueelliselle työlle ja paikallisyhdistysten toiminnalle.

Edistetään kestävää kehitystä MLL:n toiminnassa vahvistamalla lähiyhteisöjä, käyttämällä resursseja viisaasti ja vähentämällä ympäristön kuormitusta. Eri kulttuuritaustasta tulevia ihmisiä rekrytoidaan aktiivisesti mukaan toimintaan.

Kolmivuotiskauden painopisteet:

• Toteutetaan järjestörakenteen arviointi ja laaditaan sen perusteella toimenpide-ehdotukset
• Kehitetään järjestön toimintatapoja ja osallistumismahdollisuuksia
• Selvitetään jäsenmaksukäytäntö ja luodaan jäsenyyden hoitomalli

MLL:n valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan rahoitus on ratkaisevassa määrin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuksista riippuvainen. Vuoden 2024 alusta järjestöjen rahoituksen yhteys Veikkauksen pelituottoihin katkaistaan ja rahoitukseen varaudutaan jatkossa valtion budjetin menokehyksissä. MLL hakee avustuksia toimintaansa myös säätiöiltä, julkishallinnolta sekä EU:lta.

MLL:n keskusjärjestö, piirit ja yhdistykset hoitavat talouttaan ja hallintoaan itsenäisesti ja MLL:n hyvän hallintotavan mukaisesti. Paikallisyhdistysten tukena tässä toimii Vapaaehtoisnetin aineistopankki ja ohjeistus sekä piirin ja keskusjärjestön ohjaus.

MLL:n työpaikoilla sitoudutaan työhyvinvoinnin edistämiseen, sitä kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa ja sitä seurataan säännöllisesti. Osaamista kehitetään koulutuksilla, työssäoppimista hyödyntämällä ja osaamista jakamalla.

Kolmivuotiskauden aikana jatketaan varainhankinnan kehitystyötä ja varmistetaan järjestön toimintaedellytykset. Rakennetaan lapsiystävällistä yhteiskuntaa kutsumalla jäseniä, uusia tukijoita ja ystäviä työhön hyvän lapsuuden puolesta, hankkimalla kuukausilahjoittajia ja luomalla yrityskumppanuusohjelma.

Kolmivuotiskauden painopisteet:

• Varainhankintaan panostetaan varainhankintastrategian mukaisesti
• Huolehditaan talouden tasapainosta ja otetaan Hyvä hallintotapa MLL:ssä -ohjeistus käyttöön liiton kaikilla tasoilla
• Toteutetaan valtakunnallinen uusien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden perehdytysohjelma

Strategiaprosessin aikana tunnistettiin tehtäviä ja tavoitteita, joilla on kriittisen tärkeä merkitys koko MLL:n onnistumiselle. Näissä asioissa on tärkeä onnistua:

• Vapaaehtoistehtävien ja jäsenyyden tarjonnassa ja vetovoimaisuudessa
• Ohjelmatyön yhtenäistämisessä
• Perhekeskuskumppanuudessa kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa
• Vaikuttamistyön vakiinnuttamisessa liiton kaikilla tasoilla
• Tavoitteellisessa ja yhtenäisessä viestinnässä
• Jäsen- ja lahjoittajaviestinnässä
• Talouden tasapainossa liiton kaikilla tasoilla
• Varainhankinnassa
• Kestävän kehityksen toimintakulttuurin rakentamisessa ja toiminnan vakiinnuttamisessa