MLL:n säännöt

(PRH:n lokakuussa 2020 hyväksymät)

Yhdistyksen nimi on Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, ruotsiksi Mannerheims Barnskyddsförbund rf. Näissä säännöissä kutsutaan yhdistystä liitoksi ja keskusjärjestöksi.

Mannerheimin Lastensuojeluliitosta käytetään epävirallista lyhennettä MLL.

Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta voidaan käyttää epävirallista nimeä The Mannerheim League for Child Welfare

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Liiton kielet ovat suomi ja ruotsi.

Liiton tarkoituksena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto toimii

1. kansalaisjärjestönä, jossa kansalaiset voivat tehdä vapaaehtoista työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi
2. vaikuttajajärjestönä, joka kuulemalla lapsia, nuoria ja lapsiperheitä ja ottamalla kantaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden puolesta ja tekemällä aloitteita edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden asemaa yhteiskunnassa, edistää lapsen oikeuksia sekä vaikuttaa lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaan
3. asiantuntijajärjestönä, joka lasten, nuorten ja lapsiperheiden kuulemisen sekä tutkimusten ja selvitysten avulla hankkii ja levittää tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeista, kehittää ja kokeilee uusia toimintamuotoja, työtapoja ja elinympäristöä koskevia ratkaisuja, tuottaa julkaisuja ja muuta aineistoa sekä järjestää koulutus- ja muita tilaisuuksia
4. palvelujärjestönä, joka kehittää ja ylläpitää lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarvitsemia vapaaehtoispalveluja ja ammatillisia palveluja
5. kansainvälisenä vaikuttaja- ja yhteistyöjärjestönä, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksia ja hyvinvointia vaikuttamalla ja osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön sekä tekemällä lähialue- ja kehitysyhteistyötä
6. järjestönä, joka muillakin vastaavilla tavoilla edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiaa ja asemaa yhteiskunnassa sekä liiton tarkoituksen toteutumista.

Liitto voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää taloudellista toimintaa sekä lisäksi muuta taloudellisesti vähäistä elinkeinoa tai ansiotoimintaa. Liitto voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia varoja toimintaan­sa järjestämällä rahankeräyksiä ja arpajaisia.

Järjestöorganisaatio muodostuu paikallisyhdistyksistä, piireistä sekä keskusjärjestöstä, jotka kaikki ovat rekisteröityjä yhdistyksiä.

Ylintä päätäntävaltaa paikallisyhdistyksissä käyttävät niiden henkilöjäsenet, piireissä paikallisyhdistysten valtuuttamat edustajat sekä keskusjärjestössä paikallisyhdistysten ja piirien valtuuttamat edustajat.

Liiton hallintoelimet ovat liittokokous, liittovaltuusto, liittohallitus sekä liittohallituksen työvaliokunta ja talous- ja hallintotoimikunta.

Keskusjärjestön varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Man­nerheimin Lastensuojeluliiton rekisteröity paikallisyhdistys ja piiri.

Liittohallitus hyväksyy varsinaiset jäsenet.

10 § Kannatusjäsenet

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton toimintaa.

Liittohallitus hyväksyy kannatusjäsenet.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt liiton tarkoitusta toimimalla liittovaltuuston tai liittohallituksen puheenjohtajana. Liiton kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt liiton tarkoitusta. Kunniapuheenjohtajan kutsuu liittokokous ja kunniajäsenen liittovaltuusto.

Keskusjärjestön jäsenenä oleva paikallisyhdistys on velvollinen suorittamaan keskusjärjestölle vuotuisen jäsenmaksun, joka määräytyy paikallisyhdistyksen varsinaisten jäsenten lukumäärän ja jäsentä kohden vahvistetun jäsenmaksun perusteella.

Kannatusjäsen on velvollinen suorittamaan keskusjärjestölle vuotuisen jäsenmaksun.

Liittovaltuusto määrää vuotuisen jäsenmaksun suuruuden erikseen keskusjärjestön jäseninä oleville paikallisyhdistyksille  ja kannatusjäsenille.

Piiri sekä liiton kunniapuheenjohtaja ja -jäsen eivät ole velvollisia suorittamaan jäsenmaksua.

13 § Jäsenen erottaminen

Liittovaltuusto voi yhdistyslaissa säädettyjen erottamisperusteiden lisäksi erottaa varsinaisen jäsenen, joka a) toimii Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n tarkoituksen vastaisesti, b) laiminlyö toimia Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n tarkoituksen mukaisesti, c) rikkoo Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n, piirin tai paikallisyhdistyksen sääntöjä, d) laiminlyö noudattaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n tekemiä päätöksiä tai antamia ohjeita, jotka perustuvat liiton, piirin tai paikallisyhdistyksen sääntöihin tai e) on menettelyllään Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:ssä tai sen ulkopuolella vahingoittanut Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:tä.

Jos jäsen eroaa tai erotetaan liitosta, ei jäsenellä ole oikeutta käyttää Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry – nimeä eikä sen epävirallista lyhennettä MLL.

Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi touko-syyskuussa.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, kun liittokokous, liittovaltuusto tai liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään seuraavat asiat

1. valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä liittohallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, seuraaviksi kolmeksi kalenterivuodeksi
2. valitaan jäsenet liittovaltuustoon seuraaviksi kolmeksi kalenterivuodeksi
3. käsitellään liiton kuluneen kolmivuotiskauden toimintaa ja taloutta koskeva selonteko
4. käsitellään liiton seuraavan kolmivuotiskauden toimintaa ja taloutta koskevat suunnitelmat
5. käsitellään muut liittovaltuuston ja liittohallituksen esittämät asiat.

Paikallisyhdistyksen tai piirin, joka haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi varsinaisessa liittokokouksessa, tulee tehdä siitä kirjallinen esitys liittohallitukselle niin hyvissä ajoin, että se voidaan sisällyttää kokouskutsuun, kuitenkin viimeistään kahdeksan viikkoa ennen kokousta.

Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus. Kokouskutsu on toimitettava keskusjärjestön varsinaisille jäsenille, kannatusjäsenille, liiton kunniapuheenjohtajille, kunniajäsenille ja liittovaltuuston jäsenille kirjallisesti vähintään kolme viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Liittokokouksessa äänioikeus on keskusjärjestön varsinaisilla jäsenillä. Kullakin paikallisyhdistyksellä on yksi (1) ääni, ja kullakin piirillä on yksi (1) ääni jokaista alkavaa tuhatta (1000) piiriin edellisen kalenterivuoden lopussa kuuluneiden paikallisyhdistysten varsinaista jäsentä kohden, kuitenkin vähintään viisi (5) ääntä.

Paikallisyhdistysten ja piirien päätäntävaltaa käyttävät niiden valtuuttamat edustajat. Yksi edustaja ei saa kuitenkaan käyttää enempää kuin kolmea (3) ääntä.

Liiton kunniapuheenjohtajilla ja -jäsenillä, liittovaltuuston ja -hallituksen jäsenillä, kannatusjäsenillä, talous- ja hallintotoimikunnan puheenjohtajalla ja liiton johtavilla toimihenkilöillä sekä paikallisyhdistysten henkilöjäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Liittovaltuuston varsinaiset kokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa. Kevätkokous pidetään viimeistään toukokuussa ja syyskokous syksyllä viimeistään marraskuussa.

Ylimääräinen liittovaltuuston kokous pidetään, kun liittovaltuusto tai liittohallitus niin päättää. Ylimääräinen liittovaltuuston kokous on pidettävä myös silloin, kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liittovaltuuston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii. Tällöin liittovaltuuston kokous on pidettävä kahdeksan viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Liittovaltuuston kutsuu koolle liittovaltuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja tai liittohallitus.

Kutsu kevät- ja syyskokoukseen on toimitettava liittovaltuuston jäsenille kirjallisesti tai sähköpostitse vähintään kahta viikkoa ennen kokousta. Kutsu ylimääräiseen liittovaltuuston kokoukseen on toimitettava vähintään viikkoa ennen kokousta.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Liittovaltuuston kevätkokouksessa

1. käsitellään liiton tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus
2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
3. käsitellään muut liittohallituksen esittämät asiat.

Liittovaltuuston syyskokouksessa

1. valitaan liittohallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraaviksi kolmeksi kalenterivuodeksi
2. valitaan liittohallituksen jäsenten keskuudesta kaksi varapuheenjohtajaa seuraavaksi kalenterivuodeksi
3. valitaan tilintarkastajiksi tilintarkastusyhteisö ja KHT-tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja seuraavaksi kalenterivuodeksi. Myös varatilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja.
4. vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio
5. vahvistetaan keskusjärjestön varsinaisen jäsenen ja kannatusjäsenen vuotuisen jäsenmaksun suuruus
6. käsitellään muut liittohallituksen esittämät asiat.

Mikäli paikallisyhdistys, piiri tai yksi kymmenesosa (1/10) liittovaltuuston jäsenistä haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi liittovaltuuston varsinaisessa kokouksessa, tulee siitä tehdä viimeistään kahdeksan viikkoa ennen kokousta kirjallinen esitys liittohallitukselle.

Liittovaltuuston tehtävänä on edellä lueteltujen vuosittain käsiteltävien asioiden lisäksi

1. vahvistaa liiton johtosääntö ja muut liiton toimintaa ja taloutta koskevat säännöt
2. vahvistaa piirien ja paikallisyhdistysten mallisäännöt
3. antaa ohjeita ja suosituksia liiton, piirien ja paikallisyhdistysten toimintaa ja taloutta koskevissa laajakantoisissa ja periaatteellisissa asioissa
4. päättää keskusjärjestön toiminnassa käytettävän kiinteistön luovuttamisesta tai panttaamisesta sekä liiton toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta.

Liittovaltuustoon kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, kunkin piirin alueelta yksi jäsen jokaista alkavaa kolmeatuhatta (3000) piiriin edellisen kalenterivuoden lopussa kuuluneiden paikallisyhdistysten varsinaista jäsentä kohden, kuitenkin vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä kunkin piirin alueelta, sekä yhdeksän muuta jäsentä. Puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia lukuun ottamatta kullakin liittovaltuuston jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Liittokokous valitsee liittovaltuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, jäsenet ja varajäsenet. Liittovaltuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen ja varajäsenen toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on kokouksessa läsnä.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Liittohallitus on välittömästi kutsuttava koolle, mikäli puolet liittohallituksen jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti vaatii.

Liittohallituksen tehtävänä on liittokokousten ja liittovaltuuston ohjeiden mukaisesti

1. valmistella liittokokouksessa ja liittovaltuustossa esille tulevat asiat ja panna täytäntöön kokousten päätökset
2. johtaa ja kehittää liiton toimintaa sekä ohjata ja tukea paikallisyhdistyksiä ja piirejä
3. vahvistaa paikallisyhdistysten säännöt sekä piirien säännöt ja toimialueet
4. huolehtia liiton omaisuuden hyvästä hoidosta ja kartuttamisesta
5. päättää omaisuuden luovuttamisesta ja panttaamisesta siltä osin kuin asia ei kuulu liittovaltuuston toimivaltaan
6. hyväksyä keskusjärjestön jäsenet
7. ottaa ja vapauttaa keskusjärjestön pääsihteerin ja muut johtavat toimihenkilöt
8. huolehtia muutoinkin liiton asioista ja valvoa sen etua ja oikeutta.

Liittohallitus asettaa alaisuuteensa asioiden toimeenpanoa ja valmistelua varten työvaliokunnan, talous- ja hallintotoimikunnan sekä muita tarpeelliseksi katsomiaan toimielimiä. Työvaliokunnan, talous- ja hallintotoimikunnan sekä muiden merkittävää toimeenpanovaltaa käyttävien toimielimien tehtävistä, kokoonpanosta ja päätösvallasta määrätään liittovaltuuston vahvistamassa johtosäännössä.

Liittohallituksessa käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä liittohallituksen päätösten toimeenpanosta vastaavat pääsihteeri ja muut johtavat toimihenkilöt johtosäännössä määrätyllä tavalla. Pääsihteerin ja muiden johtavien toimihenkilöiden toimivallasta määrätään tarkemmin liittovaltuuston vahvistamassa johtosäännössä.

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja sekä yhdeksän (9) liittovaltuuston valitsemaa jäsentä.

Puheenjohtajaa lukuun ottamatta kulla­kin liittovaltuuston valitsemalla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Liittohallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kolme kalenterivuotta. Sama henkilö voidaan valita liittohallituksen jäseneksi enintään kahdeksi perättäiseksi kolmivuotiskaudeksi. Liittohallituksen jäsenistä on erovuorossa vuosittain kolmannes (1/3).

Liittohallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä viiden (5) jäsenen ollessa läsnä.

Liittovaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla sekä talous- ja hallintotoimikunnan puheenjohtajalla on oikeus olla läsnä liittohallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa.

Liittohallituksen kokouksessa tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta on annettu eniten ääniä. Äänten mennessä tasan henkilövaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon liittohallituksen kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Liiton nimen kirjoittavat joko liittovaltuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, liittohallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jokainen heistä yhdessä liiton pääsihteerin, hallinnosta vastaavan johtajan taikka liittohallituksen siihen määräämien toimihenkilöiden kanssa. 

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen tilintarkastuskertomus kuukauden kuluessa tilinpäätöksen tarkastettavaksi saamisesta.

Näihin sääntöihin voidaan tehdä liittokokouksessa muutoksia, jos liittokokouksen kokouskutsussa on siitä ilmoitettu ja jos muutos hyväksytään yksimielisesti tai muutosten puolesta annetaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä.

Liiton purkamista koskeva päätös voidaan tehdä tätä tarkoitusta varten kokoon kutsutussa liittokokouksessa. Liiton purkamispäätös tulee voimaan, mikäli sitä on kannattanut vähintään neljä viidesosaa (4/5) annetuista äänistä kahdessa erillisessä liittokokouksessa, joiden välinen aika on vähintään kolme kuukautta.

Liiton purkautuessa on sen varat liittokokouksen päätöksen mukaisesti luovutettava jollekin liiton tarkoitusta edistävälle rekisteröidylle yhteisölle tai Suomen valtiolle käytettäväksi liiton sääntöjen 4 §:n mukaisiin tarkoituksiin Mannerheimin Lastensuojelurahaston nimellä.