503. Vihapuhetta

• Miten vihapuhe voi olla haitaksi puheen kohteelle?
• Millaista ilmapiiriä vihapuhe synnyttää? (pelokasta, varautunutta, epäluuloista, välttelevää, lannistunutta, vihan ilmapiiriä)
• Miksi sosiaalisessa mediassa puhutaan ihmisistä usein epäkunnioittavammin kuin kasvotusten?
• Millaisessa ilmapiirissä on turvallista esittää erilaisia mielipiteitä? Mitä hyötyä siitä voi olla?
• Miten jokainen voi omalla toiminnallaan torjua vihapuhetta?
• Miten tukioppilas voi toimia, jos vihapuhe kodistuu itseen?
• Miten tukioppilaana voi puolustaa vihapuheen kohdetta?

• Älä tuota tai levitä vihapuhetta.
• Tue vihapuheen kohteeksi joutunutta.
• Edistä keskustelukulttuuria, jossa hyväksytään erilaiset mielipiteet.
• Jos puutut vihapuheeseen, säilytä itse hyvät keskustelutavat. Älä arvostele vihapuhujaa ihmisenä. Vain käyttäytymistä ja tekoja voi arvostella.
• Vihapuhetta kuullessa voi sanoa, ettei ole samaa mieltä. Lisäksi voi esittää kysymyksiä: ”Miksi olet juuri tuota mieltä?” ”Miksi sanot noin?”
• Tuota nettiin sisältöjä, jotka tuovat esiin ihmisoikeusperustaista ja yhdenvertaista arvomaailmaa (vastapuhe, counter-speech).
• Perustele näkemyksesi rauhallisesti.
• Suojaa omaa yksityisyyttäsi netissä.
• Tunne yksityisasetukset ja käyttäjien estämiseen liittyvät toiminnot.
• Ota vihapuheesta kuvakaappaus (screenshot) tai videoi vihapuhe ennen sen poistamista.
• Ilmianna asiaton sisältö.
• Ilmianna vihapuhe poliisin nettivinkkipalvelussa www.poliisi.fi/nettivinkki.
• #OlenTäällä-ryhmään Facebookissa voi ilmiantaa netin vihapuhetta. Sieltä voi myös saada tukea vihapuheen vastakommentointiin ja faktan oikaisuun.
• Tee tarvittaessa rikosilmoitus.
• Tee ilmoitus yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

Tukioppilaat voivat vaikuttaa omalla esimerkillään ja toiminnallaan siihen, ettei kenenkään kotitausta, etninen tausta, ulkonäkö tai muu eroavuus vaikeuta pääsemistä osaksi ryhmää ja kouluyhteisöä. Tukioppilaat voivat näyttää muille mallia kummitunneilla, koulun käytävillä tai muissa tilanteissa levittämällä syrjinnän vastaista asennetta ja puhetapaa. Tukioppilaille voi neuvoa, millaisilla keinoilla syrjivään käyttäytymiseen ja puheeseen voi puuttua. On hyvä miettiä mahdollisimman konkreettisia tilanteita. Tukioppilas voi esimerkiksi mennä kiusatun viereen ja pyytää tätä mukaansa. Kiusaajalle voi sanoa, että ”älä viitsi, tuo ei ole kivaa”. Luokan WhatsApp-ryhmissä voi asiallisesti pyytää vihapuhujaa lopettamaan ja vastata rakentavasti ennakkoluuloisiin kommentteihin. Tukioppilaiden on tärkeä kertoa koulun aikuisille, jos he huomaavat syrjintää tai rasismia. Jos kyse on netissä tapahtuvasta rasismista tai vihapuheesta, henkilön voi ilmiantaa poliisin nettivinkkipalvelussa ja nettipalvelun ylläpitäjälle. Useimmilla ihmisillä on kokemusta loukkaavasta puheesta tai loukkaavasta kohtelusta. Toisaalta useimmilla on myös kokemusta tilanteista, joissa on tullut ystävällisesti ja myönteisesti kohdatuksi. Mitä eroa näillä kokemuksilla on? Millaista ilmapiiriä ne luovat? Oppilaiden omia kokemuksia kannattaa hyödyntää rasismin ja vihapuheen käsittelyssä ja keskusteluissa.

Ennakkoluuloksi kutsutaan käsitystä, joka on luotu ennen ihmiseen tai asiaan tutustumista. Ennakkoluulot juontavat usein juurensa tietämättömyyteen: kun emme tunne asian todellista laitaa, joudumme arvaamaan, olettamaan ja yleistämään. Usein ennakkoluulot kohdistuvat kokonaiseen ihmisryhmään, kuten kansallisuuteen, vähemmistöön, etniseen tai uskonnolliseen ryhmään. Ennakkoluulot voivat olla este tutustumiselle, toisen kunnioittamiselle tai keskinäiselle luottamukselle. Pahimmassa tapauksessa ennakkoluulot johtavat syrjintään ja rasismiin.

Stereotypialla tarkoitetaan yleistävää mielipidettä ryhmästä tai yksilöstä tietyn ryhmän jäsenenä. Laajoja, koko ihmisryhmää koskevia yleistyksiä saatetaan tehdä muutaman esimerkin pohjalta. Olipa stereotypia myönteinen tai kielteinen, henkilö nähdään yksipuolisesti, minkä takia hän jää vaille yhdenvertaista kohtelua. Stereotyyppisen ajattelun kyseenalaistaminen on tärkeää, sillä se voi altistaa kiusaamiselle, rasismille ja vihapuheelle.

Vihapuheella tarkoitetaan kaikkia ilmaisun muotoja, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Vihapuhe pyrkii antamaan alentavan kuvan kohteestaan ja uhkaa kohteensa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. Vihapuheella pyritään hiljentämään vähemmistöjä ja ryhmiä, joilla on vähemmän yhteiskunnallista valtaa.

Rasismia on ihmisten tai ihmisryhmien asettaminen muita alempiarvoisempaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasistisen käytöksen ja vihapuheen taustalla on usein tiedon puutetta ja pelkoa, stereotyyppistä ajattelua, ennakkoluuloja ja välinpitämättömyyttä. Arjessa rasismi ilmenee loukkaavina tekoina: poissulkemisena, vihjailuna, nimittelynä, rasistisena vitsailuna, nöyryyttävänä suhtautumisena, halveksuntaa osoittavina ilmeinä, eleinä tai jopa väkivaltana.

• Jokaisella on vastuu siitä, kuinka puhuu toisista ihmisistä ja miten omat mielipiteensä ilmaisee.
• Vihapuhe loukkaa toisen ihmisarvoa sekä vaikuttaa vihapuheen kohteeksi joutuneen turvallisuudentunteeseen ja psyykkiseen terveyteen.
• Vihapuhe on puhetta tai kirjoitusta, joka levittää, yllyttää, edistää tai oikeuttaa suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Vihapuhe voi liittyä esimerkiksi ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen.
• Sananvapaus on jokaisen kansalaisen perustuslaillinen oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään ennakolta estämättä (perustuslaki, 2. luku, 12. artikla). Sananvapautta ei kuitenkaan voi toteuttaa toisten perus- tai ihmisoikeuksien kustannuksella.
• Vihapuhe voi täyttää useammankin rikosnimikkeen kriteerit. Vihapuheesta voidaan nostaa syyte esimerkiksi seuraavien lakipykälien perusteella: kiihottaminen kansanryhmää vastaan, vainoaminen, syrjintä, laiton uhkaus, kunnianloukkaus ja uskonrauhan rikkominen.
• Rasismin, vihapuheen tai häirinnän kokemuksista voi ja pitää keskustella luotettavan aikuisen kanssa.
• Yhdenvertaisuusvaltuutettu on viranomainen, joka ryhtyy toimenpiteisiin syrjinnän uhrin oikeusturvan takaamiseksi. Hänen tehtävänä on antaa neuvoja ja ohjeita sekä auttaa syrjintäepäilyn selvittämisessä.

Lähteet:

Kuuluvainen, S. 2017. Vihapuheesta dialogiin – koulutusmateriaali vihapuheen vastaisille oppitunneille