317. Tukioppilaan käyntikortti
300. Kiusaamisen ehkäiseminen
Tehtävä
Vahvistetaan itsetuntemusta pohtimalla omia vahvuuksia ja esittelemällä niitä muille.
Tila
Luokkahuone.
Tarvikkeet
Pieniä paperilappuja ja kyniä.
Kesto
15-30 min.
Jaa jokaiselle osallistujalle muistilappu ja kynä. Osallistujien tehtävänä on laatia itselleen tukioppilaan käyntikortti. Pyydä jokaista kirjoittamaan itsestään lapulle seuraavat asiat:
- Jokin erityinen taito, joka minulla on. Taito voi olla mitä tahansa erityistä, jossa oppilas kokee olevansa hyvä (esimerkiksi ”osaan temppuja suksilla”).
- Jokin vahvuus, jota voin hyödyntää tukioppilaana. Vahvuus voi olla jotain sellaista, jonka itse kokee tärkeäksi tukioppilaana toimimisessa (esimerkiksi ”olen hyvä kertomaan ohjeita, olen hyvä kuuntelemaan”).
Käyntikortteihin ei kirjoiteta nimiä.
Kerää osallistujien laput, sekoita ne ja jaa jokaiselle osallistujalle käyntikortti. Osallistujien tehtävänä on kierrellä luokassa ja yrittää löytää käyntikortille oikea omistaja esittämällä kysymyksiä: ”Hei, oletko sinä taitava silittämään?” Kun oikea henkilö löytyy, kysymyksen esittäjä antaa kortin hänelle takaisin ja jää kiertelemään tilaan ja vastailemaan kysymyksiin, kunnes on saanut oman korttinsa takaisin. Sen jälkeen voi istuutua.
Kun kaikki istuvat omalla paikallaan käyntikorttinsa kanssa, muodostetaan vierekkäin istuvista oppilaista parit. Osallistujat haastattelevat toisiaan heidän vahvuuksistaan. Tavoitteena on auttaa toista pohtimaan, miten omat vahvuudet ovat syntyneet. Haastattelussa käytetään seuraavia kysymyksiä:
- Kerro omasta vahvuudestasi. Mistä olet huomannut, että olet tässä asiassa hyvä? Miten vahvuus on auttanut sinua? Mihin kaikkeen hyvään se voi sinut viedä?
- Mitä uutta opitte ryhmän jäsenistä? Kenen taidoista ja vahvuuksista haluaisit kuulla lisää?
- Miltä tuntui pohtia omia vahvuuksia ja taitoja?
- Millainen merkitys myönteisten ominaisuuksien esiin tuomisella on?
- Miten voisimme jatkossa auttaa toisiamme tunnistamaan vahvuuksia?
Jokainen kaipaa kiitosta, kehuja ja arvostusta, jotka auttavat näkemään omat mahdollisuudet. Myönteisessä ja hyväksyvässä vuorovaikutuksessa luodaan tiloja, joissa uskalletaan kokeilla ja ideoida uutta. Positiivinen pedagogiikka tutkii luonteenvahvuuksien ja myönteisten tunteiden tunnistamisen vaikutusta. Tavoitteena on saada jokainen oppija yhä tietoisemmaksi omista kyvyistään. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja niille rakentaminen vahvistavat itseluottamusta ja onnistumisen kokemuksia.
Vahvuuskielen käyttäminen rakentaa nuoren myönteistä käsitystä itsestään. Vahvuuskieli tarkoittaa sitä, että tietoisesti huomioidaan ja sanoitetaan hetkiä, jolloin vahvuuksia käytetään (”Olitpa ystävällinen, kun jäit järjestämään pulpetit paikoilleen.”). Vahvuuksien tuominen yhteisön kieleen ja kulttuuriin antaa jokaiselle yhteisön jäsenelle kokemuksen arvostuksesta sekä hyvän näkemisestä itsessä ja toisissa. Vahvuuksien tunnistamista voi harjoitella esimerkiksi pysähtymällä miettimään onnistuneen tilanteen jälkeen, mitä vahvuuksia on tilanteessa käyttänyt.
Tukioppilastoiminnassa vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, sillä itsetuntemus ja omien toimintamahdollisuuksien tunnistaminen ovat edellytyksiä empatiataidoille ja kyvylle kohdata muita. Myötätuntoa opitaan, kun ympärillä on ihmisiä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita lapsen ja nuoren kokemuksista, tunteista ja ajatuksista. Vuorovaikutus, joka sanoittaa ja vahvistaa hyvää, auttaa huomaamaan onnistumiset herkemmin myös tulevaisuudessa. Myönteisten asioiden tunnistaminen sekä onnistumisista ja hyvistä hetkistä iloitseminen lisäävät luottamuksen tunnetta niin itseen kuin ympäristöönkin.
- Jokaisella on paljon vahvuuksia, joiden tunnistaminen on tärkeää omalle hyvin voinnille ja itsetuntemuksen vahvistumiselle. Vahvuudet ovat kuin lihaksia, jotka kehittyvät, kun niitä käyttää. Omien vahvuuksien löytäminen saa itsestä parhaat puolet esille ja auttaa menemään myös epämukavuus alueelle – oppimaan ja kokeilemaan uutta.
- Jokainen voi vaikuttaa sekä omaan että koko yhteisön hyvinvointiin pienillä arkipäiväisillä teoilla. Toisen onnistumisen huomioiminen auttaa kaveria tunnistamaan hyvää itsessään. Kehumista sekä rakentavan ja kannustavan palautteen antamista on hyvä harjoitella.
Lähteet:
Uusitalo-Malmivaara L. & Vuorinen K. 2016. Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. PS-Kustannus.