510. Tilanteita koulun arjessa -draamaharjoitus
500. Yhdenvertaisuus
Tehtävä
Pohditaan syrjintää sisältäviä tilanteita koulussa ja harjoitellaan draaman keinoin epäkunnioittavaan ja syrjivään kohteluun puuttumista.
Tila
Luokkahuone.
Kesto
15-45 min.
Jaa osallistujat satunnaisesti noin neljän hengen ryhmiin. Pyydä ryhmiä pohtimaan, minkälaista epäkunnioittavaa tai syrjivää kohtelua kuka tahansa oppilas voi joutua kokemaan koulussa ja miten häntä voisi tilanteessa tukea. Seuraavaksi kukin ryhmä valitsee yhden tilanteen, jonka esittää muille still-kuvana: joku ryhmän jäsenistä esittää syrjinnän kohteena olevaa henkilöä ja muut muita tilanteeseen liittyviä henkilöitä. Pyydä jokaista pohtimaan, mitä hänen esittämänsä henkilö saattaisi ajatella ja tuntea.
Kuvat katsotaan ryhmä kerrallaan. Ohjaaja menee koskettamaan jokaista hahmoa vuorotellen, jolloin hahmo kertoo, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän ajattelee tilanteessa. Ohjaaja voi kysyä lisää kysymyksiä. Muut voivat ehdottaa, mitä tilannetta sivusta seuraavat oppilaat voisivat tehdä. Entä tukioppilaat? Ehdotusten pitää olla mahdollisimman konkreettisia. Lopuksi ryhmä muodostaa parhaaksi katsomastaan ratkaisuvaihtoehdosta uuden, positiivisen still-kuvan.
- Olivatko tilanteet sellaisia, joita voisi tapahtua omassa koulussa?
- Mitkä ratkaisuideat tuntuivat toimivilta?
- Millaisia taitoja tukioppilas tarvitsee toimiakseen vastaavissa tilanteissa?
- Mitä hyötyä tilanteeseen puuttumisesta on eri osapuolille?
- Miksi puuttuminen voi joskus tuntua vaikealta?
- Mikä rohkaisee silti puuttumaan syrjivään kohteluun?
Ryhmä vaikuttaa voimakkaasti yksilön käyttäytymiseen, sillä jokaisella on tarve tulla hyväksytyksi ja kuulua joukkoon. Mikäli nuori kokee, että hän on hyväksytty ryhmässä, se luo hänelle turvallista ja hyvää oloa ja vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yksilön tunne hyväksytyksi tulemisesta puolestaan heijastuu myönteisesti niin yksilön käyttäytymiseen kuin koko ryhmään.
Ryhmällä on myös mahdollisuus nujertaa. Nuoruusiässä vertaisten hyväksyntä ja tuki on erityisen merkityksellistä. Ulkopuolelle jääminen aiheuttaa yksinäisyyttä ja vaikuttaa nuoren itsetuntoon. Mikäli nuori kokee, ettei hän pääse osaksi ryhmää, hän voi kokea vahvaa ulkopuolisuuden tunnetta ja halua vetäytyä. Ulkopuolisuuden ja syrjään jäämisen kokemuksilla on monia haitallisia vaikutuksia. Äärimmäisissä tapauksissa ulkopuolisuuden tunne voi ajaa etsimään hyväksyntää paikoista, jotka ovat haitallisia niin nuorelle kuin hänen lähiympäristölleen. Syrjäytymisen ehkäisyssä yksi keskeinen keino on se, että huolehditaan siitä, että jokainen pääsee osaksi ryhmää. Se lisää ihmisten turvallisuuden tunnetta sekä vähentää myös eri väestöryhmien välistä vastakkainasettelua.
Pienet ystävälliset eleet, sanat ja ilmeet viestivät, että nuori on tervetullut mukaan porukkaan. Turvallisessa ryhmässä jokainen voi tuntea itsensä arvostetuksi. Lisäksi tuvallisessa ryhmässä uskaltaa osallistua, yrittää ja joskus erehtyäkin ilman, että tarvitsee pelätä tulevansa nolatuksi. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, että kaikki pääsevät mukaan ryhmään. Tunnetaitoja sekö sosiaalisia taitoja vahvistamalla annetaan oppilaille välineitä toimia tilanteissa, joissa toinen tarvitsee tukea tai apua.
Empatiaa pidetään yhtenä sosiaalisten taitojen lähtökohtana. Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää, mitä toinen ihminen tuntee ja kokee, sekä taitoa asettua toisen henkilön asemaan. Empaattinen henkilö ottaa toisen tunteet myötätuntoisesti huomioon omassa käyttäytymisessään. Empatiaa voi ilmaista esimerkiksi ymmärtävällä katsella, sanoilla ja eleillä tai lohduttamalla, kannustamalla ja olemalla lähellä. Nuorten itsetunnon ja empatiataitojen kehittymisen kannalta on tärkeää, että nuori voi itse kokea empatiaa aikuisten lisäksi myös toisilta nuorilta. Kokemukset hyväksyvästä asenteesta ja kuulluksi tulemisesta vahvistavat empatian kehittymistä.
Empatia rakentuu itsetuntemukselle. Mitä paremmin ihminen tunnistaa omia tunteitaan, sitä taitavampi hän on ymmärtämään muiden tunteita ja mielialoja. Omia tunteita harjoitellaan tunnistamaan muun muassa nimeämällä ja sanoittamalla tunteita sekä hyväksymällä erilaiset tunteet osana itseä.
Empatia on keskeinen taito, jonka harjoittelemiseen kannattaa käyttää aikaa. Toiminnalliset ja tarinalliset tehtävät havainnollistavat ihmisten erilaisia tilanteita ja tunteita ja auttavat paremmin asettumaan toisen ihmisen asemaan. Toisen asemaan asettuminen kasvattaa empatiakykyä. Näin voidaan vahvistaa herkkyyttä ja rohkeutta nähdä tukea tarvitseva ja toimia tilanteessa. Empatiakyvyn vahvistaminen on tärkeä keino ehkäistä myös rasismia, vihapuhetta ja syrjintää.
- Jokaisella ihmisellä on oikeus ja tarve tulla kohdatuksi arvostavalla tavalla.
- Tukioppilaiden tekemillä pienilläkin teoilla on suuri merkitys.
- Joskus tasa-arvoisuus on sitä, että annamme erityishuomiota tai -kohtelua tietylle henkilölle tai ryhmälle (positiivinen erityiskohtelu), jotta he voisivat toimia tasa-arvoisesti toisten kanssa (esimerkiksi pakolaisten tai maahanmuuttajien erityinen huomioiminen, kun yhteistä kieltä ei ole).
Lähteet:
Elo, S., Kaihari, K., Mattila, P., Nissilä, L. 2017. Rakentavaa vuorovaikutusta. Opas demokrtaattisen osallisuuden vahvistamiseen, vihapuheen ja väkivaltaisen radikalismin ennaltaehkäisyyn.
Markkanen E-L. & Repo, J. 2016. Power of peers – Bullying prevention in the digital age.