504. Tietovisa

Tukioppilaat voivat vaikuttaa omalla esimerkillään ja toiminnallaan siihen, ettei kenenkään kotitausta, etninen tausta, ulkonäkö tai muu eroavuus vaikeuta pääsemistä osaksi ryhmää ja kouluyhteisöä. Tukioppilaat voivat näyttää muille mallia kummitunneilla, koulun käytävillä tai muissa tilanteissa levittämällä syrjinnän vastaista asennetta ja puhetapaa.

Maahanmuuttajiin, pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin voi liittyä paljon ennakkoluuloja ja stereotypioita. Niitä on tärkeää purkaa, jotta voidaan nähdä henkilö juuri sellaisena kuin hän on.

Maahanmuuttaja voi olla henkilö, joka on tullut vapaaehtoisesti maahan työn tai opiskelujen perässä. Useat maahanmuuttajataustaiset ovat voineet asua koko elämänsä Suomessa, eikä heillä enää kosketusta vanhempiensa kotimaahan. He voivat olla myös adoptoituja Suomeen ollessaan hyvin pieniä.

Pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat joutuneet lähtemään kodeistaan erilaisten konfliktien ja vainon vuoksi. Tällä hetkellä ihmisiä joutuu pakenemaan kodeistaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Yli puolet maailman pakolaisista on kotoisin Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta. (UNCHR, 2016)

Pitkittyneiden konfliktien takia yhä harvemmalla on ollut mahdollista palata takaisin kotimaahansa. Suurin osa pakolaisista on kehitysmaiden vastuulla. Kun konfliktit ovat pitkittyneet, ihmisiä on alkanut siirtyä konfliktialueilta ja niiden naapurimaista Etelä- ja myös Pohjois-Euroopan maihin hakemaan suojaa ja turvaa. Vuoden 2015 aikana Eurooppaan pyrki yli miljoona pakolaista Välimeren kautta. Pakomatkat ovat vaarallisia ja niihin liittyy ihmissalakuljetusta. Kaikki eivät selviä matkasta. Esimerkiksi vuonna 2015 Välimeren kautta paenneista kuoli tai jäi kateisiin 3770 ihmistä. (UNCHR, 2016)

Maahamme saapuneelle turvapaikanhakijalle on mahdollista myöntää turvapaikka, jos hänellä on perusteltu syy pelätä vainoa omassa maassa. Koska viranomaiset eivät voi tietä automaattisesti, taritseeko joku henkilö suojelua vai ei, on kaikille taattu oikeus tilanteen selvittämiseen. Hakuprosessit voivat usein venyä pitkiksi ja turvapaikan saamisen kriteerejä on jouduttu kiristämään. Jatkuvasti käydään myös arviointia sekä keskustelua siitä, mihin maahan on turvallista palauttaa turvapaikanhakija.

Koulun arjessa olisi tärkeää, että kaikki voivat kokea kuuluvansa osaksi yhteisöä. Oppilaiden tärkeä kertoa koulun aikuisille, jos he huomaavat syrjintää tai rasismia. Jos kyse on netissä tapahtuvasta rasismista tai vihapuheesta, henkilön voi ilmiantaa poliisin nettivinkkipalvelussa ja nettipalvelun ylläpitäjälle.

Ennakkoluuloksi kutsutaan käsitystä, joka on luotu ennen ihmiseen tai asiaan tutustumista. Ennakkoluulot juontavat usein juurensa tietämättömyyteen: kun emme tunne asian todellista laitaa, joudumme arvaamaan, olettamaan ja yleistämään. Usein ennakkoluulot kohdistuvat kokonaiseen ihmisryhmään, kuten kansallisuuteen, vähemmistöön, etniseen tai uskonnolliseen ryhmään. Ennakkoluulot voivat olla este tutustumiselle, toisen kunnioittamiselle tai keskinäiselle luottamukselle. Pahimmassa tapauksessa ennakkoluulot johtavat syrjintään ja rasismiin.

Stereotypialla tarkoitetaan yleistävää mielipidettä ryhmästä tai yksilöstä tietyn ryhmän jäsenenä. Laajoja, koko ihmisryhmää koskevia yleistyksiä saatetaan tehdä muutaman esimerkin pohjalta. Olipa stereotypia myönteinen tai kielteinen, henkilö nähdään yksipuolisesti, minkä takia hän jää vaille yhdenvertaista kohtelua. Stereotyyppisen ajattelun kyseenalaistaminen on tärkeää, sillä se voi altistaa kiusaamiselle, rasismille ja vihapuheelle.

Vihapuheella tarkoitetaan kaikkia ilmaisun muotoja, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Vihapuhe pyrkii antamaan alentavan kuvan kohteestaan ja uhkaa kohteensa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. Vihapuheella pyritään hiljentämään vähemmistöjä ja ryhmiä, joilla on vähemmän yhteiskunnallista valtaa.

Rasismia on ihmisten tai ihmisryhmien asettaminen muita alempiarvoisempaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasistisen käytöksen ja vihapuheen taustalla on usein tiedon puutetta ja pelkoa, stereotyyppistä ajattelua, ennakkoluuloja ja välinpitämättömyyttä. Arjessa rasismi ilmenee loukkaavina tekoina: poissulkemisena, vihjailuna, nimittelynä, rasistisena vitsailuna, nöyryyttävänä suhtautumisena, halveksuntaa osoittavina ilmeinä, eleinä tai jopa väkivaltana

• Yli 60 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan erilaisten konfliktien ja vainon takia.
• Pakomatkat ovat vaarallisia ja niihin liittyy ihmissalakuljetusta.
• Suuri osa maailman pakolaisista asuu edelleen kotimaansa rajojen sisäpuolella. Vuonna 2017 yli puolet maailman pakolaisista on kotoisin Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta.
• Kehitysmaat ottavat vastaan suurimman osan maailman pakolaisista. Vain pieni osa pakolaisista pääsee tai hakeutuu Eurooppaan.
• Suomeen saapuneelle turvapaikanhakijalle on mahdollista myöntää turvapaikka, jos hänellä on perusteltu syy pelätä vainoa omassa maassa. Koska viranomaiset eivät voi tietää automaattisesti, tarvitseeko joku henkilö suojelua vai ei, on kaikille taattu oikeus tilanteen selvittämiseen.
• Maahanmuuttajista, pakolaisista ja turvapaikanhakijoista liikkuu huhupuheita ja väärää tietoa. Ne voivat aiheuttaa negatiivista suhtautumista maahan tulleita ihmisiä kohtaan.
• Toisaalta moni suomalainen on halunnut auttaa turvapaikanhakijoita esimerkiksi hankkimalla heille vaatteita tai lapsille leluja, järjestämällä mahdollisuuksia tutustua suomalaisiin lapsiin, ryhtymällä turvapaikanhakjan ystäväksi tai tarjoamalla mahdollisuuden asua kotonaan.
• Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Kaikkien etu on, että maahamme tulevat ihmiset saavat inhimillistä kohtelua sekä apua kotoutumiseen.

Lähteet:

Global Treads, Forced Dispalcement in 2015, 2016. UNHCR.
Opas maahanmuuttajien parissa työskenteleville, Suomen Mielenterveysseura.
Suomen pakolaisapu, www.pakolaisapu.fi/pakolaisuus/pakolaisuus (Viitattu 17.10.2017)
Suomen pakolaisapu, www.pakolaisapu.fi/pakolaisuus/pakolaisuus-suomessa (Viitattu 17.10.2017)
SPR, www.punainenristi.fi/tutustu-punaiseen-ristiin/tyommesuomessa/turvapaikanhakijoiden-pakolaisten-vastaanotto/kysymyksia (Viitattu 23.10.2017)