475. SuperDigikoulun oppimateriaali 2024
400. Mediakasvatus
Tehtävä
Tehtäviä ja keskusteluideoita, joissa käsitellään SuperDigikoulusta tuttuja teemoja: digihyvinvointia, digitaalisten ympäristöjen turvallisuutta, vastuullista ja huomaavaista toimintaa älypuhelimilla sekä tasapainoista digimedian käyttöä arjessa. Hyödynnä kokonaisuutena tai yksittäisinä tehtävinä.
Tila
Luokkahuone tai vastaava
Kesto
15-45 min.
SuperDigikoulun oppimateriaali linkittyy 7.–9. vuosiluokkien opetussuunnitelmissa vähintään seuraaviin teemoihin ja perusteisiin.
Laaja-alaisen osaamisen alueet:
- L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
- L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
- L4 Monilukutaito
- L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
- L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Yläkoulun oppiaineista SuperDigikoulun oppimateriaali soveltuu esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden ja terveystiedon opetukseen. Oppimateriaalia voi hyödyntää myös kouluhyvinvoinnin ja osallisuuden tukena ja digitaalisen osaamisen vahvistamisessa.
Oppimateriaali koostuu kuudesta osiosta:
- Aivot älylaitteilla
- Mun, sun ja meidän turvallisuus netissä
- Digitaalisen median käyttö ja hyvinvointi
- Minä ja muut älypuhelimilla
- Digihyvinvointi – tuumasta toimeen
- Palautetta SuperDigikoulusta
Kirjatkaa ensin asioita rauhassa itsenäisesti:
- Mitä uutta opit SuperDigikoulun oppitunnilta aivoista ja niiden toiminnasta?
- Millaisia vaikutuksia älylaitteiden käytöllä on aivoihin?
- Entä keskittymiseen, nukkumiseen tai jaksamiseen?
Jatkakaa itsenäisen työskentelyn jälkeen pareittain tai pienryhmissä ja jakakaa asioita, joita opitte digilaitteiden vaikutuksista aivoihin.
- Vertailkaa käyttämiänne somealustoja tai sovelluksia ja tehkää havaintoja koukuttavista toiminnallisuuksista.
- Mitkä sovelluksen toiminnallisuudet, yksityiskohdat tai elementit on luotu sitä varten, että käyttäjän huomio kiinnittyisi sovellukseen mahdollisimman usein ja mahdollisimman pitkään?
- Muistelkaa SuperDigikoulun oppitunnin vinkkejä ja pohtikaa yhdessä:
- Miten ja missä määrin älypuhelinten, somen tai sovellusten käyttöön on vaikuttaa esimerkiksi asetuksia säätämällä?
- Entä mitä apua kavereiden tai perheenjäsenten kanssa tehdyistä sopimuksista tai periaatteista voi olla?
Turvallinen netinkäyttö koostuu monista asioista, valinnoista ja teoista digitaalisilla laitteilla. Mitä turvallisuus netissä tarkoittaa teille?
Keskustelkaa mitä opitte SuperDigikoulun oppitunnilta digitaalisten alustojen ja älylaitteiden turvallisesta käytöstä.
- Mikä oli mielestänne hyvä tai hyödyllinen neuvo?
- Miten olette jo huolehtineet turvallisuudesta netinkäytössänne?
- Missä olisi parannettavaa, jotta netinkäyttösi olisi vielä turvallisempaa ?
Somen tai netin käytössä tai digipelejä pelatessa tulee miettiä omaa, mutta myös muiden turvallisuutta ja yksityisyyttä. Siksi on tärkeää, että oman toiminnan seurauksia arvioi paitsi itsensä, myös kavereiden, perheenjäsenten tai muiden netinkäyttäjien kannalta.
- Millaisia tekoja voi tehdä oman turvallisuuden eteen?
- Millä tavoilla kaverin tai toisten ihmisten turvallisuudesta voi huolehtia netissä?
- Turvattomuus on turvallisuuden vastakohta. Millaisia turvattomia tilanteita nuori voi netissä kohdata? Mitä niistä voi seurata?
- Kohtaavatko eri ikäiset ihmiset erilaisia riskejä verkossa? Millaisia?
- Miten selittäisit eri ikäisille ihmisille tai läheisillesi, miksi turvallisuus ja yksityisyys netissä ovat tärkeitä? Mitä asioita toisit esille:
- 7-vuotiaalle pikkusisarelle
- luokkakaverillesi
- vanhemmallesi
- mummollesi tai vaarillesi?
Pohtikaa seuraavia väittämiä nettiturvallisuuden näkökulmasta.
- ”Yksityisyyden voi menettää vain kerran.”
- ”Turvallisuus netissä on kaikkien netinkäyttäjien yhteinen asia.”
- ”Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä, se tuskin on totta.”
Tehkää lämmittelynä Digihyvinvoinnin testi MLL:n Nuortennetissä.
Tehtävän voi tehdä yksin, pareittain tai pienryhmässä.
SuperDigikoulun eri puheenvuoroissa käsiteltiin digitaalista hyvinvointia. Määritelkää digihyvinvointi omin sanoin.
- Mitä digihyvinvointi sinulle tai teille tarkoittaa?
- Millaiset asiat lisäävät hyvinvointianne somessa, älylaitteilla tai digitaalisessa pelaamisessa?
- Entä mitkä heikentävät?
Tee lista tai laadi miellekartta omaan digihyvinvointiisi vaikuttavista asioista. Esittele oma listasi tai karttasi muille tai käykää pienryhmien tuotokset yhdessä läpi.
Taustaksi opettajalle
Mitä digitaalinen media on?
Digitaalisella medialla tarkoitetaan sekä laitteita että sisältöjä. Digitaaliset laitteet viittaavat välineisiin kuten älypuhelimiin, tabletteihin, pelikoneisiin ja tietokoneisiin.
Digitaaliset tuotteet tai alustat viittaavat internetiin ja erilaisiin sisältöihin kuten sosiaalisiin medioihin, peleihin, videoihin ja sovelluksiin. Digitaaliset sisällöt voivat olla tekstiä, kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa tai näiden yhdistelmiä, joita digitaalisilla laitteilla voidaan tuottaa, jakaa ja vastaanottaa.
Mitä digihyvinvointi tarkoittaa?
Digitaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan laajasti hyvinvointia arjessa, johon digitaaliset laitteet ja palvelut tuovat hyötyjä ja haasteita. Digihyvinvointi kattaa niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset hyvinvoinnin näkökulmat. Digihyvinvoiva ihminen osaa käyttää laitteita ja palveluita tavoilla, jotka tukevat omaa ja muiden hyvinvointia, terveellisiä elintapoja ja läheisiä ihmissuhteita.
Digihyvinvointiin liittyy myös ymmärrys siitä, miten erilaiset laitteet ja mediasisällöt rakentuvat ja millaisia verkkopohjaisten alustojen toimintalogiikat ovat. Lisäksi on kyse kyvystä hahmottaa, millaisia mahdollisia haittavaikutuksia älylaitteiden ja digitaalisen median käyttöön liittyy ja miten niitä voi ehkäistä ja käsitellä.
Lähteet: Tammisalo ym. 2020, MLL 2024, Mediakasvatusseura 2024
Digitaalisen median tai älylaitteiden äärellä vietetty aika ei ole mustavalkoisesti vain hyvin tai huonosti käytettyä aikaa. Vaikutukset ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin riippuvat siitä, millä tavoin ja mihin tarkoituksiin laitteita käytetään.
Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Seuraavaksi pohditaan miten, digitaalinen yhteydenpito ja älylaitteiden käyttö voi vaikuttaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen
Osa A: yhteinen juttutuokio
Jutelkaa aluksi hetki yhdessä:
- Oletko saanut läheisiltäsi palautetta omasta digi- tai älylaitteiden käytöstä? Millaisissa tilanteissa näin on käynyt?
- Millaisissa tilanteissa jonkun kaverin tai läheisen ihmisen digi- tai älylaitteiden käyttö on häirinnyt sinua? Miksi?
Osa B: esimerkkejä arjesta
Tutkimuksissa on selvitetty, miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa läheisiin ihmissuhteisiin, kuten kavereiden tai perheenjäsenten kanssa olemiseen. Seuraavassa on kuvattu kolme tutkimuksista esille noussutta havaintoa:
Digilaitteiden yhteinen käyttö vahvistaa läheisiä ihmissuhteita ja sitä kautta hyvinvointia.
- Keksikää arjestanne esimerkkejä, miten digitaalista mediaa, älylaitteita tai pelejä voi käyttää yhdessä kavereiden tai perheenjäsenten kanssa.
Yhteydenpito teknologian välityksellä vahvistaa läheisiä ihmissuhteita ja niiden tuomaa hyvinvointia.
- Keksikää arjestanne esimerkkejä älypuhelimien tai muun teknologian avulla tapahtuvasta yhteydenpidosta, joka tuottaa teille hyvää mieltä ja hyvinvointia.
- Entä millaiset viestit tai ihmisten väliset teot digilaitteilla puolestaan stressaavat tai heikentävät hyvää oloa tai mielialaa?
Henkilökohtainen digilaitteiden käyttö muiden seurassa voi vaikuttaa pääosin kielteisellä tavalla läheisiin ihmissuhteisiin.
- Keksikää esimerkkejä erilaisista arjen tilanteista, joissa älypuhelimen käyttö ei ole mielestänne sopivaa, fiksua tai muiden ihmisten kannalta huomaavaista.
Osa C: termit tutuiksi
Selvittäkää mitä näillä termeillä tarkoitetaan. Tunnistatteko ilmiöitä omassa arjessanne?
- tahmea teknologia
- sivustakatsojan pimento
Osa D: ideointipajat
Pitäkää lopuksi ideointipajat, joissa keksitte ja kirjaatte pareittain tai pienryhmissä ylös erilaisia keinoja sellaiseen älypuhelimien käyttöön, jotka vahvistavat kaveri- ja perhesuhteita.
Voitte muistella SuperDigikoulun oppitunnilla esillä olleita keinoja ja keksiä itse lisää.
Voitte halutessanne järjestää ideointipajoista pienen pareittain tai pienryhmissä käytävän kilpailun. Tehtävänä on keksiä opettajan antamassa ajassa mahdollisimman monta erilaista keinoa oman ja muiden digihyvinvoinnin vahvistamiseksi. Voittaja on se ryhmä, joka keksii eniten erilaisia keinoja.
Koulussa on omat sääntönsä älypuhelimien käytölle, mutta miten on vapaa-ajan laita? Mitä ajattelet digimedian käytöstäsi ja ajasta, jonka vietät päivän mittaan puhelimilla? Mikä sinulle on tärkeää puhelimen käytössä, mikä ei?
Tässä SuperDigikoulun tehtävässä käsitellään digitaalisen median ja älylaitteiden roolia arjessa.
MLL:n sivuille on koostettu DIGIFIT-treeniohjelma, jonka avulla voi pohtia omaa älypuhelimen käyttöä ja tehdä hyvinvointia tukevia tekoja ja valintoja. DIGIFIT-treeniohjelma löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Käykää yhdessä läpi DIGIFIT-treeniohjelma kohta kohdalta.
- Mitä digihyvinvointitekoja olette jo kokeilleet tai ottaneet tavaksenne?
- Miten se on toiminut?
- Mitä uutta voisitte kokeilla?
Valitkaa DIGIFIT-treenistä yksi kohta tai keksikää itse oma digihyvinvointitekonne, johon voitte sitoutua. Kokeilkaa sitä seuraavan viikon kuluessa ja seuratkaa/kirjatkaa kokeilun vaikutuksia omaan oloon.
Palatkaa kokeiluihin ja kokemuksiin yhdessä viikon kuluttua.
- Mikä keino tuntui toimivalta? Tapahtuiko älypuhelimen käytössänne jotain muutosta? Millaista?
- Miten kokeilu vaikutti omaan hyvinvointiin, jaksamiseen, keskittymiseen, nukkumiseen sekä kaveri- ja perhesuhteisiin?
Vinkki opettajalle: DIGIFIT-kirppu
MLL:n sivuilta löytyy tulostettava ja taiteltava DIGIFIT-kirppu, jonka avulla voitte käsitellä digihyvinvointia oppilaiden kanssa.
Jutelkaa oppilaiden kanssa, millainen kokemus SuperDigikouluun osallistuminen ja oppitunnin seuraaminen teidän mielestänne oli. Mikä oli teistä kiinnostavaa tai hyödyllistä? Mitä muuttaisitte tai mitä olisitte toivoneet lisää?
Ohjaa oppilaita vastaamaan SuperDigikoulun palautekyselyyn ja vastaa opettajalle suunnattuun kyselyyn. Oppilaiden ja opettajien palaute meille arvokasta ja tärkeää, jotta voimme kehittää seuraavasta SuperDigikoulusta entistäkin paremman.
Sivulle lisätään myöhemmin linkit palautekyselyihin.
Lähteet:
- Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2024. Digitaalinen hyvinvointi lapsiperheessä – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi) Viitattu 23.10.2024.
- Mediakasvatusseura 2024. Johdatus digihyvinvointiin – Mediakasvatusseura ry. Viitattu 23.10.202
- Tammisalo, Kristiina; Rotkirch, Anna; Alanko, Leena; Danielsbacka, Mirkka; Honkanen, Jenni; Hämäläinen, Mirja & Prusskij, Christa 2020. Digitaalinen hyvinvointi perheissä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:43.
