452. Stop nettikiusaamiselle ja ilkeilylle -oppituntimalli

MLL:n Empatia netissä-mediakyselyyn vastasi yhteensä 1554 nuorta, joista 1325 vastausta tuli seitsemästä yläkoulusta Empatia netissä -kouluprosessissa ja 229 vastausta Nuortennetin avoimen nettikyselyn kautta. Alakouluikäiset vastaajat olivat 4.-6. luokkalaisia. Lisäksi vastauksia saimme ammattikoulussa ja lukiossa opiskelevilta nuorilta sekä 44 vastaajaa kertoi luokka-asteeksi jonkun muun.

Nuoret poistaisivat netistä kiusaamisen ja loukkaavan kohtelun. Osa nuorista haluaisi, että anonyymina viestitteleminen ja sovellukset, joissa voi toimia anonyymina estettäisiin, koska niissä saatetaan loukata toisia. Anonyymiyden tilalla voisi toimia nimimerkillä, mutta omat tiedot pitäisi olla saatavilla. Some mahdollistaa asioiden sanomisen ja muiden loukkaamisen ilman, että tarvitsee kohdata muita kasvotusten. Kiusaaminen netissä ilmenee myös muun muassa ulkopuolelle jättämisenä, toisten kuvien levittämisellä, haukkumisella ja tuomitsemisella. Netissä saatetaan myös esiintyä väärällä identiteetillä ja esittää jotain toista henkilöä kuin on. Koulukiusaaminen ulottuu sosiaalisen median ja netin kautta myös vapaa-ajalle ja saa uusia muotoja. Nuorten mielestä niin aikuisten kuin nuorten pitäisi puuttua kiusaamiseen netissä ja somessa. Nuoret haluaisivat aikuisia valvomaan netin käyttöä ja keskustelua sekä puuttumaan loukkaavaan käytökseen. Myös muiden nuorten toivotaan puuttuvan kiusaamiseen ja harkitsemaan mitä netissä julkaisee ja miten kohtelee muita. Kiusaamista havaitessaan tulisi siihen puuttua kertomalla jollekin luotettavalle aikuiselle ja ilmoittaa sisällöstä palvelun ylläpitäjälle. Kiusaajalle voi myös laittaa yksityisviestin ja pyytää lopettamaan kiusaamisen. Nuoret toivovat, että kiusaamistilannetta puretaan kiusaamisen juurilta asti. Kiusatun tukemisen lisäksi tilanteen purkamisessa tulisi huomioida myös kiusaajan oma paha olo ja keskustella hänen kanssaan. – MLL:n Empatia netissä-mediakysely

Klikkaamisen helppous, nettimaailman nopeus ja ylläpidon ja valvonnan puuttuminen saattavat vaikuttaa siihen, että netissä tapahtuu herkemmin ylilyöntejä. Nettikiusaaminen on usein osa muuta kiusaamista. Jos esimerkiksi lasten välillä on riitaa, riidat näkyvät usein myös netissä. Yhteenottoja, väärinymmärryksiä ja ilkeilyä tapahtuu, kun omien mielipiteiden ja tunteiden ilmaisua vielä harjoitellaan. Nettitilanteissa on harvoin aikuisia läsnä, mikä saattaa yllyttää kiusaajaa. Netissä pienen piirin kyseenalaiseksi vitsiksi ja huvitukseksi tarkoitettu pilat voivat levitä ja riistäytyä käsistä. Lasta ja nuorta onkin hyvä muistuttaa, että kaikki eivät omaa samanlaista huumorintajua ja “läppä” ei ole aina kaikista hauskaa.

Jokaisen netinkäyttäjän vastuulla on toimia kunnioittavasti ja reilusti muita käyttäjiä kohtaan eikä kellään ole oikeutta kiusata tai häiritä toisia. Jokaisella on oikeus määritellä, mitä itsestä haluaa netissä jakaa. On tärkeää kuitenkin muistaa, että kiusaamisen kokemus on subjektiivinen ja osapuolet voivat kokea tilanteen hyvin eri tavoin. Tällaisissa tilanteissa pyritään selvittämään onko kiusaaminen tarkoituksellista ja toistuvaa vai aiheuttavatko yksittäiset sanomiset ja tekemiset mielipahaa.

Nettikiusaaminen voi olla mm.

• Juoruilu, huhujen levittäminen, mustamaalaus
• Ilkeät kommentit, halveksunta
• Uhkailu, yllyttäminen ja kiristäminen
• Nolaaminen ja nöyryyttäminen
• Epämiellyttävät vihjailevat ja seksuaaliset viestit
• Pilkallinen matkiminen ja jäljittely
• Yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman yksityisen tiedon jakamiseen
• Ulkopuolelle jättäminen, ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen tai ryhmään lisääminen luvatta
• Ahdistelua, häirintää ja huijauksia tai virtuaalisen omaisuuden anastamista
• Vakavissa tapauksissa nettikiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkkejä

Kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan sekä kiusatut että kiusaajat voivat kärsiä monenlaisista henkisen ja fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin sekä mielialan ongelmista. Empatian soveltaminen mediakasvatuksessa ja netissä toimiessa voi auttaa ymmärtämään moninaisuutta ja näkemään yhdistäviä tekijöitä erilaisten ihmisten välillä. Tämä voi osaltaan edistää myönteistä vuorovaikutusta ja rakentaa yhdenvertaisempaa nettikulttuuria.

Vihapuhe netissä

Lisääntynyt vihapuhe on muokannut keskustelukulttuuria kovemmaksi. Lapsen kanssa voi keskustella miten vihapuhe näkyy lasten käyttämissä medioissa ja keihin se liittyy? Vihapuheella on seurauksia sekä yksilöille, yhteisöille että yhteiskunnalle.  Miten vihapuhe voi vaikuttaa lapsen elämään?

Vihapuhe ei ole sama asia kuin vihainen puhe. Viha on tunne, jota saa tuntea, kuten mitä tahansa muutakin tunnetta. Vihapuhe ei ole sama asia kuin riita, kritiikki tai konflikti. Vihapuheen ja yksilöiden välisen riitelyn ero on, että vihapuheella alistetaan ja hiljennetään vihapuheen kohdetta. Vihapuhe on toiseuttavaa, eli sillä rakennetaan ja vahvistetaan tunnetta yhtäältä meistä ja toisaalta jostain ryhmästä toisina ja se näyttäytyy usein negatiivisena ja alistavana sisältönä, jota levitetään usein huumoriin vedoten, systemaattisena uhkailuna ja ahdisteluna.

Vihapuhujat pyrkivät usein hiljentämään vähemmistöjä ja niitä ryhmiä, joita arvostetaan vähemmän ja joilla on vähemmän yhteiskunnallista valtaa. Vihapuhe yhdistetään usein julkisuudessa rasistisiin mielipiteisiin ja maahanmuuton vastustamiseen, mutta vihapuhe voi kohdistua kehen tahansa ja mistä tahansa maailmankatsomuksesta tai ryhmäjäsenyydestä johtuen.

Kiusaaminen ja vihapuhe ovat läheisiä ilmiöitä, eikä niitä aina voi tai tarvitse erottaa toisistaan. Kiusaamiselle tyypillistä kuitenkin on, että se on ryhmäilmiö. Kiusaaminen liittyy ryhmän sisäiseen dynamiikkaan ja esimerkiksi ihmisten taipumukseen hakea korkeaa statusta ryhmän jäsenten silmissä. Kiusaaja saa vallantunnetta kiusaamalla. Vihapuhe taas on usein anonyymia ja pikemminkin yhteiskunnan rakenteisiin liittyvää, eikä vihapuheen tuottaja ole usein mitenkään tuttu vihapuheen kohteen kanssa. Vihapuhe usein kohdistuu yksilöön ryhmän edustajana.

• MLL:n Empatia netissä-mediakysely, 2018.
• MLL Nuortennetti. Nettikiusaaminen: Nettikiusaaminen – Nuortennetti
• MLL Vanhemmille. Nettikiusaaminen: Nettikiusaaminen – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
• Plan International Suomi, 2017. Vihapuheesta dialogiin – koulutusmateriaali vihapuheen vastaisille oppitunneille.
• Opetushallitus 2017. Opas demokraattisen osallisuuden vahvistamiseen, vihapuheen ja väkivaltaisen radikalismin ennaltaehkäisyyn.
• Koulukino 2016. Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot: http://www.koulukino.fi/ckfinder/userfiles/files/Disinformaatio%20vihapuhe%20ja%20mediakasvatuksen%20keinot_29_11_2016.pdf

Copyright 2020 Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Licensed under the Apache License, Version 2.0 (the ”License”);
you may not use this file except in compliance with the License.
You may obtain a copy of the License at http://www.apache.org/licenses/LICENSE-2.0

Unless required by applicable law or agreed to in writing, software
distributed under the License is distributed on an ”AS IS” BASIS,
WITHOUT WARRANTIES OR CONDITIONS OF ANY KIND, either express or implied.
See the License for the specific language governing permissions and
limitations under the License.