216. Stereotypiaseinä

200. Ryhmän toiminta

Tehtävä

Tunnistetaan, tunnustetaan ja työstetään stereotypioita.

Tila

Ryhmätyöskentelyn ja yhteisen keskustelun mahdollistava tila.

Tarvikkeet

Kyniä, fläppi- tai valkotaulu ja tarralappuja.

Kesto

15-45 min.

Ryhmän dynamiikkaRyhmäytyminen
7 - 9 luokatNuorisotyöToinen aste
  1. Kirjoita fläppipapereiden tai taulun yläosaan väljään riviin kuhunkin yksi alla olevista sanoista. Muuta sanoja ryhmän kokoonpano ja luonne huomioiden. On tärkeää, ettei valita kenellekään liian henkilökohtaisia asioita tai sanoja, jotka liittyvät teemoihin, jotka syystä tai toisesta herättävät ryhmässä erityisen paljon tunteita.
  2. Pyydä osallistujia kirjoittamaan tarralapuille kustakin sanasta ensimmäisenä mieleen ominaisuuksia. Kaikki aloittavat kirjoittamisen yhtä aikaa. Painota, että asian tulee olla ensimmäinen mieleen juolahtava ajatus ja tavoitteena on olla nopea.
  3. Kirjoitettuaan tarralaput, oppilas käy kiinnittämässä ne seinälle kunkin otsikon alle.
  4. Purkakaa harjoitus käymällä läpi otsikko kerrallaan, millaisia asioita kuhunkin sanaan on liitetty.

Taululle kirjoitettavat sanat:

  • poliitikko, tukioppilas, pankinjohtaja, amerikkalainen, jääkiekkoilija, feministi, isonen, pappi, taiteilija tms.

Keskustelukysymyksiä:

  • Miksi lappuihin on kirjoitettu kyseisiä asioita? Kuinka lappuihin kirjoitetut asiat tai mielikuvat ovat syntyneet?
  • Onko mediaympäristöillä ollut vaikutusta niihin asioihin, joita kirjoititte lappuihin?
  • Miksi kirjoitetut ominaisuudet kuvaavat mielestänne kyseessä olevaa ryhmää tai henkilöä? Miten paikkansa pitäviä uskotte ominaisuuksien olevan?
  • Milloin stereotypioista tulee kahlitsevia tai rajoittavia ja milloin ne puolestaan helpottavat elämää?
  • Mikä ero on stereotypialla ja ennakkoluulolla? Mistä ennakkoluulot syntyvät?

 

Taustaa

Helpottavat ja rajoittavat stereotypiat

Stereotypiat voidaan nähdä ennakkokäsityksinä, jotka ovat jäykistyneet paikalleen niin, ettei ihminen enää näe niiden läpi. Joskus ennakkokäsitykset voivat ovat ihmiselle avuksi, sillä todellisuutta on helpompi ymmärtää, jos tietoa voi kerätä yhteisten nimittäjien alle ja liittää uudet kokemukset jo olemassa olevaan tietoon.

Ennakkokäsitykset voivat olla myös vahingollisia. Ne voivat muuttuvat helposti rajoittaviksi ennakkoluuloiksi. Ennakkokäsitys muuttuu haitalliseksi ennakkoluuloksi silloin, jos ihminen pitää kiinni muodostamastaan stereotypiasta eikä kohtaa ihmistä itsenään vaan hänen viiteryhmästään muodostetun ennakkokäsityksen kopiona. Omat käsityksemme asioista suuntaavat tarkkaavaisuuttamme. Jos ennakkokäsityksemme jostakin ihmisestä on hyvin vahva, olemme taipuvaisia näkemään hänessä juuri sellaisia piirteitä kuin häneen kuvittelemme. Se osa käyttäytymisestä, joka ei tue stereotypiaa, voi jäädä helpommin huomiotta. Usein ennakkoluuloksi kutsutaan vihamielistä asennetta jotain ihmisryhmää kohtaan, mutta ne voivat olla myös positiivisia.

Usein saamme tiedon eri ihmisryhmistä tiedotusvälineiden tai kolmannen henkilön välittämänä. Stereotypioiden ongelmana onkin, että ylläpidämme niitä ihmisryhmistä, joista meillä on vähän todellista tietoa. Koko ryhmää koskevia yleistyksiä saatetaan tehdä vain yhden ryhmän jäsenen kohtaamisen, tv-dokumentin, nettikirjoituksen tai ystävämme kertoman pohjalta. Stereotypioiden kahlitsemina näemme yksilön yksipuolisesti ja arvioimme hänen ominaisuuksiaan ja toimintaansa hänen yhden ominaisuutensa tai piirteensä perusteella ja selitämme hänen käytöstään kuulumisella tiettyyn ryhmään. Tiettyyn ryhmään kuuluvat henkilöt ovat kuitenkin usein hyvin erilaisia, ja meillä jokaisella on monia meitä määritteleviä ominaisuuksia.

Kerro osallistujille

  • Ennakkokäsitykset auttavat meitä jäsentämään tietoa ja liittämään uutta tietoa jo olemassa olevaan. Ne ovat siis ajattelulle ja havaitsemiselle hyödyllisiä.
  • Stereotypiat ovat ennakkokäsityksiä, jotka ovat jäykistyneet paikalleen niin, ettei ihminen enää näe ennakkokäsityksiensä läpi. Ennakkokäsitys muuttuu haitalliseksi ennakkoluuloksi silloin, jos ihminen pitää kiinni muodostamastaan stereotypiasta eikä kohtaa ihmistä itsenään vaan hänen viiteryhmästään muodostetun ennakkokäsityksen kopiona.
  • Omia ennakkoluuloja ei tarvitse pelätä tai kieltää. Tärkeintä on oppia tunnistamaan ja tunnustamaan omat ennakkoluulonsa sekä olla valmis työstämään ja purkamaan niitä.