304. Seurataan liikettä
300. Kiusaamisen ehkäiseminen
Tehtävä
Havainnollistetaan epäsuoraa kiusaamista piirissä tehtävän harjoituksen avulla, jossa piirin keskellä olija yrittää arvata, kuka johdattelee muita piirissä olijoita.
Tila
Väljä tila, jossa mahtuu tekemään piirin.
Kesto
alle 15 min.
Osallistujat muodostavat suuren tiiviin piirin. Mikäli ryhmä on suuri, voi samaan tilaan muodostaa kaksi tai useampia piirejä niin, että yhdessä piirissä on noin 10 oppilasta. Jokainen ryhmä valitsee yhden henkilön, josta tulee ensimmäinen arvaaja. Arvaaja siirtyy seisomaan piirin keskelle ja sulkee silmänsä. Sillä aikaa piirissä seisojat päättävät äänettömästi, kuka heistä aloittaa liikkeen. Kun aloittaja on päätetty, arvaaja saa avata silmänsä. Aloittajaksi valittu henkilö aloittaa haluamansa liikkeen ja muut matkivat häntä. Liike voi olla esimerkiksi pieni käden heilautus, pään pyöritys tai sormien napsutus. Aloittaja yrittää välillä vaihtaa liikettä arvaajan huomaamatta. Muut piirissä olijat vaihtavat myös liikkeen samanlaiseksi. Liikkeet vaihtuvat niin kauan, kunnes arvaaja keksii, kuka liikkeet aloittaa. Sen jälkeen vaihdetaan arvaajaa ja valitaan äänettömästi uusi liikkeen aloittaja.
- Miksi luulette, että tämä harjoitus on valittu tehtäväksi käsiteltäessä kiusaamisen ehkäisyä?
- Kenellä oli leikissä eniten valtaa?
- Millaisia todellisia koulussa esiintyviä tilanteita harjoitus voisi kuvastaa?
Kiusaaminen jaetaan usein suoraan ja epäsuoraan kiusaamiseen. Suoraa kiusaamista on esimerkiksi fyysinen kiusaaminen (lyöminen, töniminen, tuuppiminen), haukkuminen tai omaisuuteen kohdistuvat teot. Epäsuora kiusaaminen voi olla esimerkiksi ilkeiden juorujen levittämistä tai ryhmän ulkopuolelle jättämistä. Nettikiusaaminen (cyberbullying) on tarkoituksellista ja toistuvaa harmin aiheuttamista toiselle netin, kännykän tai muiden elektronisten laitteiden avulla. Nettikiusaamisessa käytetään teknologiaa pilkkaamiseen, nöyryyttämiseen ja uhkailuun. Nettikiusaaminen kytkeytyy usein koulukiusaamiseen, joten sitä ei tulisi käsitellä erillisenä ilmiönä vaan osana koulukiusaamista.
Tukioppilaiden kanssa on olennaista pysähtyä miettimään, miltä tilanne kurjaa kohtelua kohtaavasta oppilaasta tuntuu ja miten tilannetta voisi helpottaa. Tutkimuksissa on esimerkiksi todettu yhteys kiusaamisen eri ilmenemismuotojen ja kiusaamisesta kertomisen välille. Fyysisestä kiusaamisesta kerrotaan useammin opettajalle tai vanhemmille kuin verbaalisesta tai epäsuorasta kiusaamisesta. Epäsuorasta kiusaamisesta voi olla vaikea kertoa aikuiselle, koska se ei jätä jälkeensä fyysisiä todisteita, kuten mustelmia tai rikkoutuneita tavaroita. Lisäksi oppilaan voi olla vaikea kuvata sitä, mitä oikeastaan on tapahtunut, kun kyse on pienistä hienovaraisista eleistä tai vuorovaikutusnormien rikkomisesta (kuten tervehtimättä jättämisestä). Kiusattu oppilas usein havaitsee epäsuoran kiusaamisen vaikutukset eli esimerkiksi sen, että kukaan ei halua olla hänen kanssaan, mutta ei välttämättä osaa kuvata sitä, mikä sai hänet tuntemaan olonsa loukatuksi
- Kiusaaminen voi saada monenlaisia muotoja. Yleisemmin kiusaamisen muotoja kuvataan jakamalla ne suoraan ja epäsuoraan kiusaamiseen.
- Kiusaamisen luokittelua tärkeämpää on kiinnittää huomiota siihen, miten toisten oppilaiden huonoa kohtelua voidaan ehkäistä ja millainen hyvää yhteishenkeä edistävä toiminta ottaa huomioon erilaiset tilanteet.
- Epäsuorasta kiusaamisesta on usein vaikeampi kertoa kuin suorasta. Joskus kiusatun oppilaan on vaikea kuvata, millä lailla häntä oikeastaan on kiusattu, jos kyse on pienistä hienovaraisista eleistä, vihjailuista ja ulkopuolelle jättämisestä
Lähteet:
Herkama S. 2012. Koulukiusaaminen. Loukkaavat vuorovaikutusprosessit oppilaiden vertaissuhteissa. Jyväskylä Studies in Humanities.
Salmivalli C. 2003. Koulukiusaamiseen puuttuminen. Kohti tehokkaita toimintamalleja.PS-kustannus.