608. Puhuva mieli
600. Hyvinvointitaidot
Tehtävä
Paritehtävän tavoitteena on konkretisoida mielen puheen vaikutusvaltaa sekä havainnollistaa sitä, miten voimme oppia etäännyttämään itseämme siitä havainnoivan näkökulman avulla.
Tila
Sali tai luokka, jossa mahtuu liikkumaan.
Kesto
15-30 min.
Kerro oppilaille: Valitse pari, jonka kanssa teet harjoituksen. Toinen parista leikkii puhuvaa mieltä, jonka tehtävänä on
1. Kommentoida kriittiseen ja lannistavaan tyyliin kaikkea, mitä toinen parista tekee. Puhuva mieli voi sanoa parilleen esimerkiksi, että ”Et pysty kävelemään, sillä jalkasi ovat liian painavat”. Toisen tehtävänä on vain liikkua tilassa ja keskittyä tekemään toisin kuin mitä puhuva mieli sanoo. Jos harjoitus toteutetaan liikuntatilassa, toiminta voi sisältää enemmän fyysistä aktiivisuutta, esimerkiksi hyppyjä ja kiipeilyä.
Purku: Miltä tuntui kuunnella kriittistä ja negatiivistä mieltä? Huomasitko, miten se vaikutti toimintaasi? Oliko helppoa vai vaikeaa keskittyä tekemään jotakin muuta?
2. Toistetaan sama, mutta puhuva mieli on sävyltään ja sisällöltään kannustava. Edelleen toinen parista pyrkii tekemään haluamiaan asioita, toisin kuin puhuva mieli sanoo.
Purku: Miltä tuntui kuunnella kannustavaa ja positiivista mieltä? Huomasitko, miten se vaikutti toimintaasi?
3. Toistetaan sama, mutta puhuva mieli on nyt sävyltään neutraali. Nyt tekijän roolissa oleva saa valita, toimiiko hän puhuvan mielen mukaisesti vai tekeekö oman ratkaisun. Esimerkiksi jos puhuva mieli antaa ohjeen seistä yhdellä jalalla, tekijä voi päättää, seisooko yhdellä jalalla vai jatkaako esimerkiksi kävelyä tai hölkkää.
Purku: Miltä tuntui, kun sai itse päättää, miten toimii?
4. Lopuksi vaihdetaan roolit toisin päin ja toistetaan kaikki vaiheet.
Purku: Millaisissa tilanteissa mielen puhe on kriittistä, entä neutraalia tai positiivista? Huomasitko, miten se vaikutti sinuun? Muistatko sellaisia tilanteita, joissa ajatukset ovat sanoneet ”sinusta ei ole tähän”, ja siitä huolimatta olet kyennyt tekemään oman valinnan esimerkiksi sen pohjalta, mitä todella itse haluat tai pidät tärkeänä.
Mielen puhe on joskus hyvin voimakasta ja sitä on vaikea sivuuttaa. Omat ajatukset eivät suinkaan aina ole faktoja siitä, miten asiat ovat. Kannattaa miettiä, miksi saattaa vaikkapa kuvitella,
että ei osaisi jotain uutta asiaa. Onko ehkä joskus aiemmin käynyt huonosti? Voit arvioida, pitäisikö samaa asiaa varoa tälläkin kertaa vai olisiko nyt kuitenkin mahdollisuus onnistua.
Katso kohdat ”Purku”. Loppukeskusteluna voi puhua siitä, miltä tehtävän tekeminen tuntui ja mitä ajatuksia oppilailla heräsi.
Joskus itselle tärkeitä asioita on vaikea toteuttaa. Fyysisiä esteitä voisivat olla esimerkiksi murtunut jalka, ympäristön asenteet tai raha. Ajattelutapoihimme liittyviä esteitä ovat tunne, että minusta ei ole johonkin tai en osaa, tai erilaiset epävarmuuden tunteet. Ajattelutavan tai mielen esteet ovat usein itselle hyvin uskottavia. Ajatukset ja tunteet (ns. mielen puhe) voivat olla sävyltään ja sisällöltään neutraaleja, myönteisiä tai kielteisiä. Kun mielen puhe on neutraalia tai myönteistä, toimintamme on usein sujuvaa, mutkatonta ja jatkuvaa. Usein mielen puhe sisältää kuitenkin myös kriittisiä ajatuksia ja tunteita, jotka estävät toimimasta. Kannattaa käsitellä mielen puhetta niin, että se ei estäisi meitä tekemästä haluamiamme asioita. Mielen puhe on lopulta vain ajatuksia ja tunteita – ei konkreettisia tai fyysisiä esteitä, minkä vuoksi siihen on mahdollista puuttua.
Olemme tottuneet järjestelemään ja hallitsemaan asioita arjessamme. Esimerkiksi omaa liikkumista voi kontrolloida liikuntaan liittyvien erilaisten sovellusten tai mittareiden avulla. Ajatusten ja tunteiden suhteen on kuitenkin huomattu, että mitä enemmän yritämme hallita tai kontrolloida tai estää jonkin ajatuksen mieleen tuloa, sitä enemmän se voimistuu ja vahvistuu. Tästä hyvä esimerkki on karkkilakko ja makeisiin liittyvän makeanhimon kontrollointiyritykset. Mitä enemmän yritämme olla ajattelematta asiaa, sitä enemmän meidän tekee usein mieli makeaa.