111. Omakuva
100. Tunne- ja vuorovaikutustaidot
Tehtävä
Pohditaan omaa itseä ja itselle tärkeitä asioita valmiin monistepohjan avulla.
Tila
Luokkahuone tai muu tila, johon tuolit saa rinkiin.
Tarvikkeet
Valmiiksi kopioidut monistepohjat kaikille.
Kesto
15-30 min.
Liitteet
Jaa jokaiselle monistepohja, jonka kysymykset ohjaavat pohtimaan omia tunteita, tarpeita, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Muistuta osallistujille, että kaikkiin kysymyksiin ei ehkä ole helppo vastata. On tärkeää, että tuntee omien vahvuuksien lisäksi myös omat heikkoudet ja huonot puolet ja oppii hyväksymään myös ne.
Kun kaikki ovat valmiita jaa osallistujat pienryhmiin, joissa käydään läpi muotokuvia. Kaikkia monisteeseen kirjoitettuja asioita ei ole tarpeen tuoda esiin, vaan jokainen saa omalta kohdaltaan miettiä, mitkä asiat haluaa jakaa oman ryhmänsä kanssa ja mitkä asiat haluaa jättää omaan pohdintaan.
- Miltä kysymyksiin vastaaminen tuntui ja miltä tuntui kertoa omista vastauksista muille?
- Millaisiin kysymyksiin oli helppo vastata? Mitä kysymyksiä joutui pohtimaan pidempään?
- Miksi omien onnistumisten ja haasteiden pohtiminen on välillä tarpeen?
Minäkäsitys vastaa kysymykseen, millainen olen. Itsetunto vastaa enneminkin kysymyksiin, miten suhtaudun itseeni tai miten paljon arvostan itseäni. Minäkäsitys ja itsetunto kehittyvät rinta rinnan. Ne saavat aineksia siitä, millaista palautetta eri elämäntilanteissa saamme toisilta, millaisia kokemuksia meillä on ja miten selviydymme niistä.
Itsetuntoa arvioidaan sillä, kuinka paljon hyviä ominaisuuksia yksilö itsessään näkee. Itsetunnoltaan vahvan ihmisen minäkuva on totuudenmukainen: kuvatessaan itseään hän tuo esiin ja arvostaa hyviä ominaisuuksiaan ja tunnistaa ja tunnustaa omat heikkoutensa. Itsetuntoon liittyy siis myös epäonnistumisten ja pettymisten sietäminen.
Itsetunnon pysyvyyttä voi havainnollistaa kuvittelemalla vauvan vippamukin, jota pitää pystyssä sen pohja. Jos lapsen käsi tönäisee sitä, se ei kaadu, vaan palaa heilahdellen takaisin vakaaksi. Myös itsetunto voi vaihdella ja heilahdella. Vaihtelu voi olla nopeita, lyhytkestoisia muutoksia tai hitaita, tietyllä aikavälillä tapahtuvia muutoksia. Perusitsetunto on kuitenkin vakaa. Terveeseen itsetuntoon liittyy positiivinen itsearvostus.
Nuoren kanssa on hyvä pohtia, mitkä ovat hänen vahvoja puoliaan ja missä asioissa hän tarvitsee erityisesti tukea. Itsetuntemus kasvaa kokemusten myötä, mutta sen kehittyminen vaatii myös sitä, että pysähtyy säännöllisesti pohtimaan, mitä on oppinut ja mitä tapahtunut asia merkitsee.
- Itsetunnoltaan vahvan ihmisen minäkuva on totuudenmukainen. Kuvatessaan itseään hän tuo esiin ja arvostaa hyviä ominaisuuksiaan ja tunnistaa ja tunnustaa omat heikkoutensa.
- Perusitsetunto on vakaa, mutta itsetunto voi vaihdella ja heilahdella eri elämäntilanteissa.
- Itsetuntemuksen kehittyminen vaatii reflektointia: on pysähdyttävä säännöllisesti pohtimaan, mitä on oppinut ja mitä tapahtunut asia meille merkitsee.
Lähteet:
Toivakka S. & Maasola M. 2012. Itsetunto kohdalleen.
Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. PS-Kustannus.