303. Neljä nurkkaa
300. Kiusaamisen ehkäiseminen
Tehtävä
Pohditaan omia kiusaamiseen ja koulussa viihtymiseen liittyviä asenteita väittämien avulla.
Tila
Väljä tila, jossa mahtuu liikkumaan.
Tarvikkeet
Väittämäluettelo (liite) ohjaajalle.
Kesto
15-30 min.
Liitteet
Kerro osallistujille, että jokainen koulutustilan nurkka vastaa mielipidettä väitteestä. Ensimmäinen nurkka vastaa mielipidettä ” täysin samaa mieltä”, toinen ”melko samaa mieltä”, kolmas ”melko eri mieltä” ja neljäs ”täysin eri mieltä”. Lue ääneen kiusaamiseen ja kouluhyvinvointiin liittyviä väittämiä (liite). Osallistujat menevät seisomaan siihen nurkkaan huonetta, joka vastaa parhaiten omaa mielipidettä. Jokaisen väittämän jälkeen saman nurkan valinneet keskustelevat hetken keskenään siitä, miksi he ovat valinneet juuri kyseisen nurkan. Kysy jokaisen väittämän kohdalla muutamalta oppilaalta, miksi hän on valinnut juuri kyseisen paikan.
Perusteluista keskustellaan yhdessä. Älä tuo taustatietoa tai tosiasioita mukaan keskusteluun, vaan nuorten omat mielipiteet ja ajatukset ovat keskeisiä. Osallistujat voivat vaihtaa nurkkaa toisia kuunneltuaan, jos jokin muu vaihtoehto tuntui tarkemmin ajateltuna oikeammalta.
- Millaisia tunteita harjoitus herätti?
- Olivatko valinnat vaikeita? Miksi?
- Perustuivatko keskustelussa käytetyt argumentit tosiasioihin vai tunteisiin?
- Kummanlaiset argumentit tehosivat paremmin?
- Olivatko esitetyt väitteet mielekkäitä?
- Oliko harjoituksesta hyötyä?
Kiusaaminen ilmiönä
Jokaisen kokemukset kiusaamisesta voivat olla hyvinkin erilaisia, joten myös käsitykset siitä, millaiset asiat katsomme kiusaamiseksi, voivat erota toisistaan. Sekä tutkimuksessa että kouluissa käyttöön vakiintuneen kiusaamisen määritelmän mukaan kiusaaminen on sitä,
- kun yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä.
- kun pahaa mieltä aiheuttavat joku tai jotkut, jo(i)ta vastaan kiusatun on vaikea puolustautua.
Kiusaamisen määritelmästä on hyvä keskustella yhdessä, jotta voidaan luoda yhteistä näkemystä siitä, millaisia toimia kiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan. Kuitenkin tiukka kiusaamisen määritelmä saattaa rajata ilmiön joitakin puolia pois. Jo kertaluonteinen tapahtuma voi aiheuttaa jossakin oppilaassa pitkäkestoista pelkoa. Kiusaamisesta keskusteltaessa on huomioitava yksilölliset kokemukset, vaikutukset ja seuraukset. Koulussa oppilasryhmän sosiaalinen kontrolli voi olla hyvinkin tiukkaa. Koska useimmat ryhmän jäsenet haluavat tulla hyväksytyiksi ryhmässä ja ovat ryhmästä riippuvaisia, ryhmässä on väistämättä yhdenmukaisuutta. Tästä syystä myös koulukiusaaminen saattaa yleistyä jossakin ryhmässä, vaikka sen jäsenet eivät muissa ryhmissään kiusaamista hyväksyisikään. Normit ja ryhmäpaine vaikuttavat merkittävästi toimintaan kiusaamistilanteissa. Joku oppilas voi esimerkiksi joutua naurunalaiseksi jostain pienestä asiasta. Oppilas saattaa jopa itsekin lyödä tilanteen leikiksi, vaikka asia tuntuisikin oikeasti ikävältä. Muut nuoret saattavat uskotella itselleen, että kyseessä on vain harmiton pilailu. Ryhmässä muodostuu helposti normeja, jotka sallivat kiusaamisen ja vähitellen kiusattu aletaan nähdä yhä kielteisemmässä valossa.
- Jokaisella on jonkinlainen käsitys siitä, mitä kiusaaminen on. Yksilölliset käsitykset voivat vaihdella suurestikin eri ihmisten välillä.
- Yhteistä kiusaamisen määritelmää tarvitaan, jotta voidaan pohtia yhteisesti keinoja kiusaamisen ehkäisyyn. Ilmiön määrittelyssä on hyvä huomioida yksilölliset kokemukset.
- Ryhmään muodostuu helposti normeja, jotka sallivat kiusaamisen. On tärkeää kiinnittää huomiota myös pieniin tekoihin ennen kuin tilanne kehittyy systemaattiseksi kiusaamiseksi.
Hamarus P. 2012. Haukku haavan tekee. Puututaan yhdessä kiusaamiseen. PS-Kustannus.
Sainio, M., Kaukiainen, A., Willför-Nyman, U., Annevirta, T., Pöyhönen, V., & Salmivalli, C. 2009.KiVa-koulu.
Opettajan opas yläkoululle. Turun yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksesta käytäntöön -julkaisusarja, 4.