502. Mitä rasismi on? Kokemukseni rasismista
500. Yhdenvertaisuus
Tehtävä
Toiminnallinen harjoitus, jossa pohditaan arkisia tilanteita, joissa kukin on nähnyt tai kuullut rasistista käytöstä tai syrjintää. Ymmärretään, mitä rasismilla tarkoitetaan ja mitä haittaa siitä on rasismin kohteille ja pohditaan omaa käytöstä yhdenvertaisuuden ja syrjinnän näkökulmasta.
Tila
Tila, jossa ryhmä mahtuu seisomaan rivissä.
Tarvikkeet
-
Kesto
15-30 min.
Kaikki asettuvat seisomaan riviin. Jos väite pitää omalla kohdalla paikkaansa, niin astutaan askel eteenpäin. Ennen seuraavaa väittämää kaikki palaavat takaisin riviin.
Astu askel eteenpäin, jos…
- olet kuullut jotakuta haukuttavan hänen ihonvärinsä takia.
- olet nähnyt netissä rasistisia kirjoituksia.
- olet nähnyt sosiaalisessa mediassa ilkeitä kommentteja maahanmuuttajista.
- sinuun on kohdistunut rasistisia puheita tai tekoja.
- olet ollut tilanteessa, jossa jotakuta kohtaan toimitaan epäkunnioittavasti, mutta et ole tiennyt, miten toimia.
- olet nähnyt halveksintaa viestiviä eleitä, jotka ovat mielestäsi olleet rasistisia.
- olet nähnyt väkivaltaista käyttäytymistä maahanmuuttajataustaista henkilöä kohtaan.
- olet nähnyt, että joku on suljettu ryhmän ulkopuolelle, koska hän ei ole kantasuomalainen.
- olet kuullut, että jonkun uskonnosta, maailmankatsomuksesta tai kansalaisuudesta on vitsailtu tai puhuttu halveksivaan sävyyn.
- olet joskus itse sanonut tai kommentoinut jotain rasistista.
- sinua on joskus loukattu tai kohdeltu jollain tavalla epäkunnioittavasti.
- olet nähnyt jotain henkilöä kiusattavan tai syrjittävän ja sinä tai joku muu on puuttunut tilanteeseen.
- Miltä tehtävä tuntui?
- Millaisissa tilanteissa osallistujat ovat kohdanneet haukkumista tai syrjivää käytöstä?
- Mitä rasismi on? Miten se ilmenee?
- Miksi joku käyttäytyy rasistisesti? Mitä on rasistisen käyttäytymisen taustalla?
- Miten rasismi vaikuttaa sitä kohdanneiden ihmisten elämään? Entä muihin ympärillä oleviin ihmisiin?
- Milllaisia asioita koulun tasa-arvosuunnitelmassa lukee yhdenvertaisuudesta?
- Miten tukioppilaat voivat puolustaa rasistismin kohteeksi joutunutta? Mitä he voivat käytännössä tehdä? Mitä tukea he tarvitsevat siihen koulun aikuisilta? Entä muilta oppilailta?
Tukioppilaat voivat vaikuttaa omalla esimerkillään ja toiminnallaan siihen, ettei kenenkään kotitausta, etninen tausta, ulkonäkö tai muu eroavuus vaikeuta pääsemistä osaksi ryhmää ja kouluyhteisöä. Tukioppilaat voivat näyttää muille mallia kummitunneilla, koulun käytävillä tai muissa tilanteissa levittämällä syrjinnän vastaista asennetta ja puhetapaa. Tukioppilaille voi neuvoa, millaisilla keinoilla syrjivään käyttäytymiseen ja puheeseen voi puuttua. On hyvä miettiä mahdollisimman konkreettisia tilanteita. Tukioppilas voi esimerkiksi mennä kiusatun viereen ja pyytää tätä mukaansa. Kiusaajalle voi sanoa, että ”älä viitsi, tuo ei ole kivaa”. Luokan WhatsApp-ryhmissä voi asiallisesti pyytää vihapuhujaa lopettamaan ja vastata rakentavasti ennakkoluuloisiin kommentteihin. Tukioppilaiden on tärkeä kertoa koulun aikuisille, jos he huomaavat syrjintää tai rasismia. Jos kyse on netissä tapahtuvasta rasismista tai vihapuheesta, henkilön voi ilmiantaa poliisin nettivinkkipalvelussa ja nettipalvelun ylläpitäjälle. Useimmilla ihmisillä on kokemusta loukkaavasta puheesta tai loukkaavasta kohtelusta. Toisaalta useimmilla on myös kokemusta tilanteista, joissa on tullut ystävällisesti ja myönteisesti kohdatuksi. Mitä eroa näillä kokemuksilla on? Millaista ilmapiiriä ne luovat? Oppilaiden omia kokemuksia kannattaa hyödyntää rasismin ja vihapuheen käsittelyssä ja keskusteluissa.
Ennakkoluuloksi kutsutaan käsitystä, joka on luotu ennen ihmiseen tai asiaan tutustumista. Ennakkoluulot juontavat usein juurensa tietämättömyyteen: kun emme tunne asian todellista laitaa, joudumme arvaamaan, olettamaan ja yleistämään. Usein ennakkoluulot kohdistuvat kokonaiseen ihmisryhmään, kuten kansallisuuteen, vähemmistöön, etniseen tai uskonnolliseen ryhmään. Ennakkoluulot voivat olla este tutustumiselle, toisen kunnioittamiselle tai keskinäiselle luottamukselle. Pahimmassa tapauksessa ennakkoluulot johtavat syrjintään ja rasismiin.
Stereotypialla tarkoitetaan yleistävää mielipidettä ryhmästä tai yksilöstä tietyn ryhmän jäsenenä. Laajoja, koko ihmisryhmää koskevia yleistyksiä saatetaan tehdä muutaman esimerkin pohjalta. Olipa stereotypia myönteinen tai kielteinen, henkilö nähdään yksipuolisesti, minkä takia hän jää vaille yhdenvertaista kohtelua. Stereotyyppisen ajattelun kyseenalaistaminen on tärkeää, sillä se voi altistaa kiusaamiselle, rasismille ja vihapuheelle.
Vihapuheella tarkoitetaan kaikkia ilmaisun muotoja, jotka levittävät, yllyttävät, edistävät tai oikeuttavat suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Vihapuhe pyrkii antamaan alentavan kuvan kohteestaan ja uhkaa kohteensa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. Vihapuheella pyritään hiljentämään vähemmistöjä ja ryhmiä, joilla on vähemmän yhteiskunnallista valtaa.
Rasismia on ihmisten tai ihmisryhmien asettaminen muita alempiarvoisempaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasistisen käytöksen ja vihapuheen taustalla on usein tiedon puutetta ja pelkoa, stereotyyppistä ajattelua, ennakkoluuloja ja välinpitämättömyyttä. Arjessa rasismi ilmenee loukkaavina tekoina: poissulkemisena, vihjailuna, nimittelynä, rasistisena vitsailuna, nöyryyttävänä suhtautumisena, halveksuntaa osoittavina ilmeinä, eleinä tai jopa väkivaltana.
- Rasismia on ihmisten tai ihmisryhmien asettaminen muita alempiarvoisempaan asemaan esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.
- Rasismin kohteeksi joutuminen vaikuttaa psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Rasismi voi johtaa muun muassa vaikeuksiin rakentaa positiivista minäkuvaa, tulevaisuuden mahdollisuuksien kaventumiseen, turvallisuuden tunteen vähenemiseen ja psyykkisiin oireisiin.
- Rasistisen käytöksen taustalla on usein tiedon puutetta, pelkoa, stereotyyppistä ajattelua tai ennakkoluuloja.
- Rasismi levittää vihamielistä ilmapiiriä ja vahingoittaa kohteidensa lisäksi koko yhteiskuntaa.
- Tukioppilastoiminnan tarkoituksena on luoda me-henkeä erilaisten ryhmien välille muun muassa järjestämällä toimintaa, joka mahdollistaa kohtaamisia ja tutustumista.
- Kaikilla ihmisillä on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi ilman pelkoa leimaamisesta tai lannistamisesta.