313. Mielikuvatarina: Tänään ruokalassa
300. Kiusaamisen ehkäiseminen
Tehtävä
Pohditaan kiusatun puolustamista.
Tila
Luokkatila, jossa tuolit saa rinkiin.
Tarvikkeet
Tänään ruokalassa -mielikuvatarina ohjaajalle
Kesto
15-30 min.
Liitteet
Lue osallistujille ääneen Tänään ruokalassa -tarina. Tarinassa ulkopuolinen henkilö seuraa sivusta, kuinka toinen oppilas menee väliin kiusaamistilanteeseen. Tarina herättää pohtimaan sitä, miksi joskus on vaikea asettua puolustamaan toista ja miksi kiusatun puolustaminen tuntuu olevan joillekin helpompaa kuin toisille.
- Miksi tarinan kertoja ei mennyt väliin, vaikka hän piti tyttöä kuvanneiden poikien toimintaa vääränä?
- Olisiko kiusaamisen kohteeksi joutunut tyttö omallakäytöksellään jotenkin voinut välttää tilanteen?
- Miksi luulette Katin puuttuneen tilanteeseen, vaikka kukaan muu ei puuttunut?
- Olisiko Kati hyvä tukioppilas? Entä tarinan kertoja?
- Miltä luulette, että kiusatusta tytöstä, Katista, tyttöä kiusanneista pojista ja tilannetta ulkopuolisena seuranneesta kertojasta tuntui tilanteen jälkeen?
- Voisiko vastaava tilanne tapahtua myös omassa koulussamme? Miten toimisitte itse vastaavassa tilanteessa?
Vaikka suurin osa oppilaista yleensä tuomitsee kiusaamisen ja kokee sen olevan väärin, vain osa uskaltaa asettua puolustamaan ja tukemaan kiusattua. Kiusaamiseen puuttuminen ei ole helppoa, sillä epävirallisia, kiusaamisen sallivia normeja rikkova oppilas asettaa omankin aseman ryhmässä kyseenalaiseksi. Tutkimuksen mukaan kiusatun puolustamiseen vaikuttavat sekä yksilön ominaisuudet että ryhmän ominaisuudet. Kiusattua ryhtyy todennäköisemmin puolustamaan empatiakykyinen oppilas, jolla on hyvä itsetunto. Kiusatun puolustaja on yleensä myös pidetty luokkatovereidensa keskuudessa. Myös pystyvyysuskolla, eli sillä, että puolustaja uskoo omiin kykyihinsä puolustaa toista, on suuri merkitys. Empatiakyvyn ja pystyvyysuskon lisäksi myös ryhmässä on oltava suotuisa ryhmähenki, jotta kiusatun puolustaminen onnistuu. Kolmasosa kiusatun oppilaan puolustamisesta selittyy ryhmän ominaisuuksilla ja kaksi kolmasosaa yksilön ominaisuuksilla. Luokissa, joissa oppilaat tulevat hyvin toimeen keskenään ja kokevat, että opettaja toimii kiusaamisen vähentämiseksi, puolustetaan enemmän. Tukioppilaiden kanssa on hyvä pohtia, mihin asioihin he voivat vaikuttaa, jotta kiusatun puolustaminen olisi helpompaa koko kouluyhteisössä.
- Vaikka suurin osa oppilaista yleensä tuomitsee kiusaamisen ja kokee sen olevan väärin, vain osa uskaltaa asettua puolustamaan ja tukemaan kiusattua.
- Moni asia vaikuttaa siihen, miten itse toimii kiusaamista nähdessään. Osa liittyy ryhmään, jossa kiusaamista tapahtuu, osa puolestaan yksilön omiin kykyihin.
- Tutkimuksen mukaan kiusatun puolustamista edistävät hyvä ryhmähenki, kyky asettua toisen asemaan, usko siihen, että omalla toiminnalla on merkitystä ja kiusattua oppilasta puolustavan oppilaan oma asema ryhmässä.
- Tukioppilaat voivat omalla esimerkillään luoda kouluun sellaista ilmapiiriä, jossa arvostusta saa nimenomaan kohtelemalla muita hyvin.
Pöyhönen V. 2013. Defending behavior in bullying situations. Turun yliopiston julkaisuja 367.