213. Mielikuvamatka 7.-luokkalaiseksi
200. Ryhmän toiminta
Tehtävä
Pohditaan ryhmään liittymistä muistelemalla omaa yläkoulun aloittamista mielikuvaharjoituksen avulla.
Tila
Luokkahuone tai muu rauhallinen tila.
Tarvikkeet
Mielikuvamatka 7.-luokkalaiseksi -teksti ohjaajalle.
Kesto
15-45 min.
Liitteet
- Johdata osallistujat mielikuvamatkalle tilanteeseen, jolloin on itse ollut 7.-luokkalainen ja aloittanut yläkoulun. On tärkeää luoda koulutustilaan rauhallinen ja kiireetön tunnelma. Rauhallinen musiikki ja valaistuksen himmentäminen auttavat.
- Puhu rauhallisesti ja pidä välillä taukoja, jotta mielikuville alkaa tulla tilaa. Ala lukea tarinaa vasta silloin, kun kaikki ovat löytäneen hyvän asennon. Tarinan (liitteenä) lukemiseen kuluu aikaa noin 10 minuuttia.
- Keskustelkaa tarinan jälkeen alla olevien kysymysten avulla.
- Mistä johtuu, että uuden aloittaminen usein jännittää? Millaisista asioista jännitys syntyy?
- Millaiset asiat vaikuttavat siihen, millaiseksi kokemus koulun alusta muodostuu?
- Miten tukioppilaat voisivat olla uusien 7.-luokkalaisten apuna ja tukena?
- Millaiset harjoitukset, tapahtumat ja tempaukset parhaiten tukisivat ryhmäytymistä?
Huom. Mielikuvaharjoittelu on erinomainen keino herätellä pohtimaan toisen lohduttamista ja tukemista. Menneisyyteen liittyviä mielikuvaharjoituksia tehtäessä on kuitenkin huomioitava, että oppilaalla saattaa olla negatiivisia kokemuksia, jotka mielikuvaharjoitus voi nostaa esiin. Ryhmä ja osallistujien tausta pitääkin tuntea hyvin ennen mielikuvaharjoituksen tekemistä.
Ryhmän aloitusvaihe on erityisen tärkeä. Uuden ryhmän aloittaminen on vaativa paikka sekä ryhmän jäsenille että ohjaajalle. Alkuvaiheessa ryhmän toimintaa kuvaa jännitys, hämmennys ja epätietoisuus. Ryhmän jäsenet hakevat paikkaansa ryhmässä ja luovat kuvaa siitä, millä tavalla nimenomaan kyseisessä ryhmässä ja yhteisössä on tapana toimia. Koulussa aloittavien oppilaiden mielessä vilisee monenlaisia kysymyksiä: Keitä tähän luokkaan kuuluu? Mikä on minun roolini ryhmässä? Millaisia ovat vanhempien luokkien oppilaat? Millainen käytös on hyväksyttävää? Tuntuuko yhdessäolo muiden kanssa mukavalta? Olenko riittävän hyvä?
Yläkoulun aloitusvaihe on merkityksellinen myös oppilaiden välisten ystävyyssuhteille. Yläkouluikäisillä yksinäisyys vahvistuu helposti pysyväksi. Siis jos nuori jää yläkoulussa ensimmäisen puolen vuoden aikana ilman kaveri- tai ystävyyssuhteita, hän on todennäköisesti yksinäinen myös tästä eteenpäin. Tästä syystä on tärkeää, että koulussa tarjotaan riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia tutustumiseen uuden lukuvuoden alkaessa. Ohjatuilla ryhmäyttämispäivillä ja -harjoituksilla tuetaan erityisesti niiden oppilaiden sosiaalisia suhteita, joilla on vaikeuksia
ryhmään liittymisessä ja ryhmässä toimimisen taidoissa.
Yhteisöllisyyden tunne vaikuttaa myönteisesti oppimiseen. Yhteisöllisessä koulussa jokainen voi tuntea olevansa ryhmässä enemmän kuin yksin. Yhteisöllisessä ajattelu- ja toimintakulttuurissa oppilaan omat tarpeet eivät määrää kaikkea, vaan hän välittää toisista ja kokee olevansa osa ryhmää. Ryhmän aloitusvaiheessa luodut mielikuvat ja kokemukset ryhmän toiminnasta vaikuttavat
ryhmän toimintaan pitkälle muovaten osallistujien asenteita ja tunnetta siitä, onko oma opiskeluryhmä viihtyisä ja turvallinen paikka olla.
- Ryhmän muodostumisen ja toiminnan kannalta aloitusvaihe on erityisen tärkeä. Aloitusvaiheessa ryhmän jäsenet hakevat paikkaansa ryhmässä ja luovat kuvaa siitä, millainen paikka oma luokka ja kouluyhteisö on. Alkuvaiheessa syntynyt asema ryhmässä on usein melko pysyvä.
- On hyvä pysähtyä miettimään, miltä ryhmän aloittaminen tuntui ja millaiset asiat mietityttävät yläkoulun alkaessa. Näin on helpompi pohtia, millaisin keinoin tukioppilaat voisivat parhaiten tukea koulunsa aloittavia.
Junttila N. 2010. Social competence and loneliness during the school years – Issues in assesment, interrelations and intergenerational transmission. Turun yliopisto.
Salovaara R. & Honkonen T. 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-Kustannus.