403. Apurit ja autettavat
400. Mediakasvatus
Tehtävä
Pohditaan, mitä tapahtuisi, jos kukaan ei puuttuisi nettikiusaamiseen.
Tila
Luokkatila, jossa mahtuu liikkumaan.
Kesto
15-30 min.
Jaa oppilaat neljän hengen ryhmiin. Jokaisesta ryhmästä yksi on apuri ja muut autettavia. Autettavat kulkevat tilassa silmät auki suoraan eteenpäin sinne, minne nenä osoittaa. Kun autettava törmää seinään, tuoliin tai toiseen autettavaan, hän jää kävelemään paikalleen. Hän pääsee jatkamaan matkaa vasta, kun apuri käy kääntämässä hänet pois esteestä. Jokainen apuri vapauttaa omia autettaviaan, jotka saattavat olla samanaikaisesti hyvin eri puolilla tilaa.
Aluksi kävellään tavallisesti. Toisessa vaiheessa kävellään äännellen ja äänien mukaisesti liikkuen. Kolmannessa vaiheessa astutaan pitkin askelein kuin portaita noustessa. Neljännessä vaiheessa liikutaan kyyryssä matalana, ettei pää osu kuvitteelliseen kattoon.
Harjoitus puretaan keskustelemalla, mitä tapahtuisi, jos kukaan ei puuttuisi netissä tapahtuvaan kiusaamiseen. Kerro nuorille, että hyvin usein kiusatun on vaikea kertoa kiusaamisesta muille, ja että hän on vähän kuin autettava tässä tehtävässä – muiden apua vailla, jotta pääsisi pois tilanteestaan.
- Miltä tuntui olla autettava?
- Entä auttaja?
- Miksi kiusaaminen voi tuntua helpommalta netissä kun kasvotusten?
- Millä tavalla voi toimia, jos törmää nettikiusaamiseen?
- Mitä voi tehdä itse?
- Mitä voi tehdä toisten kanssa?
Nettikiusaaminen on ilkeitä sanoja, ryhmän ulkopuolelle jättämistä, ahdistelua ja nimittelyä. Se on siis hyvin samanlaista kuin muukin kiusaaminen, mutta esiintyy vain erilaisessa ympäristössä. On todettu, että yleensä kiusattuja auttaa eniten se, että muut osoittavat tukea ja ymmärrystä kiusattua kohtaan.
Kiusaamistilanteissa muiden on helppo jäädä sivusta seuraajiksi, sillä tilanteisiin puuttuminen voi tuntua vaikealta. Tuen osoittaminen kiusatulle voi olla hyvinkin pieniä tekoja, kuten rohkaiseva hymy tai kuulumisten kysyminen. Tukea voi osoittaa myös verkossa esimerkiksi huomioimalla kiusattu henkilökohtaisella viestillä tai tykkäämällä kuvasta. Tuen osoittaminen voi olla jopa helpompaa netissä kuin koulun käytävillä, sillä siellä sen voi tehdä kiinnittämättä muiden huomiota. Usein kiusattu jätetään huomiotta auttamisen halusta huolimatta, sillä pelätään joutumista itse kiusatuksi.
Nettikiusaamiseen voi puuttua myös käyttämällä palveluiden tarjoamia teknisiä työkaluja. Näitä ovat esimerkiksi mustat listat ja estolistat, joilla estetään häiriköiden mahdollisuus ottaa yhteyttä. Häiriköinnistä ja kiusaamisesta voi ilmoittaa myös ylläpidolle. Nuorille kannattaa korostaa, että vain ylläpito näkee ilmiantajan ja ilmiannon tiedot eikä ilmiannon kohteelle koskaan kerrota, keneltä ilmoitus on tullut.
Usein kiusaamistilanteet liittyvät koulun arkeen, joten asiaa kannattaa selvittää koulussa oppilaita kuuntelemalla. Tukioppilaat toimivat suurena apuna kiusaamisen ehkäisemisessä. Kiusattujen voi olla vaikea kertoa tilanteestaan aikuisille. Tukioppilaat voivat osallistua avoimen kulttuurin sekä kiusaamisesta ja epäkunnioittavasta käyttäytymisestä kertomisen mahdollisuuksien luomisessa kouluun. Kiusattujen voi olla helpompi tuoda asia esiin, jos koulun vanhemmat oppilaat osoittavat tukeaan.
- Netissä tapahtuva kiusaaminen on usein jatkoa koulukiusaamiselle.
- Nettikiusaamista ei pidä sietää, vaan siihen pitää puuttua. Pienet teot, esimerkiksi kiusatun huomioiminen tai kuulumisten kysyminen joko koulussa tai nettiyhteisöissä voi auttaa ja viestii, ettei kiusaamista hyväksytä.
- Tukea voi osoittaa pienillä teoilla myös verkkoympäristöissä, esimerkiksi viestillä tai pienillä huomioimisilla sosiaalisissa medioissa.
Lähteet: Dobias B. & Horne A. & Jolliff D. & Nitza A. & Raczynski K. & Voors W. (2012): Empowering Teen Peers to Prevent Bullying. Research Press. Lundvall A. & Spišák S. (2012): Viisaasti verkossa. Opas tukioppilastoimintaan. MLL.