301. Minä meidän koulussa
300. Kiusaamisen ehkäiseminen
Tehtävä
Tutustutaan ja pohditaan pareittain asioita, jotka tekevät koulusta viihtyisän paikan.
Tila
Parityöskentelyn ja yhteisen keskustelun mahdollistava tila.
Tarvikkeet
Erivärisiä legoja tai paperisuikaleita pareiksi jakoa varten, tehtäväpaperit monistettuina parille.
Kesto
15-45 min.
Liitteet
- Jaa osallistujat satunnaisesti pareiksi käyttäen apuna esimerkiksi erivärisiä legopalikoita: samanvärisen legon saaneet muodostavat parin. Jokainen pari saa tehtäväpaperin, jossa on haastattelukysymyksiä siitä, millaiset asiat omassa koulussa koetaan mieluisina ja mitä taas pitäisi muuttaa. Osallistujat haastattelevat toisiaan vuoron perään niin, että kumpikin vastaa kaikkiin kysymyksiin.
- Haastattelun jälkeen oppilaat esittelevät vuoron perään parinsa koko ryhmälle. Esittelyssä kerrotaan muutamia asioita, joita haastattelussa oli tullut esiin. Esittelykierroksen jälkeen keskustellaan vielä yhteisesti siitä, millaiset asiat nousivat haastattelussa esiin kouluviihtyvyyttä edistävinä asioina.
- Millaisissa asioissa vastaukset ja mielipiteet olivat eniten samankaltaisia?
- Millaisissa asioissa nousi esiin eniten erilaisia mielipiteitä ja kokemuksia?
- Miltä tuntui kertoa omista tärkeiksi kokemistaan asioista toiselle haastattelun aikana?
Huom. Mikäli oppilaat eivät tunne toisiaan entuudestaan kovin hyvin, kannattaa ennen haastattelukysymyksiä tehdä muutamia koko ryhmän kanssa tehtäviä tutustumisharjoituksia ilmapiirin vapauttamiseksi ja luottamuksellisen ilmapiirin luomiseksi.
Koulussa vietettävä aika on lapsille ja nuorille kokonaisvaltaista elämää, ja opiskelun lisäksi koulu täyttää monia elämän tarpeita. Koulun opetussuunnitelman mukainen opiskelu on vain osa niitä toiveita ja odotuksia, joita nuoret kouluun vietettävään aikaan liittävät. Hoikkala ja Paju (2013) ovat nimenneet oppilaiden välillä tapahtuvan eriasteisen ”häslingin” kioskitoiminnaksi, joka merkitsee oppilaille asemien järjestelyä ja varmistelua. Koulu on nuorten toiminta-areena, jota ei voi ymmärtää tarkastelemalla vain oppitunteja.
Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on ollut viime vuosina kouluviihtyvyyden häntäpäässä. Tutkimusten mukaan viihtyvyys heikkenee koko peruskoulun ajan, tytöillä kuitenkin vähemmän kuin pojilla. Viihtyminen koulussa on kuitenkin tärkeä mittari, sillä se vaikuttaa voimakkaasti koulumenestykseen ja jatko-opintoihin sijoittumiseen. Kiusaamisen seurauksena estetään jonkun oppilaan sosiaalisten suhteiden rakentumista.
Tukioppilaiden kanssa on hyvä käydä läpi niitä asioita, jotka tekevät koulusta itselle mieluisan paikan. Heitä voi herättää huomaamaan, miten suuresti ystävien kanssa yhdessä olo ja yhdessä tekeminen vaikuttavat kouluviihtyvyyteen. Tukioppilaat voivat pohtia, onko koulussa jotain erityisiä paikkoja tai tilanteita, joissa tehdään näkyväksi jonkun jääminen ryhmän ulkopuolelle. Voisivatko tukioppilaat kenties omalla toiminnallaan murtaa jotain vakiintuneita toimintatapoja, niin että kaikki voivat osallistua?
- Koulu on tärkeä paitsi oppimispaikkana myös sosiaalisten suhteiden kannalta. Kavereiden kanssa yhdessäolo muodostaa suuren osan siitä, mikä tekee opiskelusta hauskaa.
- Kiusaamisen seurauksena estetään jonkun oppilaan sosiaalisten suhteiden rakentumista. Koulussa viihtymättömyydellä saattaa olla pitkäaikaiset seuraukset muun muassa jatko-opintojen kannalta. Kaikilla on oikeus turvalliseen ja viihtyisään oppimisympäristöön.
Lähteet:
Haapaniemi R. & Raina L. 2014. Rakenna oppiva ryhmä.
Pedagogisen viihtymisen käsikirja. PS-Kustannus.
Hoikkala T. & Paju P. 2013. Apina pulpetissa: Ysiluokan yhteisöllisyys. Gaudeamus.
Honkonen & Salovaara: Rakenna hyvä luokkahenki.