Lämmitellään, luodaan ryhmään hauskaa tunnelmaa ja samalla suunnata ajatukset tunteisiin kivi-sakset-paperi-leikkiä varioivalla kilpailulla.

Tutustutaan tunnetta ilmaiseviin käsitteisiin sekä lisätään oppilaiden sanastoa, jolla kuvata omia tunteita parityöskentelyn avulla.

Harjoitellaan omien tunteiden tunnistamista pohtimalla eri paikkoihin liittyviä tunteita.

Huomataan erilaisten tunteiden suuri määrä sekä tunnistetaan ja nimetään omia tunteita itsenäisesti pohdiskellen ja ryhmäkeskustelulla.

Vahvistetaan itsetuntemusta ja ryhmähenkeä pohtimalla pienryhmissä jokaisen ryhmäläisen omia vahvuuksia ja ryhmän yhteisiä vahvuuksia.

Vahvistetaan itsetuntemusta ja ryhmähenkeä vaihtelemalla ryhmäläisten kanssa ominaisuuksista kertovia kortteja. 

Harjoitellaan toiseen ihmiseen keskittymistä, yhteistyötä, sanatonta viestintää ja toisen kohtaamista seuraamalla pareittain toisen liikkeitä peilikuvana.

Tutustutaan ja vapautetaan tunnelmaa harjoitellen samalla toisen kohtaamista pareittain.

Vahvistetaan itsetuntoa kertomalla itsestä ja omasta persoonasta eri näkökulmista.

Pohditaan omaa itseä ja itselle tärkeitä asioita valmiin monistepohjan avulla.

Pohtimaan tunnereaktioita ja niiden seurauksia esimerkkitilanteiden avulla.

Pohditaan yhdessä tai pienryhmissä, mitä kunnioittaminen on ja miten ottaa toiset huomioon.

Harjoitellaan pareittain kuuntelemista ja huomataan kuuntelemisen merkitys sekä koetaan, miltä tuntuu tulla kuulluksi.

Harjoitellaan puolensa pitämistä pareittain.

Harjoitellaan sanatonta viestintää ja toisen kohtaamista piirissä tehtävän leikin avulla.

Harjoitellaan positiivista palautteen vastaanottamista ja antamista pienryhmissä.

Havaita ainutlaatuisuuksia ja huomata kuinka hienoa on olla omanlaisensa.

Tutustua muihin ryhmäläisiin ja tuoda esiin ryhmäläisten samanlaisia ja erilaisia ominaisuuksia tuolileikin avulla.

Tutustutaan muihin ryhmäläisiin ja ollaan vuorovaikutuksessa kaikkien kanssa.

Ryhmäydytään ja huomataan mikä meitä yhdistää ja erottaa.

Pohditaan itsenäisesti sekä pienryhmätyöskentelyn avulla omaa sosiaalista verkostoa ja sitä, millaiset ryhmät ovat itselle merkityksellisiä, innostavia ja tukea tuovia.

Määritellään yhteisesti omien kokemusten kautta, millainen on toimiva ja hyvä ryhmä.

Tehdään erilaisten väittämien avulla näkyväksi, miten eri tavalla ryhmän jäsenet kokevat oman ryhmänsä.

Havainnollistetaan roolien merkitystä ryhmässä rakentamalla pienryhmissä sanomalehtiä ja maalarinteippiä käyttäen mahdollisimman tukeva tuoli.

Harjoitellaan yhdessä toimimista ja ongelmanratkaisua rakentamalla paperitorni.

Tarkastellaan ryhmään syntyneitä rooleja sosiometristen valintojen avulla valitsemalla joukosta henkilö, johon ohjaajan sanoma väittämä sopii omasta mielestä parhaiten.

Mietitään itselle ominaista tyyliä ohjata ryhmää ja omia vahvuuksia ohjaajana rakentamalla oma ohjaajakollaasi.

Pohditaan ryhmään liittymistä muistelemalla omaa yläkoulun aloittamista mielikuvaharjoituksen avulla.

Kevennetään tunnelmaa ja pohditaan ryhmään syntyneitä normeja erilaisia tervehtimistapoja käyttämällä.

Pohditaan omaa toimintaa ryhmässä ja ryhmäpaineen vaikutusta neuvottelemalla pienryhmissä siitä, millainen olisi yhteinen varustelista autiolle saarelle.

Tunnistetaan, tunnustetaan ja työstetään stereotypioita.

Pohditaan omia kiusaamiseen ja koulussa viihtymiseen liittyviä asenteita ja keskustellaan niistä parin kanssa sekä yhteisesti vastaamalla kiusaamiseen liittyviin väittämiin.

Pohditaan omia kiusaamiseen ja koulussa viihtymiseen liittyviä asenteita väittämien avulla. 

Havainnollistetaan epäsuoraa kiusaamista piirissä tehtävän harjoituksen avulla, jossa piirin keskellä olija yrittää arvata, kuka johdattelee muita piirissä olijoita.

Kokeillaan miltä tuntuu joutua toisten suoran häirinnänteon kohteeksi estelemällä piirin keskellä olijaa pääsemään pois piiristä.

Pohditaan erilaisten nettikiusaamistilanteiden haitallisuutta ja ratkaisuehdotuksia niihin. 

Ideoidaan yhdessä ja harjoitellaan erilaisia keinoja tukea kiusattua ja osoittaa empatiaa.

Pyritään yhteistä haastetta ratkaisemalla mahtumaan ryhmänä mahdollisimman pieneen tilaan.

Pohditaan lyhytfilmin avulla kiusatun puolustamista.

Havainnollistetaan toiset huomioivan käytöksen merkitystä ja vastuunottoa liikkumalla koulutustilanteessa ohjaajan ohjeiden mukaisesti.

Harjoitellaan keskittymistä ja yhdessä toimimista siirtämällä palloa ringissä eteenpäin koskematta siihen käsillä.

Pohditaan kiusatun puolustamista.

Läppä lentää on 4. - 9. -luokille suunnattu peli, jonka avulla voi pohtia reilua valintoja digitaalisissa ympäristöissä

Pohditaan median ja internetin roolia omassa elämässä lähtemällä mielikuvitusmatkalle omaan arkipäivään.

Keskustellaan nettikiusaamiseen liittyvistä asioista ja pohditaan, miten kiusaamista voisi ennaltaehkäistä. Keskustelun herättäjänä toimii video, jossa oppilaat kertovat aikuisille nettikiusaamistilanteista.

Pohditaan, mitä tapahtuisi, jos kukaan ei puuttuisi nettikiusaamiseen.

Pohditaan nettiä mielipiteen esittämisen ja vaikuttamisen kanavana.

Etsitään ja arvioidaan erilaisia nettivaikuttamisen keinoja.

Luodaan pelisäännöt hyvälle verkkokäyttäytymiselle.

Pohditaan jokapäiväisiä netinkäyttötilanteita ja niihin liittyviä valintoja.

Pohditaan, millaiset asiat saavat tuntemaan olon tervetulleeksi reaali- ja verkkomaailman yhteisöissä.

Pohditaan omia yhteisöjä verkossa ja sen ulkopuolella sekä yhteisöjen muodostumista ja sosiaalisten suhteiden solmimista.

#parastameillä-videotyöpajoissa “leikitään” tubettamista. Se on moderni roolileikki nuorille tutulla alustalla. Leikkimällä oppii tärkeitä taitoja, kuten kykyä kuvitella, joka on kaiken luovuuden lähtökohta.

Tarkastellaan omaa mediankäyttöä kelloharjoituksen avulla.

Keskustellaan erilaisista pelaamiseen liittyvistä säännöistä ja pohditaan mitä hyötyä säännöistä on esimerkkisääntöjen avulla.

Pohditaan videon avulla, miten netissä voi osoittaa empatiaa.

Tunnistetaan ja nimetään erilaista loukkaavaa kohtelua.

Pohditaan kuvien käyttöä koulun yhteishengen lisäämiseksi ja tehdään omat meemit.

Kuvat ovat tapa ilmaista itseään ja joskus asioita on helpompi sanoa kuvalla kuin tekstillä. Kuva voi kuitenkin kertoa huomaamatta enemmän asioita kuin haluaisi. Tehtävässä harjoitellaan Nuortennetin testin avulla tunnistamaan hyvän kuvan ominaisuuksia.

Pohditaan videoiden julkaisemiseen liittyviä näkökulmia ja analysoidaa tubettajien toimintatapoja.

Tutustutaan myönteiseen nettikulttuuriin ja osallistutaan Nuortennetin sisältöihin.

Liikutaan janalla netinkäyttöön ja netissä tapahtuvaan kiusaamiseen liittyvien väittämien mukaan

Jutellaan netinkäytön herättämistä ajatuksista ja tunteista hymiöiden avulla

Ideoidaan ja keskustellaan pienryhmissä erilaisia keinoja tehdä pieniä empaattisia tekoja verkossa ja kasvokkain

Käsitellään myönteisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia nuorten suosimissa nettipalveluissa

Käsitellään nettikiusaamisen syitä ja seurauksia pienryhmissä piirrettävän puun avulla

Työskennellään nuorten käyttämiin sosiaalisen median kanaviin liittyvien esimerkkitapausten parissa ja etsitään ratkaisuja kiperiin nettitilanteisiin ja nettikiusaamiseen

Pohditaan videon avulla, miten omasta hyvinvoinnista voi huolehtia digiajassa.

Pohditaan videon avulla, miten hyvinvointia ja myönteistä vuorovaikutusta voi rakentaa peleissä ja niiden ulkopuolella.

Pohditaan videon avulla millaisia mahdollisuuksia digitaalisuus voi tuoda vuorovaikutukseen ja miten media näyttäytyy kotona.

DIGIFIT-treeniharjoitusten avulla tarkastellaan mediankäytön vaikutuksia omaan hyvinvointiin ja kokeillaan erilaisia tapoja vähentää digitaalista kuormitusta ja tykyttävää teknostressiä.

Pohditaan ja keskustelleen videon avulla mitä algoritmit ovat ja miten ne vaikuttavat mediankäyttöömme.

Keskustellaan videon avulla seksuaalisesta häirinnästä ja pohditaan, miten nuori voi toimia, jos kohtaa häirintää.

Tutustutaan ja keskustellaan digihyvinvointibingoruudukon avulla ryhmän jäseniin sekä digihyvinvointiin liittyviin näkökulmiin.

Pohditaan ja keskustellaan bingoruudukon avulla nettikiusaamiseen ja loukkaavaan kohteluun liittyvistä näkökulmista.

Oppituntimallin tavoitteena on tukea tasapainoista ja hyvinvointia tukevaa mediankäyttöä sekä vahvistaa mediavälitteisissä kohtaamisissa tarvittavia media- ja vuorovaikutustaitoja.

Oppituntimallin tavoitteena on tukea toisia kunnioittavaa mediankäyttöä sekä vahvistaa mediavälitteisissä kohtaamisissa tarvittavia media- , tunne-, ja vuorovaikutustaitoja.

Oppituntimallin tavoitteena on tukea hyvinvointia edistävää mediankäyttöä sekä kiinnittää huomiota arjen hyvinvoinnin peruspilareihin, riittävään nukkumiseen ja liikuntaan

Oppituntimallin tavoitteena on auttaa tunnistamaan miten omaa ja muiden hyvinvointia ja myönteistä vuorovaikutusta voi rakentaa digitaalisissa peleissä ja niiden ulkopuolella.

Pohditaan ja keskustellaan minkälaiset asiat mediankäytössä voivat lisätä tai vähentää mielen hyvinvointia pelaamalla DIGIFIT-kirppua.

Keskustella vihapuheesta ja vastapuheesta. Pohtia jokaisen vastuuta toimia digiympäristöissä rakentavasti ja muita kunnioittaen.

Oppituntimallin tarkoituksena on syventää vihapuheen vaikutusta netissä ja luokassa ja antaa tapoja ennaltaehkäistä vihapuhetta.

Keskustella lasten ja nuorten mediankäytöstä ja perheen yhteistä pelisäännöistä muiden vanhempien kanssa.

Kuunnella podcast nettirikoksista ja keskustella aiheesta pari- tai pienryhmissä

Pohditaan reilua ja kunnioittavaa kohtaamista somessa ja digipeleissä 5. - 9.-luokkalaisten kanssa

Pysähdy, pohdi ja puhu - vaaralliset somehaasteet on oppimateriaali, joka on suunnattu 7.–9.-luokille ja teemakokonaisuudeksi nuorisotyöhön turvallisen somenkäytön käsittelyyn.

Keskustelutehtävässä pohditaan, miten vihapuhe ilmenee arkitilanteissa ja miten se vaikuttaa vihapuheen kohteeseen, puhujaan ja muihin ihmisiin. Pohditaan sitä, miten omaa puhetapaa voi korjata ja miten voi puuttua tai reagoida kuullessaan epäasiallista puhetta.

Pohditaan turvallista ja myönteistä ilmapiiriä sekä toisten kunnioittavaa kohtaamista.

Harjoitellaan rakentavaa mielipiteen ilmaisua, toisen kuuntelemista ja pyrkimistä toisen mielipiteen ymmärtämiseen. Oppilaat ymmärtävät, miten tärkeää on, että oma ja toisen näkemys tulee kuulluksi.

Pohditaan ryhmissä miellekartan avulla, millaisia hyviä vaikutuksia on yksilölle itselleen ja hänen ympärillä oleville ihmisille, jos ryhmässä on hyvä olla. Entä mitä vaikutusta on sillä, jos ei koe olevansa tervetullut, eikä pääse osaksi ryhmää.

Eläydytään tilannekuvausten avulla uuteen ympäristöön tutustuvien kokemuksiin.

Oppilaat asettuvat pakolaisnuoren asemaan ja ymmärtävät, miksi omasta maasta voi joutua lähtemään. Luetaan kahden pakolaisnuoren tarinat. Eläydytään heidän asemaansa ja pohditaan, miten muut oppilaat voivat tukea tulijaa.

Eläytyä toisen ihmisen elämäntilanteeseen roolileikin avulla.

Oppilaat toteuttavat matalan kynnyksen harjoituksia, johoihin kuka tahansa voi osallistua.

1. Oppilas ymmärtää vihapuheen vaikutuksen ihmiseen ja ihmisryhmiin. 2. Oppilas tutustuu vastapuheen periaatteisiin. 3. Oppilas huomaa kuinka sosiaalisen median kampanjat syntyvät ja vaikuttavat.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on konkretisoida jonkin tilanteen herättämiä ajatuksia ja kehollisia reaktioita ja niiden yhteyttä käyttäytymisen valintoihin.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on itselle tärkeiden asioiden kirkastaminen ja havainnollistaminen.

Korttitehtävän tavoitteena on itselle tärkeiden asioiden kirkastaminen ja havainnollistaminen.

Piirrostehtävän tavoitteena on hyvinvoinnin kokonaisuuden kirkastaminen.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on hyvään elämään liittyvien tekojen ja valintojen pohdinta.

Parikeskustelun tavoitteena on hyvinvoinnin tekojen konkretisointi arjessa.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on kontrollointipyrkimysten havainnollistaminen.

Paritehtävän tavoitteena on konkretisoida mielen puheen vaikutusvaltaa sekä havainnollistaa sitä, miten voimme oppia etäännyttämään itseämme siitä havainnoivan näkökulman avulla.

Mielikuva- ja kirjoitusharjoituksen tavoitteena on konkretisoida mielen puheen vaikutusvaltaa sekä havainnollistaa sitä, miten voimme oppia etäännyttämään itseämme siitä havainnoivan näkökulman avulla.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen havainnoimalla omaa hengitystä.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen eri aistien (tunto-, kuulo-, hajuaisti) avulla.

Pallohieronnan tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen tuntoaistin avulla.

Liikunnallisen tietoisuusharjoituksen tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen liikkeen avulla.

Liikunnallisen tietoisuusharjoituksen tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen liikkeen avulla.

Harjoituksen tavoitteena on havainnollistaa tietoista syömistä ja siihen liittyvää kokemusta vastakohtana ei-tietoiselle ja automaattiselle syömiselle.

Tutustutaan koulun omiin tukipalveluihin sekä paikallisiin ja valtakunnallisiin tukipalveluihin pohtimalla ja MLL:n Nuortennettiä (nuortennetti.fi) hyödyntämällä.

Tutustua Seppo-pelin kautta mitä on suostumuksellisuus, mitä ottaa huomioon, jos joku pyytää alaston kuvia ja kuinka toimia, jos kuvat leviävät netissä.

Tutustutaan vapaaehtoistoimintaan tuottamalla mediasisältöjä Nuortennettiin