Tutustutaan tunnetta ilmaiseviin käsitteisiin sekä lisätään oppilaiden sanastoa, jolla kuvata omia tunteita parityöskentelyn avulla.

Vahvistetaan itsetuntemusta ja ryhmähenkeä pohtimalla pienryhmissä jokaisen ryhmäläisen omia vahvuuksia ja ryhmän yhteisiä vahvuuksia.

Vahvistetaan itsetuntemusta ja ryhmähenkeä vaihtelemalla ryhmäläisten kanssa ominaisuuksista kertovia kortteja. 

Harjoitellaan toiseen ihmiseen keskittymistä, yhteistyötä, sanatonta viestintää ja toisen kohtaamista seuraamalla pareittain toisen liikkeitä peilikuvana.

Tutustutaan ja vapautetaan tunnelmaa harjoitellen samalla toisen kohtaamista pareittain.

Vahvistetaan itsetuntoa kertomalla itsestä ja omasta persoonasta eri näkökulmista.

Pohditaan omaa itseä ja itselle tärkeitä asioita valmiin monistepohjan avulla.

Pohtimaan tunnereaktioita ja niiden seurauksia esimerkkitilanteiden avulla.

Pohditaan yhdessä tai pienryhmissä, mitä kunnioittaminen on ja miten ottaa toiset huomioon.

Harjoitellaan pareittain kuuntelemista ja huomataan kuuntelemisen merkitys sekä koetaan, miltä tuntuu tulla kuulluksi.

Harjoitellaan puolensa pitämistä pareittain.

Harjoitellaan sanatonta viestintää ja toisen kohtaamista piirissä tehtävän leikin avulla.

Ideoidaan pienryhmissä erilaisia konkreettisia keinoja, joiden avulla tukioppilaat voivat lisätä koulun arkeen myönteistä vuorovaikutusta.

Harjoitellaan positiivista palautteen vastaanottamista ja antamista pienryhmissä.

Tutustutaan muihin ryhmäläisiin ja tuodaan esiin jokaisen erilaisia ominaisuuksia kertomalla vuorollaan jotain itsestä.

Tutustua muihin ryhmäläisiin ja tuoda esiin ryhmäläisten samanlaisia ja erilaisia ominaisuuksia tuolileikin avulla.

Tutustutaan muihin ryhmäläisiin ja ollaan vuorovaikutuksessa kaikkien kanssa.

Tuodaan esille moninaisuutta ja vahvistetaan ryhmähenkeä pohtimalla jokaisen erilaisia ominaisuuksia ja ryhmän yhteisiä ominaisuuksia.

Pohditaan itsenäisesti sekä pienryhmätyöskentelyn avulla omaa sosiaalista verkostoa ja sitä, millaiset ryhmät ovat itselle merkityksellisiä, innostavia ja tukea tuovia.

Määritellään yhteisesti omien kokemusten kautta, millainen on toimiva ja hyvä ryhmä.

Tehdään erilaisten väittämien avulla näkyväksi, miten eri tavalla ryhmän jäsenet kokevat oman ryhmänsä.

Havainnollistetaan roolien merkitystä ryhmässä rakentamalla pienryhmissä sanomalehtiä ja maalarinteippiä käyttäen mahdollisimman tukeva tuoli.

Vahvistetaan ryhmän luovuutta ja yhteishenkeä ja havainnollistetaan roolien merkitystä ryhmässä rakentamalla pienryhmissä paperiarkeista mahdollisimman korkea torni. 

Tarkastellaan ryhmään syntyneitä rooleja sosiometristen valintojen avulla valitsemalla joukosta henkilö, johon ohjaajan sanoma väittämä sopii omasta mielestä parhaiten.

Pohditaan ryhmään liittymistä muistelemalla omaa yläkoulun aloittamista mielikuvaharjoituksen avulla.

Pohditaan omaa toimintaa ryhmässä ja ryhmäpaineen vaikutusta neuvottelemalla pienryhmissä siitä, millainen olisi yhteinen varustelista autiolle saarelle.

Pohditaan omia kiusaamiseen ja koulussa viihtymiseen liittyviä asenteita ja keskustellaan niistä parin kanssa sekä yhteisesti vastaamalla kiusaamiseen liittyviin väittämiin.

Havainnollistetaan epäsuoraa kiusaamista piirissä tehtävän harjoituksen avulla, jossa piirin keskellä olija yrittää arvata, kuka johdattelee muita piirissä olijoita.

Pyritään yhteistä haastetta ratkaisemalla mahtumaan ryhmänä mahdollisimman pieneen tilaan.

Havainnollistetaan toiset huomioivan käytöksen merkitys liikkumalla koulutustilanteessa ohjaajan ohjeiden mukaisesti.

Harjoitellaan keskittymistä ja yhdessä toimimista siirtämällä palloa ringissä eteenpäin koskematta siihen käsillä.

Liitetään tukioppilaiden toiminta koulun muuhun kiusaamisen vastaiseen työhön laatimalla kirje opettajille ja oppilashuoltoryhmälle.

Vahvistetaan itsetuntemusta pohtimalla omia vahvuuksia ja esittelemällä niitä muille.

Tukioppilaspuun avulla hahmotetaan tukioppilastoiminnan kokonaiskuvaa, pohditaan tukioppilastoiminnan tavoitteita ja arvioidaan, onko toiminta tavoitteiden mukaista.

Tavoitteena on pohtia sivustakatsojan roolia ja vastuuta kiusaamistilanteessa.

Suunnitellaan koulurauhapäivä omalle koululle. Tavoitteena kiinnittää huomio toiset huomioivaan käyttäytymiseen.

Tavoitteena huomata keinoja, joilla voi tukea koulunvaihtajaa.

Läppä lentää on 4. - 9. -luokille suunnattu peli, jonka avulla voi pohtia reilua valintoja digitaalisissa ympäristöissä

Tarkastellaan koulun kiusaamisen vastaista suunnitelmaa oppilaiden osallisuuden näkökulmasta työpajassa.

Pohditaan miten toimia tukioppilaana, jos huomaa kiusaamistilanteen.

Tehtävässä tehdään kaksi testiä, joiden avulla pohditaan miten toimia jos huomaa kiusaamista tai rikoksen.

Pohditaan median ja internetin roolia omassa elämässä lähtemällä mielikuvitusmatkalle omaan arkipäivään.

Keskustellaan nettikiusaamiseen liittyvistä asioista ja pohditaan, miten kiusaamista voisi ennaltaehkäistä. Keskustelun herättäjänä toimii video, jossa oppilaat kertovat aikuisille nettikiusaamistilanteista.

Pohditaan, mitä tapahtuisi, jos kukaan ei puuttuisi nettikiusaamiseen.

Suunnitellaan projekti, jossa kerätään tietoa nuorten netinkäytöstä oppilailta sekä koulun aikuisilta ja kerrotaan kyselyn tuloksista.

Pohditaan nettiä mielipiteen esittämisen ja vaikuttamisen kanavana.

Pohditaan jokapäiväisiä netinkäyttötilanteita ja niihin liittyviä valintoja.

Pohditaan, millaiset asiat saavat tuntemaan olon tervetulleeksi reaali- ja verkkomaailman yhteisöissä.

Pohditaan omia yhteisöjä verkossa ja sen ulkopuolella sekä yhteisöjen muodostumista ja sosiaalisten suhteiden solmimista.

Ideoidaan ja suunnitellaan koko koulun yhteistä, myönteistä nettikulttuuria edistävää toimintaa verkossa.

Pohditaan myönteisen nettikulttuurin edistämistä ja ehdotetaan yhteistyön aloittamista jonkin toisen koulun oppilaiden kanssa.

Pohditaan omien valintojen vaikutusta verkkoyhteisöissä ja mitä kaikkea hyvillä teoilla voi saada aikaan.

Rohkaistaan oppilaita pohtimaan omaa toimintaansa niin verkossa kuin reaalimaailmassa peilaamalla sitä tukioppilastoiminnan tavoitteisiin.

5. ja 6. vuosiluokille suunnatulla oppitunnilla ja välitunti-ideoilla tuetaan kasvokkaisissa ja mediavälitteisissä kohtaamisissa tarvittavia media- ja vuorovaikutustaitoja sekä rakennetaan koulun yhteisöllisyyttä.

Keskustellaan mediataidoista ja tunnistetaan erilaisia netinkäyttötapoja piirroshahmojen avulla.

Tarkastellaan omaa mediankäyttöä kelloharjoituksen avulla.

Keskustellaan erilaisista pelaamiseen liittyvistä säännöistä ja pohditaan mitä hyötyä säännöistä on esimerkkisääntöjen avulla.

Eläydytään erilaisiin mediankäyttötilanteisiin ryhmätehtävällä.

Pohditaan videon avulla, miten netissä voi osoittaa empatiaa.

Tunnistetaan ja nimetään erilaista loukkaavaa kohtelua.

Suunnitellaan mediaan liittyvä mielipidekysely kummitunnille.

Pohditaan kuvien käyttöä koulun yhteishengen lisäämiseksi ja tehdään omat meemit.

Tutustutaan pelien ikärajamerkintöihin ja pohditaan ikärajojen merkitystä.

Kuvat ovat tapa ilmaista itseään ja joskus asioita on helpompi sanoa kuvalla kuin tekstillä. Kuva voi kuitenkin kertoa huomaamatta enemmän asioita kuin haluaisi. Tehtävässä harjoitellaan Nuortennetin testin avulla tunnistamaan hyvän kuvan ominaisuuksia.

Pohditaan videoiden julkaisemiseen liittyviä näkökulmia ja analysoidaa tubettajien toimintatapoja.

Tutustutaan myönteiseen nettikulttuuriin ja osallistutaan Nuortennetin sisältöihin.

Liikutaan janalla netinkäyttöön ja netissä tapahtuvaan kiusaamiseen liittyvien väittämien mukaan

Ideoidaan ja keskustellaan pienryhmissä erilaisia keinoja tehdä pieniä empaattisia tekoja verkossa ja kasvokkain

Käsitellään myönteisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia nuorten suosimissa nettipalveluissa

Käsitellään nettikiusaamisen syitä ja seurauksia pienryhmissä piirrettävän puun avulla

Työskennellään nuorten käyttämiin sosiaalisen median kanaviin liittyvien esimerkkitapausten parissa ja etsitään ratkaisuja kiperiin nettitilanteisiin ja nettikiusaamiseen

Pohditaan videon avulla, miten omasta hyvinvoinnista voi huolehtia digiajassa.

Pohditaan videon avulla, miten hyvinvointia ja myönteistä vuorovaikutusta voi rakentaa peleissä ja niiden ulkopuolella.

Pohditaan videon avulla millaisia mahdollisuuksia digitaalisuus voi tuoda vuorovaikutukseen ja miten media näyttäytyy kotona.

DIGIFIT-treeniharjoitusten avulla tarkastellaan mediankäytön vaikutuksia omaan hyvinvointiin ja kokeillaan erilaisia tapoja vähentää digitaalista kuormitusta ja tykyttävää teknostressiä.

Keskustellaan videon avulla turvallisesta netinkäytöstä ja siihen liittyvistä asioista ja pohditaan, miten nuori voi toimia, jos kohtaa netissä ikävää käytöstä tai häirintää.

Pohditaan ja keskustelleen videon avulla mitä algoritmit ovat ja miten ne vaikuttavat mediankäyttöömme.

Keskustellaan videon avulla seksuaalisesta häirinnästä ja pohditaan, miten nuori voi toimia, jos kohtaa häirintää.

Tutustutaan ja keskustellaan digihyvinvointibingoruudukon avulla ryhmän jäseniin sekä digihyvinvointiin liittyviin näkökulmiin.

Pohditaan ja keskustellaan bingoruudukon avulla nettikiusaamiseen ja loukkaavaan kohteluun liittyvistä näkökulmista.

Oppituntimallin tavoitteena on tukea tasapainoista ja hyvinvointia tukevaa mediankäyttöä sekä vahvistaa mediavälitteisissä kohtaamisissa tarvittavia media- ja vuorovaikutustaitoja.

Oppituntimallin tavoitteena on tukea toisia kunnioittavaa mediankäyttöä sekä vahvistaa mediavälitteisissä kohtaamisissa tarvittavia media- , tunne-, ja vuorovaikutustaitoja.

Oppituntimallin tavoitteena on tukea hyvinvointia edistävää mediankäyttöä sekä kiinnittää huomiota arjen hyvinvoinnin peruspilareihin, riittävään nukkumiseen ja liikuntaan

Oppituntimallin tavoitteena on auttaa tunnistamaan miten omaa ja muiden hyvinvointia ja myönteistä vuorovaikutusta voi rakentaa digitaalisissa peleissä ja niiden ulkopuolella.

Mietitään, millaiset keskusteluryhmissä annetut kommentit ovat asiallisia. Tavoitteena huomata tulkinnan vaikeus, kun kommentoijan ilmeitä ja eleitä ei näe.

Keskustella vihapuheesta ja vastapuheesta. Pohtia jokaisen vastuuta toimia digiympäristöissä rakentavasti ja muita kunnioittaen.

Oppituntimallin tarkoituksena on syventää vihapuheen vaikutusta netissä ja luokassa ja antaa tapoja ennaltaehkäistä vihapuhetta.

Pohditaan reilua ja kunnioittavaa kohtaamista somessa ja digipeleissä 5. - 9.-luokkalaisten kanssa

Toiminnallinen harjoitus, jossa pohditaan arkisia tilanteita, joissa kukin on nähnyt tai kuullut rasistista käytöstä tai syrjintää. Ymmärretään, mitä rasismilla tarkoitetaan ja mitä haittaa siitä on rasismin kohteille ja pohditaan omaa käytöstä yhdenvertaisuuden ja syrjinnän näkökulmasta.

Keskustelutehtävässä pohditaan, miten vihapuhe ilmenee arkitilanteissa ja miten se vaikuttaa vihapuheen kohteeseen, puhujaan ja muihin ihmisiin. Pohditaan sitä, miten omaa puhetapaa voi korjata ja miten voi puuttua tai reagoida kuullessaan epäasiallista puhetta.

Saada tietoa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta ja purkaa heihin liittyviä myyttejä.

Pohditaan, miten voidaan luoda ympärille myönteistä ilmapiiriä ja toimia hyväksyvästi ja kunnioittavasti toisia kohtaan. Oppilaat ymmärtävät, että omalla toiminnalla on vaikutusta ympärillä oleviin ihmisiin.

Harjoitellaan rakentavaa mielipiteen ilmaisua, toisen kuuntelemista ja pyrkimistä toisen mielipiteen ymmärtämiseen. Oppilaat ymmärtävät, miten tärkeää on, että oma ja toisen näkemys tulee kuulluksi.

Pohditaan ryhmissä miellekartan avulla, millaisia hyviä vaikutuksia on yksilölle itselleen ja hänen ympärillä oleville ihmisille, jos ryhmässä on hyvä olla. Entä mitä vaikutusta on sillä, jos ei koe olevansa tervetullut, eikä pääse osaksi ryhmää.

Eläydytään tilannekuvausten avulla uuteen ympäristöön tutustuvien kokemuksiin.

Oppilaat asettuvat pakolaisnuoren asemaan ja ymmärtävät, miksi omasta maasta voi joutua lähtemään. Luetaan kahden pakolaisnuoren tarinat. Eläydytään heidän asemaansa ja pohditaan, miten muut oppilaat voivat tukea tulijaa.

Pohditaan syrjintää sisältäviä tilanteita koulussa ja harjoitellaan draaman keinoin epäkunnoittavaan ja syrjivään kohteluun puuttumista.

Oppilaat toteuttavat matalan kynnyksen harjoituksia, johoihin kuka tahansa voi osallistua.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on itselle tärkeiden asioiden kirkastaminen ja havainnollistaminen.

Korttitehtävän tavoitteena on itselle tärkeiden asioiden kirkastaminen ja havainnollistaminen.

Piirrostehtävän tavoitteena on hyvinvoinnin kokonaisuuden kirkastaminen.

Parikeskustelun tavoitteena on hyvinvoinnin tekojen konkretisointi arjessa.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on kontrollointipyrkimysten havainnollistaminen.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen havainnoimalla omaa hengitystä.

Mielikuvaharjoituksen tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen eri aistien (tunto-, kuulo-, hajuaisti) avulla.

Pallohieronnan tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen tuntoaistin avulla.

Harjoituksen tavoitteena on havainnollistaa tietoista syömistä ja siihen liittyvää kokemusta vastakohtana ei-tietoiselle ja automaattiselle syömiselle.

Eläydytään koulua vaihtavan oppilaan ajatuksiin ja tunteisiin kokoamalla ryhmissä hänen mahdollisia ajatuksiaan ajatuskupliin.

Harjoitellaan draaman avulla, miten kouluun tuleva uusi oppilas otetaan vastaan.

Tutustutaan ryhmissä näyttelykävelyn avulla viiteen erilaiseen koululaisen sisäilmasta oireiluun liittyvään pulmaan.