Vilma-hoitaja ei hätkähdä lapsen itkupotkuraivareita
Vilma Räty tienaa lasten hoitajana lisätuloja opintojensa ohessa.
Kun lapsi saa itkupotkuraivarit, Vilma Räty harvemmin hätkähtää. Hänellä on pitkää pinnaa ja konstit saada kiukkuinen pikkuinen rauhoittumaan.
– Useimmiten auttaa, kun kiinnittää lapsen huomion johonkin muuhun asiaan. Vähitellen kiukku laantuu.
Vilma Räty, 21, toimii neljättä vuotta MLL:n lasten hoitajana. Perhe kutsuu hoitajan kotiinsa, kun vanhemmilla tai vanhemmalla on menoja – harrastuksia, lääkärikäynti, tai vain tarve hengähtää hetki.
Opiskelijalle se on täydellinen työ: ei vaadi kovin pitkällistä koulutusta, työajat ja työmäärän voi päättää itse ja työstä saa pienen palkan.
Helsinkiläinen Räty opiskelee kansanopistossa politiikan tutkimuksen linjalla ja suunnittelee saman alan yliopisto-opintoja. Hän kävi MLL:n hoitajakurssin jo asuessaan Rovaniemellä.
Lasten hoitaminen on Rädylle tuttua. Hänellä on viisi vuotta nuorempi pikkuveli ja 17 vuotta nuorempi siskopuoli. Hän on tottunut hoitamaan pieniäkin vauvoja.
– Kun olin lapsi, meillä kävi MLL:n hoitaja. Siitä jäi hyviä muistoja, ja siksi innostuin mukaan toimintaan nyt itsekin.
Kun vanhemmalle on huikattu heipat eteisessä, ohjelmassa on ihan tavallisia puuhia. Käydään ehkä leikkipuistossa, leikitään, askarrellaan. Vanhimmat hoidettavat lapset ovat alakouluikäisiä. Perheen teinit eivät kuulu hoitajan vastuulle.
– Lapset odottavat hoitajaa tosi innoissaan. Se tuntuu mukavalta. Kerrankin yksi tyttö sanoi, että vanhemmat eivät ehdi tarpeeksi leikkiä, kun heidän pitää katsoa uutisia, siivota, tehdä ruokaa… Lista jatkui pitkään. Minä olen vain lapsia varten, vanhemmilla on luonnollisesti muitakin velvollisuuksia.
MLL:n lasten hoitajien ja hoitajia palkkaavien perheiden käytössä on sähköinen välitysjärjestelmä. Hoitajat merkitsevät sinne ajat, jolloin ovat käytettävissä, ja perheet voivat etsiä sopivaa hoitajaa toivomaansa ajankohtaan.
– Järjestelmä uusittiin pari vuotta sitten, ja se on todella kätevä.
Tutuksi tulleiden perheiden kanssa Räty viestittelee keikoista suoraan ja merkitsee sovitut keikat järjestelmään. Hoitajilla ei ole pakollista minimituntimäärää.
Räty tekee yhden tai kaksi keikkaa viikossa, yhteensä korkeintaan 10 tuntia. Yhden tutuksi tulleen perheen lapsia hän käy hoitamassa joka toinen lauantai.
Lasten hoitajien koulutuksessa käydään läpi lapsen hyvään hoivaan liittyen myös ensiaputaitoja ja turvallisuusasioita.
– Ihan perusteista lähdetään, eli siitä, että vauvaa ei koskaan saa jättää yksin. Opimme myös, millaiset leikit ovat tyypillisiä ja sopivia minkäkin ikäisille lapsille ja minkä kokoinen haava vaatii tikkausta, Vilma Räty kertoo esimerkkejä.
Hoitajat allekirjoittavat sitoumuksen, johon kuuluu vaitiolovelvollisuus. Ulkopuolisille ei kerrota mitään, mistä perheen voi tunnistaa.
MLL järjestää hoitajilleen maksuttomia lisäkoulutuksia silloin tällöin. Räty on piakkoin menossa ensiaputaitoja syventävään koulutukseen. Aiemmin hän kävi koulutuksen, joka käsitteli erityislasten hoitamista.
– Tykkään olla lasten kanssa. Lapset ovat avoimia, ja heillä on hauskoja juttuja. Tämä on hyvää vastapainoa opiskelulle, jossa joutuu pohtimaan asioita analyyttisesti. Vielä joskus haluaisin omia lapsia, Räty sanoo.
Uusia puolia itsestä. Lasten kanssa toimiminen opettaa pitkäpinnaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Epätoivo ei iske ihan pienestä.
Kukin tyylillään. Omaa arvomaailmaa ei ole fiksua tuputtaa lapsille tai heidän perheilleen. Aina mennään vanhempien ohjeiden mukaan.
Erilaisia pienestä pitäen. Me ihmiset olemme erilaisia. Jo pienistä vauvoista huomaa eroja. Jotkut reagoivat herkemmin yllättäviin ääniin, kuten koiran haukkuun leikkipuiston laidalla.
Lasten hoitajat helpottavat perheiden arkea. He ovat vähintään 16-vuotiaita, vastuuntuntoisia, lasten kanssa puuhaamisesta kiinnostuneita ihmisiä. Hoitajaksi voi hakeutua osallistumalla lastenhoitokurssille, jossa perehdytään mm. lapsen perushoitoon, tarpeisiin ja kehitysvaiheisiin.
Hoitajan työnantajana toimii perhe ja maksaa hänelle palkan. Hoitajia on kunnissa, joissa kunta tukee MLL:n lastenhoitopalvelua. Koulutusta järjestävät MLL:n piirit, joista saa lisätietoa.
Juttu julkaistu Lapsemme 4/2020 -lehdessä.
Anu Kylvén
Kirjoittaja
Tomi Nuotsalo
Valokuvaaja