Odotettavissa lähivuosina: sopeutumista ja uusia mahdollisuuksia

Satavuotiaan MLL:n suurimpia vahvuuksia on ollut kyky tunnistaa muutoksia ja reagoida niihin. Millaisia ilmiöitä nopeasti muuttuvassa maailmassa on meneillään ja miten niihin voi vaikuttaa?

Vuosi 2019 saatetaan myöhemmin nimetä vuodeksi, jolloin maailma laajasti heräsi ilmastonmuutokseen. Koululaisten toistuvat ja näkyvät ilmastomielenosoitukset olivat tärkeä osa herätystä. Lasten ja nuorten huoli siitä, millaisen maailman he meiltä perivät, on tullut selväksi ja se on otettava vakavasti.

Tarve muuttaa sekä politiikkaa että kulutustottumuksia on ymmärretty. Jo nyt on näkyvissä merkkejä kasvissyönnin yleistymisestä, kierrätyksen tehostumisesta ja matkailun suuntautumisesta uusiin kohteisiin. Nykyistä suruttoman kuluttamisen kulttuuria voi olla myöhemmin hyvin vaikea jälkipolville selittää tai itsekään ymmärtää.

Suomessa lähivuosien suurimmat muutokset liittynevät väestöön. Syntyvyys on laskenut vuosi toisensa perään koko 2010-luvun. Viime vuonna syntyi vain 45 600 vauvaa, kaksi tuhatta vähemmän kuin toissa vuonna. Merkkejä suunnan kääntymisestä ei ole näkyvissä.

Lasten väheneminen vaikuttaa monella tavalla etenkin harvaanasutuilla alueilla. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen verkosto harvenee joillakin alueilla merkittävästi. Kun veronmaksajien määrä laskee, palveluja on vaikea pitää hyvällä tasolla, mikä taas on omiaan kiihdyttämään väen muuttoa kasvukeskuksiin. Pitenevät välimatkat vaikuttavat myös järjestöjen toimintaan.

Suomen syntyvyysluvut olisivat vielä karummat, ellei meillä olisi maahanmuuttajaperheitä. Uusimman tilaston mukaan joka seitsemäs lapsi syntyy ulkomailta muuttaneelle äidille. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla jopa joka neljäs. Osuus on kasvanut nopeasti viime vuosina.

Suomi tarvitsee kipeästi työntekijöitä, joten maahanmuuttoa on helpotettava. Asiasta käydään varmasti tiukkaa poliittista keskustelua, mutta ilman uusia suomalaisia nykyistä palvelurakennetta ei ole mahdollista ylläpitää. Tulijoiden kotiutumisen tukemisessa tarvitaan monen tahon yhteistyötä.

Optimisti sanoo, että lasten määrän vähentyessä lasta kohti varatut voimavarat ovat isommat ja voimme nykyistä paremmin varmistaa, että jokainen lapsi saa riittävän tuen kasvuunsa ja kehitykseensä. On kuitenkin myös mahdollista, että voimavaroja kutistetaan ikäluokkien pienenemisen tahdissa tai jopa enemmän. Pahimmillaan eri ikäryhmien tarpeet nähdään vastakkaisina ja keskenään kilpailevina, vaikka esimerkiksi lapsille turvallinen elinympäristö on yleensä hyvä kaikenikäisille.

Lasten määrän vähentyessä kokemus lasten kanssa olemisesta lyhenee ja harvinaistuu. Samalla ymmärrys lasten kehityksestä ja tarpeista voi heikentyä. Vaikka lasten määrä kutistuisi, on koko yhteiskunnan etu säilyttää ymmärrys lapsuuden merkityksestä ja varmistaa, että pystymme pitämään hyvän huolen kaikista lapsista.

Tekniikka ja erilaiset digipalvelut ovat jo nyt osa elämäämme eikä kehitys ole hidastumassa, päinvastoin. Samalla moni kantaa huolta tulevaisuuden työpaikoista. Osa nykyisistä työtehtävistä varmasti katoaakin, koska tekoäly on joissakin tehtävissä ihmiseen nähden ylivoimainen.

Ihmisellä on kuitenkin ominaisuuksia, joita robotti ei pysty korvaamaan. Nuori futuristi Perttu Pölönen on yksi niistä, jotka neuvovat vahvistamaan erityisesti inhimillisiä taitoja. Hänen tulevaisuuden lukujärjestyksessään on ongelmanratkaisutaitoja, improvisaatiota, etiikkaa ja moraalista rohkeutta, tarinankerrontaa ja kriittistä tulkintaa. Näiden taitojen opettamista voi lämpimästi kannattaa, sillä niistä ei varmasti ole kenellekään haittaa, mutta niistä voi olla lapselle arvaamattoman paljon hyötyä.

Parhaimmillaan ihmisen ja koneen vahvuudet voivat yhdistyä ratkomaan niin sanottuja ilkeitä ongelmia ja keksimään keinoja, joilla voidaan lisätä hyvinvointia ja vähentää samaan aikaan luonnon kuormitusta.

Verkostoitumisen sanotaan olevan yksi isoista ilmiöistä lähitulevaisuudessa. Yhdessä kehittäminen ja uudet yllättävätkin kumppanuudet yleistyvät. Kehitystä tukee nopea tiedonkulku ja erilaiset työkalut, jotka mahdollistavat laajojen joukkojen keskustelut.

Toivottavasti kaksikymmenlukua kuvataankin myöhemmin kekseliäisyyden, verkostojen ja tiivistyneen kansainvälisen yhteistyön aikana. Se tosin edellyttää, että omia kuplia uskalletaan puhkoa ja erottavien asioiden sijaan etsitään yhteisiä nimittäjiä. Esimerkiksi kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelun tilalle toivoisi syntyvän yhdessä kehiteltyjä ideoita, joilla erilaiset elämäntavat olisivat jatkossakin mahdollisia.

Muutosten ristiaallokossa, jollaisena lähivuodet voivat näyttäytyä, ajelehtiminen ei-toivottuun suuntaan on mahdollinen riski. Siksi on tärkeää muistaa, että muutosten suuntaan vaikuttaminen ei ole vain päättäjien vaan myös yritysten ja kansalaisten käsissä. Jokainen ostopäätös on mahdollisuus vaikuttaa talouteen. Jokaiset vaalit ovat mahdollisuus vaikuttaa politiikkaan.

Sosiaalinen media on tehnyt tiedon levittämisen ja keskusteluun osallistumisen helpoksi ajasta ja paikasta riippumatta. Nykyisten järjestöjen ja kansalaistoiminnan rinnalla saatetaan hyvinkin nähdä yhä enemmän uusia vaikuttamisryhmiä ja kansanliikkeitä, joiden tavoitteet voivat olla hyvin monenlaisia ja keskenään ristiriitaisia.

Tulevaisuus on aina epävarmaa ja siksi myös innostavaa. Muuttuvassa maailmassa aikuisten tehtävä on tarkastella asioita myös lasten ja nuorten näkökulmasta, kuunnella heidän ajatuksiaan ja varmistaa, että lasten oikeudet toteutuvat kaikissa olosuhteissa.

Ihmisoikeussopimuksissa turvataan ihmisille tärkeitä oikeuksia. Ihmisoikeudet ovat paitsi oikeuksia myös yhteisiä arvoja ja periaatteita. Niissä on sekä oikeudellinen että moraalinen ulottuvuus. Kestävä ja johdonmukainen hyvinvointipolitiikka nojaa ihmisoikeuksiin ja niiden aktiiviseen toteuttamiseen. MLL:n vaikuttamistyö perustuu lasten, nuorten ja perheiden ihmisoikeuksien edistämiseen.

MLL:n ja muiden lapsi- ja perhejärjestöjen vahvasti ajama ja nyt valmisteilla oleva kansallinen lapsistrategia luo pohjaa kestävälle lapsia ja perheitä koskevalle politiikalle. Lapsistrategian kantavana ajatuksena on sen perustuminen ihmisoikeuksille. Ihmisoikeudet haastavat pohtimaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Millä keinoin koulukiusaamista voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin? Mitä tulisi vähentää lapsiperheköyhyyttä? Miten vammaisten lasten kuulemista palveluissa voitaisiin parantaa? Millä keinoin lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa ilmasto- ja ympäristöasioihin voitaisiin vahvistaa? Miten perheiden ja vanhemmuuden tukea voitaisiin parantaa?

Viime aikoina on kannettu aiheellisesti huolta alenevasta syntyvyydestä. Paljon on ollut puhetta yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyden lisäämisestä. Vähemmän on pohdittu sitä, voiko yhteiskunta olla lapsi- ja perhemyönteinen, jos se ei arvosta ja kannusta vanhempia.

Suomalaista keskustelua tuskin voi voi kutsua vanhempia arvostavaksi ja kannustavaksi. Julkisessa keskustelussa on tapana eri tavoin lytätä vanhempia. Vanhemmuuden sanotaan olevan hukassa. Vanhemmat ovat uusavuttomia tai ainakin curling-vanhempia. Lasten ongelmista puhuttaessa syyttävä sormi löytää aina vanhemmat, heidän toimintansa tai toimimattomuutensa. Vanhempia mollaava puhe korostaa suomalaisessa yhteiskunnassa muutoinkin vahvaa yksinpärjäämisen kulttuuria.

MLL:n viestinä on vanhempien arvostaminen ja kannustaminen sekä vanhemmuuden tukemisen tärkeys. Vanhemmat tarvitsevat ja ovat aina tarvinneet ydinperheen ulkopuolista tukea ja apua. Vanhemmuus ei ole yksilölaji.

Juttu on julkaistu Lapsemme 1/2020 -lehdessä.

Liisa Partio

Entinen viestintä- ja varainhankintajohtaja

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Antti Yrjölä

Kuvittaja