MLL on läpi historiansa ottanut kantaa ja vaikuttanut lasten oloihin

Ankaraa kirjoituskoneen paukuttamista, kokouksia, kannanottoja, tempauksia… Aktiivinen vaikuttaminen lasten puolesta on aina ollut tärkeä osa MLL:n työtä. Se on vaatinut rohkeutta ja sitkeyttä, mutta tuottanut myös tulosta.

Kun MLL perustettiin, Suomi oli 2-vuotias. Voimavaroja uudella valtiolla oli vähän, tehtävää valtavasti. Vaikka liittokin oli alussa pieni, se otti reippaasti vastuuta. MLL:n vaikuttajat istuivat valtion komiteoissa kirjoittamassa kansallisia ohjelmia ja uusia lakeja.

Ensimmäinen lapsia koskeva laki koski oppivelvollisuutta ja tuli voimaan 1921. Lastensuojelulakia valmisteltiin vuoteen 1937 asti. Valmistelussa lain henki muuttui rankaisevasta suojelevaksi, mihin oma vaikutuksensa oli nuorisotyöhön ja suojelukasvatukseen perehtyneellä MLL:n kansliapäällikkö Erik Mandelinilla.

MLL teki pitkään omaa työtään valtion rinnalla, julkista valtaa tukien. Koska MLL halusi, että apu on kaikkien perheiden saatavilla, se koulutti lastenhoitajia ja terveyssisaria, joita osastot palkkasivat, usein yhdessä kuntien kanssa. Vaikuttamista tarvittiin, että kunnanisät saatiin uskomaan palkkaamisen hyöty.

Vähitellen julkisen sektorin kyky ottaa vastuuta lasten hyvinvoinnista kasvoi, sosiaalipolitiikkaa uudistettiin ja 1972 tuli uusi kansanterveyslaki. Terveystalot, lastenlinnat, kouluterveydenhuolto, kuulon- ja näöntarkastus ja hammashoito siirtyivät MLL:lta osaksi julkista terveydenhoitoa.

Keskusteluun tuli uusia teemoja: nuoriso, kansainvälisyys, solidaarisuus ja ihmisoikeudet. Myös lasten oikeudet nousivat esiin 1959 annetun YK:n lasten oikeuksien julistuksen myötä.

Lasten oikeudet oli MLL:lle luonteva uusi ohjenuora. Sosiaalipolitiikan linjaukset, jotka painottivat ennaltaehkäisevää työtä ja lasten kehityksen turvaamista, sopivat hyvin yhteen liiton tavoitteiden kanssa.

Kaupungistumisen myötä moni äiti aloitti työn kodin ulkopuolella. Ongelmaksi nousi lasten päivähoito.  MLL:n kanta oli alkuun varovainen, mutta 1968 liitto vaati jo pääsihteeri Jaakko Itälän suulla päivähoitopaikkojen lisäämistä ja päivähoidon muotojen monipuolistamista. MLL suosi koti- ja perhepäivähoitoa ja kannatti äidinpalkan maksamista. MLL:n päivähoidon kokonaisohjelmassa 1970 painotettiin lasten etua ja vaadittiin universaalin päivähoito-oikeuden kirjaamista lakiin.

Vuoden 1973 päivähoitolaki vastasi lähes täysin MLL:n päivähoito-ohjelman tavoitteita. Lain piiriin kuuluivat päivähoidon kaikki muodot ja se velvoitti kunnat kartoittamaan perheiden tarpeet ja laatimaan päivähoitosuunnitelman.

Seuraavaksi MLL esitti, että äidin tuli voida jäädä hoitamaan sairasta lasta ilman tulonmenetyksen tai irtisanomisen vaaraa. Ellei se olisi mahdollista, oli päivähoidon yhteyteen järjestettävä kotipäivystäjien reservi. MLL toimi taas myös itse ja perusti hoitorengaskokeilun.

Vaatimuksilla oli vaikutusta: vuoden 1976 jälkeen yhä useammassa työehtosopimuksessa lapsen sairastaminen rinnastettiin vanhemman sairastamiseen. Se tarkoitti palkallista vapaata – mutta vain äideille. Isät saivat vapaan vain muutamilla aloilla tai yksinhuoltajina.

1970-luvun alussa MLL:n vaikuttamistyön tärkeäksi teemaksi tuli asumispolitiikka. Myös piirejä ja yhdistyksiä ohjattiin osallistumaan keskusteluun yhteiskuntasuunnittelusta, kulkuväylistä, kouluista ja leikkikentistä.

Liitossa seurattiin tiiviisti myös rakennuslaista käytävää keskustelua ja tuotiin esiin leikkipaikkoja koskevien määräysten puuttuminen. Jotta asia etenisi, liitto laati leikkipaikkasuositukset. Ne otettiin Rakennustietosäätiössä ja kunnissa käyttöön osaksi kaupunkiympäristön suunnittelua.

1979 oli YK:n kansainvälinen Lapsen vuosi, joka käynnisti lapsen oikeuksien sopimuksen valmistelun. Sopimus hyväksyttiin 1989.

MLL:n rooli lapsiperheiden aktiivisena puolustajana vahvistui. Aktiivisuus tarkoitti lausuntoja, vaaliohjelmia, hallitusohjelmaevästyksiä, kannanottoja, julkilausumia ja kampanjoita. 1970–80-luvuilla julkaistiin kolme laajaa lapsipoliittista ohjelmaa, joissa nostettiin esiin epäkohtia ja esitettiin korjausehdotuksia. Suurin osa sen ajan tavoitteista on sittemmin toteutunut.

Keskustelun herättämiseksi liitto teki erikoisiakin ehdotuksia, esimerkkinä laajennettu äänioikeus lapsiperheiden vanhemmille. Keskustelua syntyi, itse ehdotus sai tyrmäyksen. Paremmin yleisöön upposi Kokkolan osaston aloite vauvanhoitotasojen lisäämisestä julkisten tilojen naisten- ja miestenhuoneisiin.

MLL oli nimennyt 1990-luvun lasten vuosikymmeneksi, tavoitteenaan lapsimyönteisyyden lisääminen. Lama muutti vaikuttamistyön taisteluksi leikkauksia vastaan.

Perheen päivän mielenosoitukseen eduskuntatalon eteen koottiin iso joukko lapsiperheitä muistuttamaan, että lapset ja nuoret eivät ole kuluerä ja peräänkuuluttamaan lapsilisien koskemattomuutta.

1995 MLL organisoi Kuuman linjan, puhelinpalvelun, jossa vanhemmat saivat kertoa ajatuksiaan, muun muassa lapsilisien leikkauksesta. Moni soittaja totesi MLL:n olevan ainoa, joka kuuntelee perheitä. Puheluista tehtiin koonti eduskunnalle. Leikkauksia sekään ei estänyt: juustohöylä ulottui sekä palveluihin että tukiin, myös lapsilisään.

Myös nuorten ääntä tuotiin kuuluviin. Täältä tullaan -junatempauksessa nuoret matkustivat halki Suomen ja keräsivät huolenaiheensa eduskuntaan vietävään valtavaan banderolliin. Nuoret vastustivat ydinvoimaa, peräsivät ympäristövastuuta ja vaativat kouluihin lisää valinnaisuutta.

Leikkausten vaikutukset alkoivat näkyä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. 1990-luvun lopulla MLL halusi pääsihteeri Eeva Kuuskosken johdolla herättää laajaa keskustelua ja yhteisvastuuta lapsista ja järjesti Lapsifoorumin. Se oli keskustelutapahtuma, joka kokosi yhteen yhteiskunnan eri sektoreita työmarkkinajärjestöistä valtionhallintoon ja taiteilijoihin.

2000-luvulla painopisteenä on ollut lasten oikeuksien systemaattinen edistäminen, etenkin hallitusohjelmiin ja lainmuutoksiin vaikuttamalla.

Hallitusohjelmien julkistuksiin on liittynyt sekä pettymyksen että ilon hetkiä. Esimerkiksi vuoden 2003 hallitusohjelmaan kirjattiin monta MLL:n tavoitetta: ennaltaehkäisevien perhepalvelujen parantaminen, kunnallisen iltapäivätoiminnan kirjaaminen lakiin, lasten kasvuympäristön tukeminen ja lapsiasiavaltuutetun viran perustaminen. Sen(kin) vuoden pettymys oli, että lapsilisät jäivät sitomatta elinkustannusindeksiin.

Moneen lainmuutokseen on kirjattu MLL:n ehdotuksesta perheiden kannalta tärkeitä uudistuksia. Yhtenä esimerkkinä on isyyslakiin kirjattu käytäntö isyyden tunnustamisesta neuvolakäynnillä.

Hyvä yhteistyö muiden järjestöjen kanssa, tutkittuun tietoon nojaaminen, luontevat suhteet valmistelijoihin ja päättäjiin sekä koko Suomen kattava verkosto ovat hyvä pohja jatkaa vaikuttamistyötä satavuotiskaudelta seuraavalle.

MLL:n vaikuttamistyön tavoitteena on, että jokaisella lapsella olisi hyvä lapsuus. Lasten hyvinvointi on aikuisväestöön verrattuna paljon enemmän riippuvainen julkisista palveluista ja yhteiskunnan voimavaroja koskevista päätöksistä. Hyvä tahto ilman tekoja ei riitä toteuttamaan lasten oikeuksia. Lasten oikeuksia on toteutettava aktiivisesti kaikessa lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa.  

Vaikuttamistyö on kestävyyslaji, jossa asioita on pidettävä esillä pitkän aikaa, usein vuodesta toiseen. Tästä esimerkkejä ovat lasten, nuorten ja perheiden palveluiden turvaaminen sote-uudistuksessa, lapsi- ja perhelähtöisyyden varmistaminen perhevapaauudistuksessa sekä vaikuttamistyö lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Lapsivaikutusten arvioinnilla lasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen voidaan ottaa paremmin huomioon valtion ja kuntien päätöksenteossa. MLL on useiden vuosien ajan pitänyt esillä arvioinnin merkitystä ja pitänyt paljon koulutuksia aiheesta. Arviointien tekeminen onkin lisääntynyt erityisesti kunnissa. Varhaiskasvatukseen tehtyjen leikkausten korjaamisessa teimme yhdessä kumppaniemme kanssa usean vuoden ajan vaikuttamistyötä, joka johti toivottuun tulokseen. 

Lapsi- ja perhepolitiikan kestävyyttä ja johdonmukaisuutta voidaan parantaa lapsen oikeuksiin perustuvalla lapsistrategialla. Siksi MLL on yhdessä muiden lapsijärjestöjen kanssa ajanut kansallisen lapsistrategian saamista Suomeen. Aktiivisen vaikuttamistyön tuloksena strategia on parhaillaan valmisteilla.

Kriisiaikoina vaikuttamistyön merkitys korostuu entisestään. Koronaviruspandemia on vaikuttanut monin tavoin lasten ja nuorten arkeen ja hyvinvointiin. Koronakriisi uhkaa lisätä eriarvoisuutta lasten ja nuorten keskuudessa. Koronakriisin lapsiin ja nuoriin kielteisten kohdistuvien vaikutusten torjumiseksi tarvitaan riittäviä ja johdonmukaisia valtiovallan ja kuntien toimia. Tähän MLL pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan.

Juttu on julkaistu Lapsemme 3/2020 -lehdessä.

Liisa Partio

Entinen viestintä- ja varainhankintajohtaja

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Antti Yrjölä

Kuvittaja