Lukuvaari auttaa, kun lukutaito takkuaa

Lapsen lukutaito on maailman paras juttu, uskoo lukuvaari Juhani Rantalainen. 

Maanantaiaamuisin Juhani Rantalainen pakkaa reppuun nipun kirjoja ja kävelee tamperelaiselle Vuoreksen koululle. Hän on vapaaehtoinen lukuvaari, jonka kannustavassa seurassa taitojaan voivat petrata ne lapset, joille lukeminen on takkuista.

Lapsi lukee ja Juhani kuuntelee sekä jeesaa tarvittaessa. Yksi tapaaminen kestää 20 minuuttia.

Se, mitä luetaan, riippuu lukijasta ja hänen taidoistaan. Jos lukutaito on kovin hakusessa, lähdetään siitä, että lukija saa sanoista selvää. Kun homma alkaa sujua, kirjan voi valita kiinnostavan tarinan perusteella.

Yleensä lapsi tuo kirjan, mutta Juhanilla on varuilta repussaan vaihtoehtoja.

– Joskus lapsi tulee Asterix kainalossaan, mutta silloin keksitään muuta. Joidenkin sarjakuvien kieli on hyvin polveilevaa, ja mukana on aikuisellekin kinkkisiä sanoja. Myös tekstin fontti voi hankaloittaa lukemista. Sellainen ei palvele tarkoitustaan.

Lukuvaarin vierailu antaa vaihtelua koulurutiineihin. Juhani on huomannut, että häntä odotetaan kovasti etenkin, jos hän on joutunut jättämään yhden maanantain väliin.

Ensimmäisenä vuonna Juhani tutustui vilkkaaseen poikaan, jolle lukeminen oli vaikeaa. Poika harrasti intohimoisesti motocrossia, eikä juuri mikään muu kiinnostanut.

– Hän sanoi, ettei tarvitse lukemista mihinkään. Hänestähän tulisi crossiammattilainen. Selitin, että täytyy hänen silti saada asioista selvää. Miten hän muuten perehtyy pyöräleirin tai kisojen kirjallisiin ohjeisiin? Kuulemma isä on aina mukana ja lukee.

Juhani totesi pojalle, että etenkin aikuisiässä isä ei välttämättä aina pääse paikalle. Hän muistutti myös, että uusi kallis pyörä menettää pian arvonsa, jos sitä ei huolla ohjeiden mukaan. Ja ne ohjeet pitäisi osata lukea.

Äkkiä lukeminen ei tuntunutkaan ihan turhalta touhulta.

Juhani jäi eläkkeelle vuonna 2014. Hän touhuaa paljon lastenlastensa kanssa, mutta mieleen tuli, että aikaa riittäisi muillekin lapsille.

– Halusin, että vapaaehtoistyö ei tule kotiin vaan jää sinne, missä sitä teen.

Hän osallistui päivän mittaiseen perehdytykseen, jossa MLL:n väki ja kokeneemmat vapaaehtoiset antoivat ohjausta ja käytännön vinkkejä.

Juhani viettää Vuoreksen koululla vain aamupäivät maanantaisin. Lukuvaariksi hän ryhtyi, koska haluaa saada aikaan jotain yhteiskunnan kannalta kestävää. Lukutaito on kaiken kehityksen keskiössä. Edistysaskeleet ilahduttavat.

– Yksi poika on käynyt kanssani lukemassa alusta asti. Kun muistan, mistä hän 3.-luokkalaisena aloitti ja missä ollaan nyt, koen aitoa onnistumista. Vaikka lukukipinä ei enää vapaa-ajalla kytisikään, tieto siitä, että lukemisen taito on saavutettu, valaa uskoa tulevaisuuteen.  

• Vähäisessäkin lukemisessa olennaisinta on luetun ymmärtäminen. Vasta silloin lukutaidosta on hyötyä. 
• Ilman kaikkien äänestäjien hyvää lukutaitoa emme saa fiksuimpia ihmisiä hoitamaan yhteiskuntaamme. 
• Lukuvaarin kanssa syntyy pikemminkin kaveri- kuin opetussuhde, ja monen vuoden kaveruudessa on voimaa vuosiluokalta toiselle siirryttäessä. 

Lukumummit ja -vaarit auttavat ja innostavat sanojen ja kirjojen maailmaan 2.–6.-luokkalaisia lapsia. He harjoittelevat sujuvaa lukemista yhden lapsen kanssa kerrallaan ja pitävät toisinaan lukutuokioita koko luokan kanssa. Koulussa vieraillaan kerran viikossa tai harvemmin oman jaksamisen ja innostuksen mukaan. Tehtävään saa perehdytyksen. Toimintamallin on kehittänyt Niilo Mäki Instituutti yhteistyössä MLL:n Järvi-Suomen piirin kanssa. Kysy lisää lähimmästä piiristä. 

Juttu on julkaistu Lapsemme 3/2020 -lehdessä Vapaaehtoinen-palstalla.