Lapsella on oikeus olla turvassa kiusaamiselta     

Kiusatuksi tuleminen tai sen pelko tuottavat huolta ja surua monelle lapselle ja vanhemmalle. Kiusaaminen vaikuttaa merkittävästi lasten ja nuorten arjen turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Se voi aiheuttaa uhrille huomattavaa kärsimystä ja riskin myös mielenterveyden ongelmille. Kiusaamista esiintyy kaikkialla, erityisesti kouluissa ja verkkoympäristössä.

Kiusaaminen on yksi väkivallan muoto. Lapsen oikeus elää väkivallatonta lapsuutta turvataan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Koulutusta koskevan lainsäädännön mukaan jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tästä huolimatta kiusaaminen kouluissa ja oppilaitoksissa on vakava ongelma ja sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.

THL:n Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan viikoittaista kiusaamista koulussa oli kokenut lähes 9 prosenttia perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista ja lähes 8 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista. Vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrän trendi on kääntynyt nousevaan suuntaan vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn tuloksiin verrattuna.

Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa ja edistämistä sopimusvaltioissa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi kesällä 2023 uudet suosituksensa Suomelle. Komitea oli syvästi huolestunut muun muassa vammaisiin lapsiin ja nuoriin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin ja maahanmuuttotaustaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta jatkuvasta syrjinnästä ja kiusaamisesta. Kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat muita enemmän kiusaamista. Myös lastensuojelun asiakkaana olevat sijoitetut lapset kokivat koulukiusaamista enemmän kuin muut lapset.

Lapsen oikeuksien komitea vaati Suomea varmistamaan, että verkkoväkivallan ja koulukiusaamisen torjumiseksi ryhdytään tehokkaisiin toimenpiteisiin. Komitea peräänkuulutti myös tutkimusta väkivallan juurisyistä sekä vaati Suomelta toimia kaikenlaisen kiusaamisen torjumiseksi.

Kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi kouluilla ja oppilaitoksilla on oltava selkeät toimintatavat ja selvyys vastuista. Käytännöt vaihtelevat alueittain, joka vaikuttaa siihen, että koulut ja oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa. Riittävä puuttuminen kiusaamiseen jää monissa tapauksissa toteutumatta.

Koko kouluyhteisö on sitoutettava kiusaamisen vastaiseen työhön. Tässä rehtorilla on keskeinen rooli. Opiskeluhuolto tarjoaa osaamista ehkäisevään työhön ja mahdollisen yksilöllisen tuen järjestämiseen. Yksilökohtaista tukea tulisi tarjota niin kiusatuille kuin kiusaajille. On myös tärkeä muistaa, että oppilailta saadaan arvokasta tietoa kiusaamisen esiintyvyydestä ja koulun ilmapiiristä. Heidän on saatava olla mukana kiusaamisen vastaisessa työssä.

Kiusaamisen ehkäisyn projektiluonteista kehittämistä tulisi siirtyä systemaattiseen, tavoitteelliseen ja kansallisesti ohjattuun työhön. On myös huomattava, että MLL ja monet muut järjestöt tekevät arvokasta työtä kiusaamisen torjunnassa. Järjestöjen työ on huomioitava kansallisessa kehittämistyössä.

Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari, erityisasiantuntija

Kolumni on julkaistu Lapsemme-lehdessä keväällä 2024. Kuva: Colourbox

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, lapsen oikeudet